Sähkömarkkinoiden vallankumous – ”Vihreä siirtymä on Suomelle valtava teollinen mahdollisuus”

Vihreä siirtymä on Suomelle valtava teollinen mahdollisuus, Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen sanoo.

– Suomi sähköistetään tuulivoiman avulla. Meillä ei Suomessa juuri muita aihioita kasvuun edes ole tällä hetkellä. Tämä on Suomelle käänteentekevä hetki. Elämme sellaista vallankumousta parhaillaan, että tästä kirjoitetaan vielä tulevaisuudessa monta kirjaa.

Uusiutuvan ja päästöttömän sähkön tuotanto houkuttelee Suomeen sitä hyödyntävää teollisuutta. Ennusteiden mukaan Suomesta on tulossa erittäin hyvä maa sähkön käyttäjille ja se tuo mukanaan teollisuutta.

– Olemme tällä hetkellä edelläkävijöitä koko maailman mittakaavassa. Maatuulivoiman avulla saimme ehkä hieman yllättäen kilpailuedun, jota meillä ei ollut aiemmin. Tornit nousivat puiden latvojen yli ja silloin koitti meidän hetkemme. Sähkö on halpaa ja päästötöntä.

EK dataikkunan viimeisimmän päivityksen mukaan Suomeen on tulossa vihreän siirtymän investointeja noin 140 miljardin euron edestä. Tilastoa johtaa tällä hetkellä merituulivoima 57 800 miljoonalla eurolla. Työpaikkoja syntyy ennusteen mukaan eniten akkuteollisuuteen. Vuonna 2027 tuulivoiman ja ydinvoiman osuus on ennusteiden mukaan yhtäläinen.

– Hankkeet ovat jo menossa, joten tämä ennuste on hyvinkin realistinen, Ruusunen sanoo.

Merituulivoiman lisäksi investoinnit liittyvät pääasiassa vetyyn, terästehdashankkeisiin ja kemian teollisuuteen. Ruusunen sanoo, että Suomesta voi tulla ensimmäinen maa, jonka kaikki tuotteet on valmistettu päästöttömästi.

– Sitä kautta voimme saavuttaa huikean maabrändin. Kun tulevaisuuden kuluttaja menee ostamaan sähköautoa, hän haluaa varmistua, että auto on valmistettu päästöttömästä teräksestä. Pelkät puheet eivät riitä, valmistajan pitää pystyä myös osoittamaan se.

Sähkön käyttö tulee kasvamaan tällä vuosikymmenellä noin 50 prosenttia.

– Hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 on todella kunnianhimoinen, mutta jos se saavutetaan, niin olemme saavuttaneet myös teollistamiseen liittyvät tavoitteet. Se puolestaan tarkoittaa sitä, että elintasomme nousee. Ja jos elintasomme nousee, se on noussut päästöjä vähentämällä, ei lisäämällä.

Yleinen ajattelumalli on se, että jos halutaan parempaa elämää, tarvitaan enemmän energiaa ja päästöt kasvavat.

– Se, että kasvua syntyy päästöjä vähentämällä, on talouden lakien vastaista, mutta perinteinen yhteys kasvun ja päästöjen lisääntymisen välillä on jo katkaistu. Voimme saavuttaa kasvua vihreän siirtymän vanavedessä päästöjä vähentämällä.

Visionääri sähköjärjestelmän uudistuksessa

Tulevaisuus näyttää ruusuiselta, mutta palataan kuitenkin vielä kolme vuosikymmentä taaksepäin. Ruusunen on koulutukseltaan tekniikan tohtori. Ennen siirtymistään Imatran Voimaan vuonna 1996 hän työskenteli Teknillisessä korkeakoulussa ja Helsingin kauppakorkeakoulussa.

– Siirryin juuri sopivasti Imatran Voimaan 90–luvun puolivälissä, kun markkinat avautuivat. Olin opettanut tästä aiheesta ja jo silloin syttyi tunne, että haluan olla mukana tekemässä, kun markkinat avautuvat.

Oli syntymässä kokonaan uusi sähköjärjestelmä ja Ruususen rooli muutoksessa oli merkittävä.

– Pystyin näkemään uuden järjestelmän ja avoimen markkinan tuomat mahdollisuudet, muun muassa erilaiset sähkönkäyttökohteet toimimassa osana sähköjärjestelmää. Pystyin neutraalisti ja avoimin silmin katsomaan, mihin suuntaan erilaiset teknologiat kehittyvät. Tämän tyyppisessä kehityksessä olen vahvasti ollut visionäärinä.

