Selvitys: Vuokra-asuntojen palovaroittimet tulisi siirtää taloyhtiön vastuulle

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja ARAn tutkimuksen mukaan kustannustehokkain tapa parantaa vuokra-asuntojen paloturvallisuutta on palovaroittimien siirtäminen kiinteistöjen vastuulle.

Talotekniikka-lehti

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja ARA selvittivät kustannustehokkaita keinoja vuokra-asuntojen paloturvallisuuden parantamiseksi. Tutkimuksen tulosten perusteella Suomessa kannattaa vakavasti harkita palovaroittimien siirtämistä asukkaalta taloyhtiön vastuulle. Se on kustannustehokkain tapa ehkäistä tulipaloja vuokra-asunnoissa ja varmistaa, että jokaisella asukkaalla on toimiva palovaroitin.

Selvitys on kansainvälisestikin ainutlaatuinen, koska paloturvallisuuden kustannushyötylaskelmia ei juurikaan ole tehty lukuun ottamatta muutamia pohjoismaisia liesivahtitutkimuksia. Suomessa onnettomuustietoja ei ole aiemmin yhdistetty ARA-vuokratalojen tietokantaan. Erityisesti vanhassa ARA-asuntokannassa on tarvetta parantaa asumisen turvallisuutta kustannustehokkailla keinoilla, koska kaikkiin taloihin ei voida toteuttaa mittavaa perusparannusohjelmaa.

Vuokra-asuntojen paloturvallisuuden parantamisessa kustannushyödyltään merkittäviä ovat ratkaisut, joilla voidaan vaikuttaa palon leviämisen estämiseen, kuten toimiva palovaroitin, liesivahti ja liesihälytin. Näistä merkittävin on selvityksen perusteella toimiva palovaroitin. Taloyhtiöillä on tällä hetkellä rajatut mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että asunnoissa on toimivat palovaroittimet, sillä muiden kuin sähköverkkoon liitettyjen palovaroittimien huolto ei kuulu kiinteistön vastuulle.

Vuosittain tulipaloissa kuolee Suomessa noin 50–100 ihmistä. Palovaroittimen puuttuminen tai toimimattomuus on ollut vaikuttimena viime vuosina keskimäärin 60 prosentissa niistä kuolemaan johtaneista tulipaloista, joista on saatu varmistettua tietoa palovaroittimen toiminnasta.

Asuntokannasta uudistuu Suomessa vain 1–2 prosenttia vuodessa, joten uuden asuntokannan rakentamisella ja peruskorjaamalla sekä laitteistoja päivittämällä ei paloturvallisuutta voida merkittävästi parantaa lyhyellä aikavälillä. Selvityksessä etsittiin kohtuuhintaisia ja mahdollisesti nopeastikin toteutettavia toimenpiteitä.

Liesivahti turvaksi tukea tarvitsevien ikääntyneiden kotiin

Väestön ikääntyessä asukkaiden keskimääräinen toimintakyky alenee ja teknisten paloturvallisuutta parantavien ratkaisujen tarve kasvaa. Mitä huonompi toimintakyky asukkailla on, sitä tärkeämpää on asentaa paloturvallisuustekniikkaa myös kustannushyödyn näkökulmasta. Ikääntyminen tuo monille toimintakykyyn rajoitteita, jotka voivat aiheuttaa ongelmia muun muassa tulipalon syttymisen huomaamiseen ja alkavan palon sammuttamiseen tai pelastautumiseen.

– Selvityksen tulosten perusteella voimme jossain määrin laittaa paloturvallisuuslaitteita keskenään järjestykseen ja suositella niitä kustannustehokkaina. Liesivahti on hieman kalliimpi ja kannattaa asentaa erityistä tukea tarvitseville eli esimerkiksi heikommin liikkuville tai muistiongelmien kanssa eläville ikääntyneille, raportin toinen kirjoittaja Kari Telaranta toteaa.

– Näyttäisi siltä, että taloyhtiön kannattaa ottaa vastuulleen ihan tavallisessa asuinrakennuksessa palovaroittimen lisäksi sammutuspeitteet ja liesihälyttimet. Lisäykset huoltokustannuksiin ovat minimaalisia ja laitteet ovat tehokkaita. Tätä ei ole selvityksessä tarkasti laskettu, mutta tulosten perusteella liesivahtia edullisempi liesihälytin on kustannustehokas ratkaisu kaikille asukkaille, Telaranta pohtii.

Riskien kasvaessa kasvaa myös kalliimpien tekniikoiden hyödyt. Automaattinen sammutuslaitteisto voi olla perusteltu korkeariskisissä vuokrarakennuksissa, esimerkiksi palvelutaloissa, joissa henkilön itsenäinen toimintakyky ei todennäköisesti riitä poistumiseen palon sattuessa.

Kustannustehokkaita paloturvallisuusratkaisuja selvitettiin ARAn Yhdyskuntien uudistaminen -projektissa. Selvitys kohdistui erityisesti olemassa olevaan vanhaan ARA-asuntokantaan. Ehdotettavat toimenpiteet ovat todennäköisesti hyödynnettävissä laajemminkin muissa 1970–90 -luvuilla rakennetuissa asuinrakennuksissa samankaltaisten rakenteiden vuoksi. Selvityksen lopullinen raportti julkaistaan loppukevään aikana SPEK tutkii -julkaisusarjassa.

Jätä kommentti

*

*