Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry vaatii jäteasioissa vastuullisilta viranomaisilta selkeää kannanottoa ja ohjeistusta tuulivoimaloiden perustusten purkamisasiaan
Tuulivoimaloiden rakentamista ja toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä ja ohjeistusta tulisi muutenkin korjata ja täydentää, kirjoittaa Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry tiedotteessaan.
Tuulivoimaa valmistuu Suomeen kovaa vauhtia. Suomen Tuulivoimayhdistyksen tilastojen mukaan suunnittelussa on 336 hanketta, yhteensä 6 268 tuulivoimalaa. Fingridin tietojen mukaan julkistettuja hankkeita on vielä enemmän eli 477 kpl, joten on odotettavissa, että vuosikymmenen loppuun mennessä maassamme voi olla jo 10 000 tuulivoimalaa.
Tuulivoimalan teknistaloudellinen käyttöikä on 15–30 vuotta, jonka jälkeen tuulivoimala puretaan, joten tuulivoimaloita tulee purkuikään jo lähivuosina.
Tuulivoimahankkeiden maanvuokrasopimuksissa sovitaan yleensä, että voimaloiden omistaja purkaa voimaloiden maanpäälliset osat, mutta perustukset voivat jäädä paikoilleen, ja mahdollinen purkuvakuus on myös mitoitettu tällä periaatteella. Yleinen käsitys tuulivoima-alalla on, että perustukset voidaan jättää maisemoituina paikoilleen, ja viranomaiset näyttävät hiljaisesti hyväksyvän tämän näkemyksen. Samanlainen maininta löytyy usein myös tuulivoimakaavoista, Tuulivoima-kansalaisyhdistys kirjoittaa.
Menettely ei Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen mukaan kuitenkaan ole EU-määräysten ja voimassa olevan jätelainsäädännön mukainen. Jätelaki kieltää yksiselitteisesti jätteen jättämisen ympäristöön. Jätettä on lain mukaan aine tai esine, joka poistetaan käytöstä, ja rakennuksen purkujäte mainitaan laissa nimenomaan. Jätelaissa on myös sitova etusijajärjestys: jäte tulee uudelleenkäyttää tai kierrättää tai hyödyntää esim. energiana tai viimeisenä vaihtoehtona loppukäsitellä. Jätteen hylkääminen ja hallitsematon käsittely kielletään laissa. Jäteasetuksessa säädetään rakennus- ja purkujätteelle valtakunnallisesti 70 prosentin vuotuinen hyödyntämisvelvoite.
Vanhan perustuksen päälle ei Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen mukaan voida rakentaa uutta tuulivoimalaa, koska perustuksen lujuus on mitoitettu tietylle elinkaarelle ja sen aikana kertyvälle rasitukselle. Vaikka perustusten voidaan olettaa olevan ympäristölle turvallisia tuulivoimalan elinkaaren ajan, ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että perustuksista alkaa myöhemmin päästä maaperään haitallisia aineita, jos perustukset jätetään maahan ikuisiksi ajoiksi. Tuulivoimayhtiölle on luonnollisesti halvempaa maisemoida perustukset kuin purkaa ne, mutta maanomistajalle perustusten myöhemmin realisoituva purkuvastuu aiheuttaa erittäin suuren taloudellisen riskin. Globaalin materiaalipulan pahentuessa ei ole myöskään järkevää jättää perustuksiin sisältyvää metalliainesta kierrättämättä, ja haudata se maahan.
Esimerkiksi Saksassa tuulivoimaloiden purkamista säätelee standardi DIN SPEC 4866, jonka mukaan perustukset tulee purkaa kokonaan, purkumateriaali tulee kierrättää ja voimaloiden sijoituspaikat tulee palauttaa alkuperäiseen tilaansa, Tuulivoima-kansalaisyhdistys kirjoittaa.
Tuulivoima-kansalaisyhdistys on nyt lähestynyt asian tiimoilta jäteasioista vastuullisia viranomaisia ja vaatii viranomaisilta selkeää kannanottoa perustusten purkamisvelvollisuuteen ja purkamista koskevaa viranomaisohjeistusta.
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n puheenjohtaja Sari Murto sanoo, että tuulivoimarakentaminen on lähtenyt Suomessa liikkeelle niin nopeasti, että lainsäädäntö ei ole pysynyt kehityksessä mukana. Korjattavia epäkohtia on muun muassa sähköliityntälinjojen maanhankinnassa, tuulivoimaloiden purku- ja kierrätyskulujen kattamisessa, sivullisille aiheutuvien vahinkojen korvaamisessa, monimutkaisissa lupamenettelyissä, meluselvitysten luotettavuudessa ja kansalaisten ja viranomaisten mahdollisuuksissa vaikuttaa tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuviin haittoihin, Tuulivoima-kansalaisyhdistys kirjoittaa.
Tuulivoima on laajasti ympäristöönsä vaikuttavaa teollista toimintaa. Paras tapa hallita siitä aiheutuvia vaikutuksia olisi asettaa ympäristölupamääräyksillä tuulivoimaloiden toiminnalle selkeät rajat ennen niiden käyttöönottoa. Ympäristöluvalla tuulivoimaloiden toiminta saatettaisiin viranomaisten valvontaan, ja lupa suojaisi lähellä asuvia ja ympäristöä tuulivoimasta aiheutuvilta haitoilta. Kaikki tuulivoimahankkeet tulisikin säätää ympäristöluvanvaraisiksi. Melumallinnusohjeistus ja muut viranomaisohjeet tulisi päivittää tuulivoimaloiden koon ja tehon kasvua vastaavalla tavalla, Tuulivoima-kansalaisyhdistys kirjoittaa
YVA-menettelyn tulisi Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen mukaan koskea kaikkia tuulivoimahankkeita. Tuulivoimaloiden ja perustusten purku ja kierrätys tulisi järjestää perustamalla valtakunnallinen purkurahasto, jonka toiminta rahoitettaisiin kaikilta tuulivoimahankkeilta perittävällä kierrätysmaksulla. Maanomistajien yhdenvertainen kohtelu toteutuisi käsittelemällä hankkeiden suunnittelussa ja maanhankinnassa tuulivoimahanketta ja sen tarvitsemaa sähkönsiirtoa yhtenä kokonaisuutena, ja luopumalla kokonaan maa-alueiden lunastamisesta sähköliityntälinjoja varten. Sivullisille aiheutuvat vahingot, kuten kiinteistöjen arvon aleneminen tulisi korvata Tanskan mallin mukaisesti. Tuulivoimahankkeiden lupamenettelyt tulisi uudistaa yhdistämällä tuulivoimalakohtaiset rakennusluvat ja poikkeamispäätökset yhdeksi tuulivoimahankkeen rakentamisluvaksi, jonka tulee olla kaavamääräysten mukainen.
Parhaiten tämä Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen mukaan onnistuisi säätämällä tuulivoimaloiden sijoittamista, rakentamista ja toimintaa kokonaisvaltaisesti ohjaava tuulivoimalaki, jossa säädettäisiin myös haittojen torjunnasta ja tuulivoimasta aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta, ja jossa olisi tarvittavat viittaukset muuhun lainsäädäntöön.