Ruusunen on toiminut Fingridin toimitusjohtajana lähes 17 vuotta, vuodesta 2007 lähtien. 

– Silloin kun aloitin, Fingrid oli perinteinen kantaverkkoyhtiö eli verisuonet, missä sähkö kulkee. Kukaan ei osannut kuvitellakaan, kuinka suuri rooli kantaverkolla tulisi olemaan vihreässä siirtymässä.

Kukaan ei myöskään uskonut, kuinka suuri rooli Fingridillä tulisi olemaan Suomen kilpailuaseman vahvistajana.

–  Suomen näkökulmasta kriittisestä infrasta on tullut kansallinen kilpailuetu. Jos ei ole verkkoa, niin sähkö ei siirry, ja jos verkko on heikko, investointeja sähkön tuotantoon ja sähköistämiseen ei tehdä. Ilman vahvaa verkkoa me vetäisimme viivan vihreän siirtymän päälle. Moni maa on siinä tilanteessa. Esimerkiksi Saksan tilanne on huono tällä hetkellä. Heillä ei verkko ei kestä eikä ole tuotantoa, ja siitä kärsii koko maa.

Ruusunen muistuttaa, että 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä oli Fennovoima-hanke vielä voimissaan.

– Lisäksi olimme valmiit liittämään Olkiluoto 4:n verkkoon. Ensimmäiset vuoteni Fingridillä menivät ydinvoiman parissa. Kun ydinvoimahankkeet epäonnistuivat, tuulivoiman merkitys alkoi korostua. Nyt on täysin selvää, että tuulivoiman avulla pääsemme tavoitteeseemme.

Tuulivoiman vahvuus on se, että sitä voidaan lisätä todella nopeasti ja hajautetusti. Ei ole vain yhtä isoa projektia vaan monta pientä.

– Edullinen, tuulivoiman avulla tuotettu sähkö tuo meille kilpailuedun Keski-Eurooppaan verrattuna. Heillä ei ole tyhjää maata kuten meillä, ja merituulivoiman hinta on vielä tällä hetkellä kaksinkertainen.

Tuuli ja uuden maailman ongelmat

Kun ensimmäisiä tuuliatlaksia piirrettiin, tilanne näytti aika ankealta, sillä Suomi on täynnä metsää.

– Meillä on hyvät olosuhteet, iso maa ja tuulta riittää, mutta alkuun tornit eivät yltäneet puitten latvojen yli. Tavallaan voimme kiittää Saksaa, joka ajoi tuilla tuulivoiman kehitystä valtavasti eteenpäin. Rakennusteknologia kehittyi. Meidän kannaltamme läpimurto tapahtui, kun tornit oli mahdollista ulottaa 150 metrin korkeuteen.

Innovaatio ei ole siis prosessoreissa vaan rakenteiden mekaniikan kehittymisessä. Tornit yltävät nyt yli puiden latvojen. Onneakin oli mukana.

– Hyvällä pelaajalla on aina vähän tuuria, Ruusunen myhäilee.

Lisäksi Fingrid oli Ruususen johdolla ajoissa haistelemassa uusia mahdollisuuksia.

– Rakensimme aktiivisesti verkkoa. Loimme mahdollisuuksia ja hoidimme luvituksia etupeltoon kuntoon.

Välillä tulee takapakkia, sillä kaikkea ei voi ennakoida, ainakaan kovin paljon.

– Uuden maailman ongelma on se, että verkko ei pysy mukana. Kun tuulivoimala saa luvat kuntoon, tornit nostetaan nopeasti pystyyn ja hyvä niin. Meillä taas kestää seitsemän vuotta rakentaa isompi johto eli emme oikein pysy tuotantoinvestoinneissa mukana. Toisaalta pitää ennakoida, mutta emme me voi huvikseen vetää johtoja maastoon. Tämä on kuitenkin uusi normaali. Jotta saamme lisää sähkönkäytön investointeja, meidän pitää pirun nopeasti saada lisää sähköä ja sähköä tulee niin nopeasti, ettei verkko pysy mukana.

Elokuussa sähkön pörssihinta nousi hetkittäin noin 70 senttiin. Oli monenmoista, samanaikaista ongelmatilannetta päällä.

