Kuva: Heikki Heikkonen
Helena Vänskä korostaa, että myös taloteknisissä laitteissa ja järjestelmissä standardien edut ovat kiistattomat. Alalle tuttuja ovat muun muassa asuntosprinklaus-, sisäilma-, energiatehokkuus- ja tuoreimpana kattovalaisinliitinstandardi.

Standardeilla kierroksia kilpailukykyyn

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n uusi toimitusjohtaja Helena Vänskä painottaa standardien merkitystä niin yhteiskunnan kuin liiketoiminnan tukena ja kasvun vetureina. Ne ovat avainasemassa, kun rakennetaan 
tehokasta ja kestävää yhteiskuntaa.

Teksti ja kuva: Heikki Heikkonen

Viime vuonna julkaistu yhteispohjoismainen selvitys kertoo, mikä merkitys standardeilla on Pohjoismaiden talouteen. Tutkimusten mukaan jopa 39 prosenttia työn tuottavuuden kasvusta ja 28 prosenttia bruttokansantuotteen kasvusta Pohjoismaissa on sidoksissa standardisointiin.

”Tätä selittävät sovitut tavat ja pelisäännöt, minkä ansiosta pyörät pyörivät kitkattomammin. Standardit myös parantavat tuotteiden ja palveluiden laatua sekä auttavat hallitsemaan riskejä”, SFS:n toimitusjohtaja Helena Vänskä korostaa.

Etenkin Suomen kaltainen pieni ja syrjäinen maa saa standardien avulla paremmat mahdollisuudet osallistua uusille markkinoille uusilla tuotteilla. Standardit takaavat sekä tuotteiden yhteensopivuuden että turvallisuuden.

”Standardit ovat elinkeinoelämän konsensusdokumentteja. Niiden noudattaminen on vapaaehtoista, ellei niihin ole viitattu lainsäädännössä. Erityisesti rakentamisen alalla näitä viittauksia on yhä enemmän. Tällöin standardit ovat tiivis osa lainsäädäntöä ja niiden noudattaminen varma tapa toteuttaa lainsäädännön henkeä”, Vänskä huomauttaa.

Julkisuudessa on myös keskusteltu, onko oikein edes viitata laissa suoraan johonkin standardiin eli voiko sellainen olla maksullista, mikä on pakollista.

Vänskän mukaan on sinänsä hyvä asia, että standardeihin viitataan tapana todistaa lainmukaisuus, mutta kolikon toisella puolella on maksullisuus. ”Jotenkin tämä työ pitää kuitenkin rahoittaa.  Käytännössä vaihtoehtoina on joko standardien myyntitulot tai valtionrahoitus”, Vänskä huomauttaa.

Työ SFS:ssä

Suomen Standardisoimisliitto SFS on TEM:n nimeämä keskusjärjestö, jonka vastuulla on huolehtia siitä, että standardisoinnille on edellytykset ja että standardisointiin liittyvät velvoitteet hoidetaan.

Vänskän päätyönä on organisaation trimmaaminen tehokkaaksi ja tulevaisuutta ennakoivaksi. Oikein asetetut strategiset painopisteet auttavat tässä työssä. Lisäksi tavoitteena on saada monta eri toimijaa sisältävä hajautettu standardisointijärjestelmä puhaltamaan yhteen hiileen.

”SFS on standardisoinnin keskusjärjestön lisäksi yksi standardeja laativista toimialayhteisöistä. SFS vastaa mm. laajoista toimialat ylittävistä standardeista, kuten laatu- ja ympäristöjärjestelmistä, tai erittäin kapea-alaisista standardeista liittyen esimerkiksi tietotekniikkaan tai pakkauksiin”, Vänskä kertoo.

”Me myös vahvistamme, julkaisemme ja myymme kaikkien toimialayhteisöjen standardit. Sen lisäksi ylläpidämme ja kehitämme standardisointiin liittyviä sekä kansallisia että kansainvälisiä tietojärjestelmiä.”

”Samalla pidämme yllä kansallista ja kansainvälistä standardisointikokoelmaa. Tällä hetkellä pohdimme ja kehitämme standardien julkaisutapaa, mikä on yksi tulevaisuuden strategian yksi ydinkysymys. Emme voi enää elää kovin pitkään pelkästään PDF-maailmassa, vaan digitalisaatio on otettava vahvasti mukaan ja valjastettava erityyppisten uusien tuotteiden tuotekehitykseen.”

Toimialayhteisöt vastaavat puolestaan omien alojensa standardeista Suomessa. Ne osallistuvat eurooppalaiseen ja maailmanlaajuisen standardointiin.

Lisäksi ne valmistelevat aloitteet ja ehdotukset, sekä valmistelevat ja vastaavat lausuntokierroksista sekä äänestyksistä näillä foorumeilla. Toimialayhteisöjä on kaikkiaan 11.

Suurin osa Suomessa voimassaolevista standardeista perustuu kansainvälisiin standardeihin. Eli ne pohjaavat joko CENin (Comité Européen de Normalisation) tai ISOn (International Organization for Standardization) standardeihin.

Metsän kautta energia-alalle

Helena Vänskä on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti MMK Helsingin yliopistosta. Kaupallisen puolen metsänhoitajan tutkinto ei ole kuitenkaan ollut este mielenkiintoiselle uralle.

”Kaikille nuorille olen hyvä esimerkki siitä, miten tutkinnosta huolimatta voi päätyä mitä erilaisimpiin tehtäviin. Olen työskennellyt kahdessakin eri laivanvarustamossa, ja kun Suomi oli liittymässä EU:hun, niin päädyin EU-harjoittelijaksi liikenne- ja viestintäministeriöön.”

Kun Suomi oli edellisen kerran EU:n puheenjohtajamaana vuonna 2006, toimi Vänskä nelisen vuotta pääministerin kansliassa liikenne-, televiestintä- ja energia-asioista vastaavana erityisasiantuntijana.

”Ministeriöistä siirryin Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:hon, jossa olin parisen vuotta energia- ja ilmastoasiantuntijana. Sitä kautta päädyin Öljy- ja biopolttoaineala ry:n toimitusjohtajaksi, jossa ehdin olla kymmenen vuotta, kunnes järjestö lakkautettiin viime keväänä.”

 Energia-ala on erittäin mielenkiintoinen ja ajankohtainen: siihen liittyvät isot kysymykset koskien ilmastonmuutoksen hillintää ja energian käytön tehostamista. Myös näissä haasteissa standardit toimivat tehokkaina välineinä tavoitteiden toteuttamiseksi.

”Standardit ovat olleet vahvasti esillä kaikissa aikaisemmissa työtehtävissäni. Olen myös ollut yhteensä seitsemän vuotta SFS:n hallituksessa, minä aikana talo on tullut tutuksi. Operatiivinen toiminta on toki vielä ihan eri asia ja kaiken uuden oppimiseen menee tietysti oma aikansa.”

Jätä kommentti

*

*