Rakennusten energiatehokkuus päästöoikeuksien huutokauppaa tehokkaampi keino

”Rakennusteollisuus RT katsoo, että rakennusalan paras tapa osallistua EU:n edellyttämään ilmastonmuutoksen torjuntaan on parantaa sekä uusien että etenkin vanhojen rakennusten energiatehokkuutta. Uudistuotantoon liittyen yritykset ovat jo aloittaneet laajamittaisen kehitystyön matalaenergia- ja passiivitalojen toteuttamiseksi. Korjausrakentamisen puolella toimenpiteiden etsintä on käynnissä”, linjaa rakennusalan näkemykset komission energia- ja ilmastopakettiin Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.
Energiankulutukseen pitää vaikuttaa myös ohjaamalla yhdyskuntarakenteen kehittymistä. Ympäristöystävällisten ja uusiutuvien energiamuotojen käyttö sekä julkisen liikenteen, erityisesti raideliikenteen, hyödyntäminen ovat keskeisellä sijalla. ”Maantie- ja raideliikenteen investointien aikaistaminen on välttämätöntä, ja niihin tulisi panostaa selvästi nykyistä enemmän”, toimitusjohtaja Pipatti vaatii.
EU:n energia- ja ilmastopaketin esittämä päästöoikeuksien huutokauppa heikentäisi kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten, etenkin mineraaliteollisuuden, kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Sitä ei pidä edes vähitellen ulottaa huutokaupan piiriin.
Kalkki- ja sementtiteollisuudessa hiilidioksidipäästöjen vaikutus tuotteen myyntihintaan on selkeästi suurempi kuin millään muulla päästökaupan sektorilla. Jos EU:n ulkopuolisilla toimijoilla, kuten Venäjällä, ei ole vastaavaa kustannusta, on tällä selkeä vaikutus EU:n teollisuuden kilpailukykyyn. Teollisuudessa käytetään myös paljon ostosähköä, jonka hinta joka tapauksessa nousee päästökaupan ja uusiutuvan energian lisääntyvän käytön seurauksena.
Mineraaliteollisuus on globaalia ja suurilla konserneilla on tehtaita ympäri maailman. Eurooppalaiset järjestöt (muun muassa sementti, kalkki ja teräs) ovat käynnistäneet selvityksiä teollisuuden globaalin hiilidioksidipäästön tarkistamiseksi ja mahdollisen sektorikohtaisen tarkastelun aikaansaamiseksi.
Päästöoikeuksien jaossa tulee ottaa huomioon niin sanotut aikaiset toimet, prosessien tehokkuus ja päästöjen vähentämismahdollisuudet. Oikein tehtynä benchmarkaus on sopiva menetelmä jakoperusteiden kohdentamisessa, joskin paikallisten olosuhteiden huomioiminen jää tällöin väkisinkin vähäiseksi.
Rakennusteollisuus vastustaa kaikilta osin päästöoikeuksien jakamista huutokaupalla. Päästöt sisältävät suurelta osin prosessipäästöjä, joiden vähentäminen tapahtuu tuotantoa supistamalla. Polttoainepohjaisten päästöjen vähentäminen on taas usein riippuvainen tuotantolaitoksen sijainnista, jolloin polttoaineen korvaaminen jollakin toisella on lähes mahdotonta. Päästöjen vähentämismahdollisuudet ovat siten marginaaliset ja siksi huutokaupan myötä tulevat lisäkustannukset vaikuttavat suoraan kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten kilpailukykyyn. Päästöoikeuksien aiheuttamaa lisäkustannusta ei pysty siirtämään tuotteen hintoihin.
Jos päästökauppa on jatkossakin vain EU:n sisäistä, on tuontituotteille säädettävä esimerkiksi tuontitulli tai päästömaksu, jottei tuonti esimerkiksi Venäjältä Suomeen saa ansiotonta kilpailuetua.