– Elokuiset vikatilanteet olivat harmillisia, sillä samaan aikaan tehtiin huoltotöitä. Viime talvinen, sodan aiheuttama hintapiikki jäi ihmisten mieleen, mutta täytyy muistaa, että tilanne oli hyvin poikkeuksellinen. Suomen energiasta tuli Venäjältä 30 prosenttia. Sen katkaiseminen oli isompi liike, mitä kansalaiset ehkä ymmärtävätkään.

Ruusunen vertaa tilannetta siihen, että lentokone on ilmassa ja samalla vaihdetaan moottoreita.

– Tällaista muutosta ei ole tapahtunut ikinä. Elämme nyt sellaista aikakautta, jota voi kutsua vallankumoukseksi. Ilmassa pysyminen on silloin hankalaa. Kun koko järjestelmä menee uusiksi, niin pieniä pomppuja tulee väkisin.

Ruusunen sanoo, että sähkön hinta ei tule nousemaan ensi talvena viime talven lukemiin.

– Hintapiikit ovat toki mahdollisia. Pörssisähkössä pidemmän aikavälin keskihinta on kuitenkin ratkaiseva ja kuluttajilla on mahdollisuus valita määräaikainen sopimus. Lisäksi tarvitsemme varmistamaa tuotantoa. Tekniikka on jo olemassa, mutta kysymysmerkkinä on vielä hinta. Oleellinen kysymys on se, kuka uskaltaa investoida, kun tulevaisuus näyttäytyy tällä hetkellä epävarmana. Tekniikka on jo olemassa, mutta kysymysmerkkinä on vielä hinta. Oleellinen kysymys on se, kuka uskaltaa investoida, kun tulevaisuus näyttäytyy tällä hetkellä epävarmana.

Iso vaihtelu häiriötekijänä

Sähkön tuotannon ja kulutuksen vaihtelu on suurta, eivätkä ne kulje käsi kädessä. Sähkönkäyttäjät eivät ole tottuneet ajattelemaan sitä, milloin sähkö on halpaa tai siitä on pulaa.

– Nyt ollaan kuitenkin menossa siihen, että sähkön fiksulla käytöllä voi kuka tahansa ansaita rahaa.

Uuden sähköjärjestelmän ero vanhaan on tuotannon sääriippuvuus. Kysynnän pitäisi joustaa silloin, kun tarjonta on vähäistä. Markkinoiden rooli on tärkeä, sillä ne kertovat koko ajan, onko sähköä liikaa tai liian vähän. Reservimarkkinat tarjoavat joustoa silloin, kun sitä tarvitaan.

– Meillä on vähän hölmö tilanne, koska me käytämme sähköä silloinkin, kun siitä on tiukkaa. Toki jo kotitalouksiinkin saa jo yksinkertaisia välineitä, joilla voi ajastaa kalliit tunnit pois. Lisäksi tarvitsisimme lisää reserviin Espoon Sellon kaltaisia liiketiloja.

Sellon kiinteistöön sulautettu sähkövarasto on teholtaan 2 megawattia ja kapasiteetiltaan 2,1 MWh. 

– Sellossa koko kiinteistö toimii älykkäästi. Akut ovat tukemassa ja tuottamassa joustoa. Automatisoinnin avulla tehdään jatkuvasti tiliä. Kilpailukyky paranee, kun kauppakeskuksen tilavuokrat laskevat, kun energiankäytön kustannukset laskevat.

– Lisäksi pohjoisessa rakennetaan parhaillaan uutta siirtoyhteyttä Ruotsiin. Kun se on valmis vuonna 2025, meillä on todella vahva yhteys pohjoisessa Ruotsiin ja Norjaan. Voimme tasata tuulta ja vesivoimaa puolin ja toisin.

Ruusunen peräänkuuluttaa liikekiinteistöjä mukaan reservimarkkinoille. Kun kiinteistö toimii tehokkaasti, kaikki hyötyvät.

– Valtaosa rakennuksista on passiivisia. Se on silkkaa tuhlausta. Omistajat menettävät myös paljon rahaa.

Aurinko on hyvä täydentäjä

Suomessa on auringon suhteen kohtalaisen hyvät olosuhteet. Bisneskeissi on auringon osalta vaikeampi kuin tuulen osalta.

