Rakennetulle ympäristölle huippuosaamisen keskittymä: kestävälle kehitykselle luodaan käyttäjälähtöisiä ratkaisuja
Kestävä kehitys onnistuu tai epäonnistuu rakennetun ympäristön myötä. Rakennettu ympäristö kuluttaa 40 prosenttia energiasta ja aiheuttaa 30 prosenttia päästöistä. Rakennusten, väylien ja muiden verkostojen sekä yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden parantaminen onkin yksi kehittämisen kärjistä valmisteilla olevassa rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymässä.
Ilmastonmuutos on rakennetulle ympäristölle sekä suuri haaste että poikkeuksellinen mahdollisuus. – Kunnianhimoisten energiansäästötavoitteiden saavuttaminen niin, että samalla toteutuvat myös esimerkiksi hyvälle sisäilmalle asetetut tavoitteet, vaatii runsaasti uusia suunnittelu-, tuote- ja materiaali-innovaatioita. Tähän liittyy niin suuria kehitystarpeita, että rakennetun ympäristön SHOKin perustaminen pitäisi olla alan toimijoille itsestään selvyys, Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtajan Aulis Kohvakka toteaa.
Tekesin toimialajohtaja Reijo Kangas korostaa, että kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaympäristössä on tapahtumassa niin suuria murroksia, että alan toimijat eivät pysty niihin yksin vastaamaan nykyisillä toimintavoilla. Resurssien ja osaamisen keskittäminen strategisesti tärkeille tutkimusalueille on välttämätöntä. Yritykset, tutkimuslaitokset ja tiedekorkeakoulut on saatava tiiviimpään ja pitkäjänteisempään yhteistyöhön. Strategisen huippuosaamisen keskittymässä yritykset, tutkimuslaitokset ja yliopistot sopivat yhteisestä tutkimusstrategiasta, joka vastaa yritysten sovelluslähtöisiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tarpeisiin 5-10 vuoden aikajänteellä.
Ihminen ja ilmastonmuutos innovaatiotoiminnan haasteita
Rakennetun ympäristön SHOK:n alustavaa tutkimusstrategiaa ja keskittymän valmistelutilannetta ja -tavoitteita esiteltiin Helsingissä tiistaina pidetyssä seminaarissa, johon osallistui yli 300 kiinteistö- ja rakentamisalan toimijaa. Tutkimusstrategiaa on valmisteltu useissa työpajoissa ja yritysten asiaintuntijoiden kanssa käydyissä keskustelussa. Alan yrityksiä kiinnostaviksi painoalueiksi on tutkimusstrategiassa tunnistettu energiatehokkuuden ohella kilpailukykyinen yhdyskuntainfra, käyttäjälähtöiset tilat sekä innovatiiviset prosessit ja toimintamallit. Tutkimusalueita yhteensitovia teemoja ovat ihminen ja ilmastonmuutos.
– Kiinteistö- ja rakentamisalan innovaatiotoiminnan keskeisiä lähtökohtia tulee jatkossa olla poikkitieteellisyys, monialaisuus, avoimet innovaatioprosessit ja erityisesti loppukäyttäjien kytkeminen kehittämiseen. Ihminen rakennetun ympäristön käyttäjänä, kokijana, asiakkaana ja myös tekijänä on avainasemassa kaikkien kehityshaasteiden toteutumisen kannalta, korostaa YIT Oyj:n viestintä- ja kehitysjohtaja Juha Kostiainen. Hän toimii rakennetun ympäristön SHOKkia valmistelevan yritysryhmän puheenjohtajana.
Kostiainen painotti rakennetun ympäristön SHOKin merkitystä alan kansainvälisen huippuosaamisen ja liiketoiminnan vahvistajana. Hän toi toisaalta esille myös kiinteistö- ja rakennusalan roolin kansallisen kilpailukyvyn turvaajana. Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi toimivan infrastruktuurin, vetovoimaisten asuin- ja elinympäristöjen sekä innovatiivisten toimintaympäristöjen rakentamista ja jatkuvaa parantamista.
Yritykset päättävät keskittymän panostuksista ja painotuksista
Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtajan Tarmo Pipatin mukaan rakennetun ympäristön SHOKkiin kohdistuu hyvin käytännönläheisiä odotuksia sekä yhteiskunnan että loppukäyttäjien näkökulmasta. – Kiinteistö- ja rakentamisalan on kyettävä tuottamaan entistä parempaa laatua hallituin kustannuksin. Tuottavuudessa on saavutettava harppauksenomaisia kehitysaskeleita.
Kiinteistö- ja rakentamisalan järjestöt ovat olleet aktiivisesti mukana tähänastisessa RYM-SHOK-valmistelussa. Pipatti korostaa, että pallo siirtyy nyt selkeästi alan yrityksille. Niiden on päätettävä, kuinka paljon ne ovat valmiita panostamaan yhteiseen monitieteiseen ja pitkäjänteiseen huippututkimukseen ja huippuosaamisen kehittämiseen.
Tiiviitä keskusteluja tutkimusstrategian lopullisista painotuksista ja keskittymän osakkuudesta on käyty jo parinkymmenen kiinteistö- ja rakentamisalan yrityksen kanssa. Yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen on tarkoitus tehdä ensimmäisiä aiesopimuksia RYM-SHOKin perustamisesta jo syksyn aikana. Hakemus SHOK-statuksen myöntämisestä päättävälle valtion tiede- ja teknologianeuvostolle ja SHOKkien johtoryhmälle on tarkoitus jättää ensi vuoden alussa.
Lisätietoja rakennetun ympäristön SHOK-valmistelusta löytyy hankkeen verkkosivuilta osoitteesta www.rymshok.fi.
