Pohjoismaat lyövät Venäjän – rakentamisessa

Harva tulee ajatelleeksi, että neljä Pohjoismaata yhdessä muodostavat jopa Venäjää suuremmat rakennusmarkkinat.

Maailmantalouden hyvä kasvuvire näkyy myös Pohjoismaissa. Talouskasvun ennakoidaan yltävän Pohjoismaissa tänä vuonna reiluun kahteen prosenttiin. Vaikka kasvuvauhti vaikuttaa olevan hiipumassa vuodesta 2017, voidaan tasoa pitää silti hyvänä. Kasvu on ollut hyvällä tasolla kaikissa Pohjoismaissa.

Suomen talousnäkymät ovat Pohjoismaiden vertailussa kirkkaimmat jo toista vuotta peräkkäin. Jälkijunassa alkanut talouskasvu näkyy meillä muita suurempina kasvulukuina.

Pohjoismaiden rinnalla korostuukin Suomen erityisasema EU:ssa niin hyvässä kuin pahassakin: Ainoa euroalue sekä naapuruus Venäjän kanssa. Ruotsi taas on selvinnyt talouskriiseistä erinomaisesti ja nauttinut kasvun vuosista jo pitkään.

Myös muissa Pohjoismaissa talous kasvaa investointien ja viennin elpymisen myötä. Työllisyyden vahva kehitys ruokkii myös yksityistä kulutusta.

Talouden hyvä vire ruokkii rakennusinvestointien kasvua vielä vuonna 2018. Vuonna 2017 rakennusinvestoinnit kasvoivat voimakkaasti yltäen peräti 12 prosentin kasvuun Pohjoismaissa.

Kuluvana vuonna rakennusinvestointien kasvuvauhti hidastuu selvästi kaikkialla muualla paitsi Tanskassa. Jo usean vuoden jatkunut rakentamisen vire näkyy jo kaikissa maissa ongelmina saada ammattitaitoista työvoimaa.

Asuntomarkkinat epätasapainossa

Erityisesti Ruotsissa rakennusinvestoinnit kasvoivat voimakkaasti uudisasuntorakentamisen vetämänä. Vuonna 2017 maassa yllettiin 51 500 asuntoon, mikä on suurin määrä uusia asuntoja sitten vuoden 1992.

Ruotsissa investointibuumi on kuitenkin jäähtymässä asuntorakentamisen myötä, mutta talouden myönteistä kehitystä kompensoi piristynyt vientisektori. Asuntorakentamisen hiipumiseen on vaikuttanut eritoten kiristykset lainaehdoissa, ei niinkään kysynnän tyrehtyminen.

Ruotsissa painitaankin samankaltaisen ongelman parissa kuin Suomessa. Maassa tarvittaisiin jopa 80 000 uutta asuntoa joka vuosi aina vuoteen 2025 saakka, muutoin kuilu tarpeen ja rakentamisen välillä vain pahenee.

Syksyllä kysynnän romahtaessa rakentamisessa tehtiin suuria leikkauksia, kun samaan aikaan väkiluvun ennustetaan kasvavan kymmenestä miljoonasta 11 miljoonaan. Eli asuntojen tarve ei ole poistunut mihinkään, mutta rahoitus rajoittaa kuluttajien investointeja.

Ulkomaisia toimijoita kaivataan

Investointijohtaja Robin Pettersson Business Swedenistä korostaakin, että sen lisäksi, että Ruotsissa on kallista rakentaa, on alalla pulaa kapasiteetista. Ruotsi kaipaa ulkomaisia, ammattitaitoisia toimijoita.

Kallis rakentaminen tarkoittaa, että esimerkiksi urakkahinnat ovat reilusti Suomea korkeammalla tasolla. Myös rakennusmateriaaliteollisuudessa on kapasiteettivajetta.

”Tämän vuoksi, vaikka emme ole Euroopan suurin, niin olemme kenties mielenkiintoisin ja 25 miljardin euron suuruinen rakennusmarkkina. Ja vuoteen 2050 mennessä tarvitsisimme 600 000 uutta asuntoa”, Pettersson painottaa.

Vielä ei tunkua ole ollut, sillä kymmenen suurimman rakennusyhtiön joukossa on vain yksi norjalainen toimija. Ja kolme suurinta ovat tutut pelurit PEAB, Skanska ja NCC. Samaan aikaan Ruotsissa on meneillään historian suurimpia rakennushankkeita vuosikymmeniin eritoten infran piirissä.

Myös saneeraustarpeet ovat ennallaan. Kysyntää riittää ja vuotuinen kasvu on ollut 1–3 prosenttia, mutta alaa ei koeta seksikkääksi, vaikka markkinat ovat yhtä suuret kuin uudisrakentamisessa.

Business Swedenistä muistutetaankin, että he tarjoavat palvelujaan myös ulkomaisille yrityksille, jotka tähtäävät Ruotsin markkinoille. Rakentajille on kohdistettu vielä oma ilmainen kaksipäiväinen koulutus byrokratiaviidakon setvimiseksi ja paikallisten olojen perehdyttämiseen.

teksti ja kuvat Heikki Heikkonen

 

Jätä kommentti

*

*