– Nyt nousee paljon aurinkopuistoja ja sitä voidaan yhdistää tuulivoimaan. Bisneskeissi on vaikeampi, koska aurinkovoimaa saadaan vain puolet vuodesta. Kesällä sähkö on halvempaa, joten tuottajakin saa vähemmän, joten investorille aurinkosähkö ei ole niin kannattavaa kuin tuulivoima.

Saksassa aurinkopaneelit myydään jo kotitalouksiin akun kanssa.

– Kotitaloudessa käytettävät akut ovat hintakysymys vielä, mutta erittäin järkevä ja mahdollinen keino teknisesti. Akku täytetään aurinkovoimalla ja sähkö käytetään sitten, kun on tarvetta.

Esimerkiksi Elisa julkaisi jo palvelun, että he tuovat akun kotiin eikä sitä tarvitse ostaa niin kilpailun kautta hinnatkin laskevat.

– Sähköautot yleistyvät myös Suomessa koko ajan, ja niistä tulee osa sähkönkäytön järjestelmää.

Akkuvarastot kiinnostavat myös kansainvälisiä investoijia.

– Meihinkin on ollut jo yhteydenottoja investoreilta, jotka ovat kiinnostuneita liittämään akun suoraan meidän verkkoomme. He hakevat liiketoimintaa vaihtelusta, ja samalla tasataan tuotannon ja kulutuksen vaihtelua. Näin tasapaino syntyy markkinoiden imemänä.

Osaajia tarvitaan

Ruusunen sanoo, että alalle tarvitaan tulevaisuudessa paljon osaajia.

– Tarvitaan paljon erilaista osaamista ja paljon muitakin osaajia kuin insinöörejä. Tarvitaan toki suunnittelijoita ja niitä, jotka funtsivat teorioita, mutta myös rakennustekniikan osaajia ja käsiä, jotka osaavat rakentaa. Tietotekniikka tulee yhdestä kulmasta. Tarvitsemme joukkuepelaajia, jotka puhaltavat samaan hiileen, vaikka ovatkin eri aloilla. Insinöörit tarvitsevat ihmistaitoja ja sitten kun vielä saamme eri alojen ihmiset toimimaan yhdessä, niin syntyy hyvää jälkeä.

Ruusunen kertoo, että Fingridin väeltä kuulee usein, että töihin on kiva tulla, koska työ on merkityksellistä.

– Uskon, että se motivoi etenkin nuoria.

Millä mielin eläkkeelle?

Ruusunen jättää Fingridin ohjat ylpeänä seuraajalleen. Fingridin toimitusjohtajaksi 1.1.2024 alkaen on nimitetty yrityksen nykyinen varatoimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.

– Astalla pitkä kokemus ja tänne tullessaan hän ui suoraan kulttuuriimme. Hän on ihmisläheinen ja rehellinen ihminen.

– Kun aloitin, visiona oli, että olemme maailman paras kantaverkkoyhtiö, ja siinä joukossa olemme nykyään monella mittarilla mitattuna. Verkko on hyvässä kunnossa, Fingrdin on yksi Suomen parhaista työpaikoista, talous on hyvässä kunnossa ja maine on hyvä. Yhtiö on hyvässä iskussa, yritys on kiva jättää seuraajalle.

Ruususen suunnitelma eläkepäivien varalle on se, että mitään suunnitelmaa ole.

– Korona-aikana ja energiakriisi ovat tarkoittaneet minulle töitä 24/7. Veressä on ollut paljon adrenaliinia. Odotan hiljaisuutta, joka tuntuu varmasti ihmeelliseltä.

Ruusunen sanoo, ettei jälkikäteen muuttaisi omasta työurastaan mitään.

– Bonuksena tuli vielä mukana tämä valtava murros, missä olen saanut olla mukana.

Työn vastapainona, Jukka Ruusunen

– Ruususella on iso perhe, lapsia on neljä, lapsenlapsia kuusi ja seitsemäs tulossa. Eläkkeellä hän aikoo viettää paljon aikaa jälkikasvun kanssa.

– Mökkeilee Päijänteen rannalla Sysmässä. Kävelee ja pyöräilee mökillä vaimon kanssa. Rakastaa kalastamista ja harrastaa sitä perheenjäsenten kanssa mielellään.

– On vaimonsa kanssa täyssähköautoilija ja lämmittää kotiaan ja käyttövettään aurinkopaneeleilla.