Työtehoseura tutkii ekotehokkuutta
Työtehoseuran toiminnassa energiatehokkuuden näkökulma on korostetusti esillä lähivuosina. Sammatin koerakentamisalue on kolmen vuoden ajan ekotehokkuuden tutkimuskenttä. Vaikka asia koetaan tutkimuksessa tärkeäksi, suomalaiset pärjäävät toistaiseksi huonosti ilmastotalkoissa. Suomi on esimerkiksi kaukana Ruotsin perässä muun muassa energiansäästössä, ilmastonmuutosta hillitsevien lämmitystapojen käyttöönotossa ja liikennemäärien vähentämisessä. Ruotsi johtaa vertailua, kun taas Suomi keikkuu Valko-Venäjän ja Algerian kanssa sijalla 36.
Sähkönkulutuksen kasvu on suuri suomalainen ongelma, sillä sähkönkulutus on kasvanut samaa tahtia kuin talouskin. Talous on kasvanut myös Ruotsissa, mutta sähkönkulutus on pysynyt siellä vakaana jo yli kymmenen vuotta. Ilmastolle parempien lämmitysvaihtoehtojen käyttöä ei Suomessa juuri tueta. Ruotsissa valtio tukee maalämpöpumpun hankkimista investointituella. Heikkoa sijoitusta selittänee myös Suomen myöhäinen vaurastuminen muihin Pohjoismaihin verrattuna. Puulämmitys, alhainen sisälämpötila, kaivosta kannettava vesi, laskiämpärit ja ulkokäymälät edustavat monille suomalaisille köyhää lapsuutta tai nuoruutta maaseudulla. Kompostit, kuivakäymälät ja pellettilämmitykset eivät välttämättä herätä myönteisiä mielikuvia.
Työtehoseuran tutkimuksen avulla saadaan uutta tietoa, jonka toivotaan muuttuvan teoiksi. Ekotehokkuus ei välttämättä tarkoita kylmyyttä, pimeyttä ja epämukavuutta. Ekologinen valinta voi jopa parantaa elämisen laatua.
Lisätietoa: www.tts.fi
