Tiekartta hiilijalanjäljen vähentämiseksi
Rakennusten hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä 2020-luvun puoliväliin mennessä.
Ympäristöministeriö on ryhtynyt laatimaan tiekarttaa rakennusmateriaalien ja -tuotteiden valmistuksesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä 2020-luvun puoliväliin mennessä.
Rakennuksen hiilijalanjälki muodostuu rakennuksen energiatehokkuudesta, tuotetun energian hiilijalanjäljestä ja rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä. Uudisrakentamisen energiatehokkuutta on parannettu määrätietoisesti jo vuosia.
Vuonna 2018 tulevat voimaan lähes nollaenergiarakentamista koskevat rakennusmääräykset. Myös energian tuotannon hiilijalanjälki on laskenut.
Rakennusten koko elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen vaikuttavat kuitenkin myös rakennusmateriaalien valmistus, rakentaminen, korjaukset sekä lopulta purkaminen ja kierrätys. Ne muodostavat noin 20–45 prosenttia uuden suomalaisen kerrostalon hiilijalanjäljestä. Lähes nollaenergiarakennuksissa osuus voi olla vielä suurempi.
Tiekartta laaditaan yhdessä toimialan kanssa ja se valmistuu kesällä 2017. Tiekartassa määritellään tarvittavat toimet mm. osaamisen, työkalujen ja järjestelmien, rakennustuotteita koskevan tiedon ja ohjausvälineiden kehittämiseksi ennen varsinaisen säädösohjauksen käyttöönottoa.
Osassa Euroopan maita tätä työtä on jo käynnistetty. Esimerkiksi Hollanti, Belgia ja Ranska edellyttävät tietyissä rakennushankkeissa elinkaariarviointia tai rakennustuotteiden ympäristöselosteita.
Ympäristöministeriö on seurannut tätä kehitystä jo vuosia ja etenee nyt muissa maissa kehitettyjä käytäntöjä hyödyntäen. Osallistuminen Euroopan komission rakennusten ympäristöarviointia koskevaan kehitystyöhön on oleellinen osa tätä prosessia.
Julkiset rakennushankkeet hiilijalanjälkilaskennan esimerkeiksi
Ympäristöministeriö laatii ohjeet julkisten rakennushankkeiden ympäristövaatimuksista. Ohjeilla tasoitetaan tietä vähähiilisyydelle julkisessa rakentamisessa ja korjaamisessa. Ohjeet valmistuvat kesällä 2017. Myös julkisille puurakennushankkeille luodaan yhtenäiset hankintaohjeet.
Ympäristökriteerien vahvistaminen on yksi painopiste uudessa hankintalakiesityksessä ja sen taustalla olevassa hankintadirektiivissä. Ohjeet ovat tarpeen, sillä hankintojen ympäristöystävällisyyden arvioiminen on osoittautunut hankalaksi. Vertailutapoja on monia, ja ne edellyttävät usein erityistä perehtyneisyyttä ympäristöarvioinnin menetelmiin.