Kuva: Piritta Porthan

Talotekniikan kansainvälistä koulutusta XAMKissa

Mikkelin XAMKin kansainvälinen talotekniikkakoulutus täytti tänä vuonna kymmenen vuotta. Kaksoistutkinnon tarjoavasta ohjelmasta on valmistunut jo 154 opiskelijaa.

Teksti ja kuvat: Piritta Porthan

Kuuntele juttu podcastina:

Mikkelissä sijaitseva Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu XAMK on tarjonnut talotekniikan kaksoistutkintokoulutusta vuodesta 2009. Tutkintoon tulee opiskelijoita muun muassa Venäjältä, Liettuasta ja Puolasta. Koulutuskielenä on englanti.

Koulutus lähti alun perin liikkeelle Pietarin alueella toimivien LVI-yritysten toiveesta. He halusivat suomalaisen LVI-tekniikan osaajia, jotka hallitsevat paikallisen kielen ja kulttuurin.

”Meiltä on valmistunut 154 opiskelijaa 10 vuoden aikana talotekniikan kansainvälisestä kaksoistutkinto-ohjelmasta”, XAMKin talotekniikan lehtori Petteri Järvelä sanoo.

Kaksi tutkintoa

Talotekniikan kaksoistutkinnon opiskelijat ovat kotimaansa yliopistossa toisen tai kolmannen vuoden opiskelijoita. He opiskelevat XAMKissa tammikuusta joulukuuhun, ja opiskelijoiden oma yliopisto hyväksilukee opinnot.

”Ohjelmasta valmistuneet opiskelijat ovat sijoittuneet työelämään ja jatko-opintoihin ympäri maailmaa.He saavat kaksi tutkintoa, eli opiskelijat valmistuvat sekä meiltä että omasta koulustaan”, Järvelä kertoo.

”Opiskelijoilla pitää olla tietty määrä alan opintoja suoritettuna, jotta he voivat lokakuussa hakea meille. Matemaattisilta taidoiltaan kansainväliset opiskelijamme ovat todella hyvällä tasolla. Laskemista heille ei tarvitse opettaa.”

Opiskelijat tekevät myös opinnäytetyönsä XAMKiin. Se hyväksytään opiskelijoiden omassa yliopistossa joko sellaisenaan tai pienellä lisätyöllä.

”Esimerkiksi Liettua vaatii, että opiskelija puolustaa opinnäytetyötään vielä omassa koulussaan.”

Harjoittelupaikkoja tarvitaan lisää

Suomessa XAMKin kansainvälisten talotekniikkaopiskelijoiden on ollut haastavaa löytää töitä ja työharjoittelupaikkoja, osin kielimuurin takia. Siksi suurin osa opiskelijoista tekee työharjoittelun omassa maassaan.

Järvelä toivoisikin, että suomalaiset alan yritykset ymmärtäisivät avarakatseisemmin XAMKin kansainvälisten opiskelijoiden potentiaalin. Yritykset saisivat työharjoittelujen kautta valtavasti osaamista.

”Kansainväliset opiskelijamme opiskelevat meillä suomalaista LVI-tekniikkaa. Kesällä opintoihin sisältyy pakollinen työharjoittelu. Olisi hienoa, jos se saataisiin järjestymään Suomessa niille, jotka haluavat sen Suomessa tehdä”, Järvelä sanoo.

Tämänhetkisestä 12 opiskelijan ryhmästä 4–5 opiskelijaa olisi halunnut jäädä harjoitteluun Suomeen. Harjoittelupaikka löytyi vain yhdelle.

”Kansainväliset opiskelijamme ovat olleet harjoittelussa muun muassa Gebwellillä, Caverionilla ja Jevenillä, ja kokemukset ovat olleet poikkeuksetta positiivisia. Harjoittelupaikkojen saaminen on kuitenkin todella vaikeaa, mikä johtuu osaksi siitä, etteivät kansainväliset opiskelijamme osaa suomea.”

Valmistumisen jälkeen myös työpaikan saaminen Suomesta on ollut sen vuoksi kiven alla.

”Yksi kansainvälisistä opiskelijoistamme tuli valmistumisensa jälkeen asumaan Suomeen eikä saanut millään töitä. Hän kirjoitti työhakemuksensa englanniksi, eikä niihin tullut edes vastausta. Kun hän opiskeli suomen kielen ja alkoi kirjoittaa hakemuksia suomeksi, vastauksia alkoi tulla.”

Suomalaisosaamista arvostetaan

Myös suomalaisia talotekniikan opiskelijoita on lähtenyt XAMKista opiskelemaan ulkomaille vaihtoon. Esimerkiksi Liettuaan lähtee vuosittain vaihtoon 1–2 opiskelijaa. Vilnan yliopistossa voi opiskella englanniksi, ja opintojen rakenne muistuttaa pitkälti XAMKin opintokokonaisuutta.

”Suomalaisia opiskelijoita menee meiltä ulkomaille vaihtoon eniten Saksaan, Liettuaan ja Tanskaan. Näissä maissa on hyvin tarjolla tekniikan opetusta englanniksi. Myös Hong Kongissa ja Yhdysvalloissa on meiltä oltu vaihdossa. Venäjälle suomalaisia opiskelijoita on vaikea saada lähtemään”, Järvelä kertoo.

