Perustyö hyvää, dokumentoinnissa puutteita – Mitä riskejä löytyy aurinkosähköjärjestelmien asennuksista?

Saavumme valokuvaajan kanssa tamperelaisen omakotitalon pihaan. Talossa asuu perheensä kanssa Kari Hippolin, jonka koti on yksi Auriski-hankkeen 60 kartoituskohteesta. Hankkeessa kartoitetaan aurinkosähköjärjestelmien asennusten riskejä: tarkastellaan uudehkoja aurinkosähköjärjestelmiä sekä niiden dokumentointia ja arvioidaan toteutusten laatua ja sähköturvallisuutta.

Hankkeen kartoituksia tekee Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa opettava Jouni Enqvist apunaan Auriski-hankkeen projektityöntekijä Laura Vuorinen. He ovat tulleet Hippolinin luo valokuvaamaan ja dokumentoimaan kohteen aurinkopaneelien asennuksia. 

Hippolinin kodin alakerrasta löytyy järjestelmän seinään kiinnitetty Growatt-invertteri sekä -akusto. Paneelit asennettiin viime vuoden syksyllä, ja nyt kesäkuun valossa ne tuottavat aamuseitsemästä iltakymmeneen. Akku latautuu päivittäin täyteen, ja siitä saadaan energiaa illan myöhäisiksi tunneiksi.

– Päivän aikana pystyy tekemään nyt aurinkosähköllä kaiken. Jos pitäisi laitteita vähemmän päällä, akun avulla menisi varmaan yökin, Hippolin sanoo. 

Hän miettii, että paneeleita ja akkukapasiteettia olisi voinut hankkia enemmänkin. Katolle mahtuisi vielä kuusi paneelia.   

– Jos paneeleja olisi enemmän, pitäisi ehkä olla enemmän myös akustoa. Akusto vain maksaa melkein yhtä paljon kuin paneelit, Hippolin sanoo.

Invertteri kuumenee

Enqvist löytää Hippolinin kodin asennuksista pientä korjattavaa. Invertterin yläpuolelta hän kehottaa purkamaan pois puuhyllyn, jotta ilma pääsee kiertämään. Ilmankiertoa on tarpeen vapauttaa invertterin jäähdytystä varten.

– Invertteri käy nyt todella kuumana, kun ilma ei pääse liikkumaan. Tässä mallissa ei ole puhallinta, joten se vaatii tilaa ympärilleen. Vielä meillä ei ole edes maksimituotot päällä. Mitä enemmän se tuottaa, sitä enemmän se lämpiää, Enqvist sanoo. 

Invertteriltä hyllyn läpi kulkeva alumiiniputki on katkaistu hyllyn kohdalta. Enqvist huomaa, että siitä puuttuvat muoviset putken päihin asennettavat putkenpäätteet, jotka estäisivät kaapeleita hiertymästä alumiiniputkeen. 
– Kun kaapeli lämpölaajenemisen takia elää terävää putken reunaa vasten, reuna hiertää pikkuhiljaa eristettä kaapelista rikki. Sinne voi tulla eristevaurio. Yksittäinen kaapeli voi pitkässä juoksussa vaurioitua ja aiheuttaa toiminnallista häiriötä. Siksi kaapelin suojaus pitäisi tehdä aina hyvin.

Läpivienti hyllyn yläpuolella näyttää Enqvistin mukaan siltä, ettei siinä ole suojaavaa putkea. Betonissa on vain massalla tilkitty reikä. 

– Pitkässä juoksussa kiviaines syö kaapelieristettä. 

”Kokonaisuutta ei aina osata suunnitella”

Enqvist muistuttaa, että aurinkosähköjärjestelmän suunnittelussa on tärkeää huomioida kokonaisuus. 

– Kokonaisuutta ei aina osata suunnitella. Sähköasentaja taas ei välttämättä edes ajattele sitä. Hän saattaa miettiä, että tuossa on 16 ampeerin sulake, laitanpa siihen kiinni. Ja se pätkä onkin hyvä. Mutta se saattaa muuttaa aikaisempaa maailmaa toisenlaiseksi, Enqvist sanoo.

Enqvist siirtyy tutkimaan Hippolinin kodin sähkökeskusta. Näyttää siltä, ettei siihen pitäisi päästä syntymään ylikuormitustilannetta. Maksimissaan verkosta tulee 25 ampeeria ja invertteristä 13 ampeeria.

– Mutta jos vaikka tuplaat paneelien määrän, ongelma realisoituu, ja keskus saattaa ylikuormittua. Se on kuitenkin epätodennäköistä, Enqvist avaa Hippolinille.

