Teknologiateollisuus: Näkymät kirkastumassa
Suuret hankkeet piristävät taloutta, mutta lisää tarvitaan, kun Suomi kirii kilpailijoitaan kiinni.
Teollisuuden pitkään odotettu toipuminen kasvun tielle on toteutumassa. Suomessa huolta aiheuttaa edelleen viennin vaatimaton kehitys. Suuret hankkeet piristävät taloutta, mutta lisää tarvitaan, kun Suomi kirii kilpailijoitaan kiinni.
Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli viime vuonna yhteensä runsaat 68,5 miljardia euroa. Kasvua edellisvuotisesta oli vajaa prosentti.
Teknologiateollisuuden yritysten saamat uudet tilaukset olivat loka-joulukuussa 2016 lähes neljänneksen suuremmat kuin edellisellä neljänneksellä. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa kaksi prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa.
”Odotuksia paremmasta nostaa yritysten saamien tarjouspyyntöjen määrän nousu vuoden lopulla. Kilpailukyky ratkaisee, missä määrin nämä johtavat tilauksiksi”, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen totesi.
Turusen ennusteen mukaan viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto on alkuvuonna suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Teknologiateollisuus rekrytoi yli 28.000 henkilöä
Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa väheni edelleen hieman vuonna 2016. Henkilöstö supistui noin prosentin eli 2 500:lla verrattuna vuoden 2015 keskiarvoon. Henkilöstöä oli viime vuoden aikana keskimäärin 286 000.
Henkilöstön vähenemisestä huolimatta teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat viime vuonna kaikkiaan 28 500 henkilöä. Loka-joulukuussa rekrytointeja oli 7 300. Yrityksestä riippuen henkilöstöä on joko lisätty tai korvattu eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikkaa vaihtaneita.
”Rekrytoitavista puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Nyt, ammatillista koulutusta uudistettaessa on tärkeää, että koulutus pystyy vastaamaan vientiteollisuuden laadullisiin ja määrällisiin tarpeisiin entistä paremmin ja joustavammin”, Turunen painotti.
Suurhankkeet vaikuttavat vuosia
Turun suuret laivatilaukset, Uudenkaupungin kasvava autontuotanto ja Äänekosken sellutehdas vaikuttavat vientiin liukuvasti kolmen vuoden aikana 2017-2019.
”Kokonaisvaikutus Suomen tavara- ja palveluvientiin on 4,5 prosenttia eli 3,5 miljardia euroa vuonna 2019 verrattuna vuoteen 2016. Kasvua vuotta kohden on 1,5 prosenttia”, Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas arvioi.
Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen pitää erittäin tärkeänä, että vientiliitot onnistuvat uuden työmarkkinamallin kehittämisessä. Työmarkkinatoimintaa on tarpeen uudistaa, jotta viennin kestävälle kasvulle voidaan luoda edellytykset.
”Kaikkien työllisyydestä huolta kantavien on syytä toivoa, että meneillään olevat neuvottelut uudesta työmarkkinamallista johtavat tulokseen. Samoin on ensiarvoista, että vientiliittojen malli ohjaisi myös muiden sopimusalojen neuvotteluita ja turvaisi sitä kautta vakaata talouskehitystä ja suomalaisen tuotannon kilpailukykyä.”
Inkeroinen korostaa työmarkkinaosapuolten vastuuta talouden käänteessä.
”Suomen talous on yhä heikossa hapessa ja näkymä monesta syystä epävarma. Tämä edellyttää työmarkkinoilla poikkeuksellista vastuuta talouden kehityksestä. On myös syytä muistaa, että yritykset ovat hyvin erilaisissa tilanteissa”, Inkeroinen painottaa.