Venäjällä rakennusmääräykset ovat Järvelän mukaan energiamääräyksiä lukuun ottamatta melko samat kuin Suomessa. Kaikissa maissa LVI-suunnittelu ei kuitenkaan ole ihan Suomen tasolla. XAMKissa kansainväliset opiskelijat oppivat suomalaista tapaa tehdä LVI-tekniikkaa ja viettävät paljon myös aikaa suomalaisten opiskelijoiden kanssa.

”Suomessa LVI-suunnittelua tehdään ja noudatetaan tiettyjen speksien mukaan. Opiskelijat arvostavat myös sitä, että meillä insinööritaitoja sovelletaan teorian lisäksi aidosti käytäntöön.”

Suomalaiselle talotekniikan osaamiselle on Järvelänmukaan kova kysyntä Venäjällä ja Baltian maissa. Esimerkiksi Pietarin alueella XAMKin kansainväliset opiskelijat ovat työllistyneet hyvin alan yrityksiin asiantuntijatehtäviin.

”Tapasimme muutama vuosi sitten Pietarissa markkinointilaisuudessa Pietarin alueella toimivan LVI-yrityksen toimitusjohtajan. Hän totesi humoristisesti, ettei enää muita palkkaakaan kuin meiltä valmistuneita.”

XAMKin talotekniikan lehtori Petteri Järvelän mukaan suomalaiselle talotekniikan osaamiselle on kova kysyntä Venäjällä ja Baltian maissa.


Juhlaseminaari kampuksella

15.5.2019 XAMK Mikkelin kampuksella järjestettiin englanninkielinen ”Double Degree Program of Building Services Engineering” -niminen juhlaseminaari kaksoistutkinnon 10-vuotisen taipaleen kunniaksi. Aiheena seminaarissa oli talotekniikka-alan tulevaisuus sekä alan vahva merkitys energia-asioissa. Seminaarin avauspuheenvuoron ja tervetulotoivotuksen toteutti XAMK Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko.

XAMKin yliopettaja Marianna Luoma esitti seminaarissa yleiskatsauksen kaksoistutkinnon historiaan.Koulutus sai alkunsa rakennusyritysten tarpeesta saada osaavia tekijöitä.

Opetussuunnitelmaa alettiin suunnitella vuonna 2007. Se päätettiin toteuttaa englanninkielisenä ja vuoden pituisena noin 20 opiskelijan kokoiselle ryhmälle.

Ensimmäinen hakuaika järjestettiin syksyllä 2008, ja ensimmäiset opiskelijat aloittivat koulutuksessa tammikuussa 2009. Yhteensä koulutusta on nyt käynyt 199 opiskelijaa.

Kaksoistutkinnon suunnitteluvaiheessa pohdinnan alle nousi tutkinnon lukukausimaksu, joka vuonna 2018 asettui 1500 euroon ja se koskee vain EU-alueen ulkopuolisia opiskelijoita. Opiskelija voi hakea lukukausimaksusta puolet takaisin stipendinä, mikäli opintosuorituksia on kalenterivuoden aikana kertynyt riittävästi, 55 opintopistettä. Monet opiskelijat ovatkin hyödyntäneet stipendimahdollisuuden.

Terveiset opiskelijalta

Kaksoistutkinto-opiskelijoiden opettaminen on koettu XAMKissa sekä haastavaksi että palkitsevaksi. Materiaalien ja englanninkielisten luentojen valmistelu on vienyt aikaa. Opettajat kokevat edustavansa sekä suomalaista koulutusjärjestelmää että akateemista yhteiskuntaa.

Yhteistyö opiskelijoiden kanssa on muodostunut intensiiviseksi, ja opettajien mielestä kumppaniyliopistojen kollegoihin tutustuminen on ollut mielenkiintoista. Luentojen aikana opettajat ovat saaneet kuulla kansainvälisten opiskelijoiden erilaisia, uusia, tuoreita ja yllättäviäkin näkökulmia asioihin.

10-vuotisjuhlaseminaarissa muistoja omilta XAMKin opiskeluajoiltaan kertoi kaksoistutkinnossa opiskellut liettualainen Rasa Jankauskaite. Jankauskaiten ryhmässä opiskeli 25 opiskelijaa, jotka tulivat muun muassa Pietarista, Moskovasta ja Vilnasta.

Jankauskaiten opiskeluryhmässä oli lähes yhtä paljon naisia ja miehiä, mikä oli hänelle uutta. Kotimaassaan hän oli opiskellut suurimmaksi osaksi miesten kanssa. Ryhmän opiskelupäivät kestivät yleensä kahdeksasta neljään, ja yliopistolla vietettiin paljon aikaa. Opiskelu sisälsi ryhmätöitä, käytännön harjoittelua ja vierailuja, joissa tutustuttiin suomalaiseen rakentamiseen.

Jankauskaiten jälkeen filosofian tohtori Marta Laska puolalaisestaWroclawin yliopistosta pohti puheenvuorossaan, voivatko energiatehokkuus ja sisäilmasto kulkea linjassa.Aalto-yliopiston professori Risto Kosonen taas puhui LVI-teknologian mahdollisuuksista kustannusoptimointiin lähes nollaenergiarakennuksissa.

Energiatehokkaiden rakennusten tavoitteista ja ongelmista puhui vilnalainen dosentti Kęstutis Valančius. Equa Simulation Finland Oy:llä työskentelevän Mika Vuolteen puheenvuoro käsitteli simulointia ja mallinnusta LVI-suunnittelutyökaluna.Loppusanat kuultiin XAMKin koulutusjohtaja Mika Ruposelta.

Lue lisää juhlaseminaarista täältä.

 

 

Jätä kommentti

*

*