Muutamasta Auriski-hankkeen kartoituskohteista on löytynyt ylikuormitusriskin tuovia mitoitusvirheitä. 

– Ylikuormitustiloja ei ole voitu näyttää toteen, mutta jostainhan tulipalot saavat alkunsa. Yksi potentiaalinen syy on tällainen mitoitusvirhe. Sitä kautta keskukseen tulisi ylikuormatilanne, keskus kuumenisi, ja tulipalo lähtisi sieltä. Tällainen on yleistä esimerkiksi kohteessa, jossa isäntä tekee hommat itse. Sähkötekninen ymmärrys ei riitä.

Yhdessä Auriski-kohteessa kaapelit olivat todennäköisessä ylikuormassa, vaikka asennukset oli tehnyt sähköurakoitsija. Tässäkään kohteessa ei onneksi ollut tapahtunut mitään. Hippolinin kodin sähkökeskuksesta puuttuvat aurinkojärjestelmästä varoittavat tarrat. Ne kertoisivat siitä, että sähköä voi tulla muutenkin kuin verkon kautta. Enqvist pitää tarroja tärkeänä – varsinkin, kun järjestelmään on liitetty akku. Varoitustarrat ovat osa dokumentaatiota, joka on Enqvistin mukaan Hippolinin kodin aurinkojärjestelmän asennuksen suurin ongelma. Dokumentaatio puuttuu kohteesta lähes kokonaan. 

Mekaaninen asennus hyvin tehty

Enqvist kiipeää Hippolinin kodin katolle tutkimaan muun muassa potentiaalintasausta. Siitä on Auriski-hankkeen kohteissa löytynyt puutteita. Potentiaalin tasaus on kohteissa kyllä usein tehty, mutta jätetty kesken. 

– Aika yleinen on ollut sellainen, että kahdesta paneelirivistä toinen on maadoitettu ja toinen ei. Sieltä on jäänyt johdonpätkä puuttumaan. Oman näkemykseni mukaan suurin syy siihen on se, että näitä eivät tee sähköasentajat. Usein eri kaverit asentavat mekaanisesti paneelit ja johdot, ja sähköasentaja tulee kytkemään vasta invertterin pään, Enqvist sanoo.

Enqvistin mukaan yrityksissä puhutaan ”paneelimiehistä”. Millä koulutuksella he laittavat paneeleita katoille?

– Millä vain. Oman taloni katolle laittoi paneelit firma, jonka päätoimialana olivat urheiluvälineet. Se ei välttämättä ollut heiltä ihan onnistunut suoritus. Joku tekninen peruskoulutus olisi hyvä olla, jotta olisi jonkinlainen ymmärrys näistä asioista ja siitä, mitä vaaditaan. 

Hippolinin käsityksen mukaan hänen kotinsa paneeliasennuksissa on ollut sähköasentaja paikalla koko ajan, ja potentiaalin tasaus onkin kunnossa. Nurkassa olevassa alimmassa paneelissa on pieni ongelma: yksi sen kiinnikkeistä on vain osittain kiinni ja vääntynyt, reuna on taipunut ylös. 

Muuten paneelien asennus näyttää hyvältä: Johdot eivät roiku, ne on sidottu asiallisesti kiinni. Poikkikiskot on myös tehty oikeanlaisilla liittimillä. 

– Mekaaninen asennus on hyvin tehty. Kiinnikkeet ovat oikeanlaiset, ja niitä on riittävästi. Paneelit ovat pitkältä sivulta clampseilla kiinni, ja nekin ovat valmistajan ohjeen mukaisesti, Enqvist sanoo. 

Enqvistin mukaan yleisimpiä huomioita asennusvirheistä katoilla on se, että johdot roikkuvat paneeleiden alla kattoa vasten. Se tuo talvella lumen takia riskin: Lumi pääsee paneelien alle ja jäätyy sinne. Johdot jäätyvät johtimeen ja ovat samalla kovalla vetorasitteella.

Katon suhteen Enqvist pohtii vielä piippua. Se varjostaa paneeleita. 

– Kun tietty osa paneeleista on varjossa, tuotto loppuu. Kaksi reunimmaista paneelia ovat vähän riskialttiilla paikalla piipun varjostuksen takia. Toki se on hyvin hetkellistä.

”Dokumentointi jää valitettavan usein tekemättä”

Auriski on jatkohanke ”Omatuotannon vaikutus pienkiinteistön sähköverkkoon” -hankkeelle. Edellisessä hankkeessa keskityttiin potentiaalisiin riskeihin ja tulevaisuudennäkymiin, nyt on oltu enemmän kentällä tutkimassa kohteita.

Auriski-hankkeen kohteita on 30 Pirkanmaalla ja noin 30 Satakunnassa. Hankkeeseen etsittiin vuonna 2022 tai sen jälkeen asennettuja järjestelmiä. Hankkeen kentältä kerätystä datasta tekevät tutkimusraportin Juho Ylipaino, Marko Ylinen ja Aki Kortetmäki. 

Ylisen mukaan kentältä on löytynyt muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta käypiä asennuksia.

– Jokaisesta järjestelmästä löytyy jotain täydennettävää, mutta merkittäviä puutteita on harvassa. Parissa kohteessa on ollut sähkö- ja paloturvallisuusasioita, jotka ovat menneet korjaukseen, Ylinen kertoo. 

Puutteellista dokumentaatiota

Dokumentaatio on ollut Ylipainon mukaan lähes kaikissa kohteissa puutteellinen.

– Käyttöönottotarkastukset, mittaukset ja niiden dokumentointi ovat isoin esiin tullut murhe tässä. Käyttöönottotarkastuksen tarkoitus on todentaa esimerkiksi järjestelmän turvallisuus ja turvallinen käyttö. Jos sitä ei ole dokumentoitu, emme voi varmistua siitä, että järjestelmä on ollut koskaan käyttökunnossa, hän sanoo.

Ylinen muistuttaa, että on haastavaa mennä tekemään korjauksia, asennuksia tai kunnossapitoa kohteeseen, josta ei ole dokumentointia. Ja kun kiinteistö myydään eteenpäin, dokumentteja ei ole esittää seuraavalle asukkaalle.

– Dokumentointi jää valitettavan usein tekemättä. Nyt olemme vielä olleet tällaisessa ”piikkibisneksessä”. Tuli iso tarve, ja asiakkaat halusivat paljon tavaraa. Tekijöitä otettiin sieltä täältä, myös vajavaisella ammattitaidolla. Koko sähköalaa tämä ei kuvaa, suurin osa urakoitsijoista tekee asiat hyvin. Mutta tähän alueeseen muodostui tällainen rahanahneiden joukkio, Ylinen sanoo. 

Ylinen kertoo, että aurinkosähköjärjestelmien mittaukset poikkeavat jonkin verran tavallisten sähköasennusten mittauksista, eikä järjestelmän erityispiirteitä osata aina huomioida. Ylipainon mukaan mittaukset on usein tehty kyllä osittain, mutta osa järjestelmäteknisistä mittauksista on puutteellisia. Ne saattavat olla myös kokonaan tekemättä tai ainakin dokumentoimatta.

– Se heijastaa sitä, että niitä tekevillä ihmisillä ei ole täyttä ymmärrystä aurinkosähköjärjestelmän erityispiirteistä ja toiminnasta, hän sanoo. 

Sähkötyöhön tarvitaan ammattilainen

Ylinen on käynyt parissa kohteessa, joissa paneelit on laittanut katolle joku muu kuin sähköasentaja. 

– Ehkä pahin tapaus oli sellainen, jossa rakennusmies kävi tekemässä paneelit katolle ja veti kaapelit sieltä alas. Sen jälkeen sähköasentaja asensi invertterin ja kaapelit ja pisti laitteistot toimimaan. Asentaja oli sähköasentaja, mutta ei toiminut sähköurakointioikeudet omaavan yrityksen luvalla, eikä hän itse omistanut lupia. Käyttöönottotarkastusta hän ei tehnyt. 2–3 kuukauden vaatimisen jälkeen asiakas sai kaverin tarkastamaan järjestelmän kolmannesta yrityksestä, jolla oli sähköasennusluvat, hän kertoo. 

Ylinen muistuttaa, että on vastoin määräyksiä, jos sähköasennuksia tekee henkilö, jolla ei ole lupaa niitä tehdä. Ylipaino jatkaa, ettei ole lainkaan puolesta ok, jos paneeleita pistävällä ei ole riittävää ammattitaitoa, koulutusta ja pätevöitymistä itsenäiseen sähkötyöhön. Ei, vaikka henkilö olisikin työsuhteessa urakointiliikkeeseen.  

Ylipainon mukaan kahden tai kolmen paneelin yhdistäminen on jo sähkötyötä. Sähkötyö alkaa siitä, kun tasasähköjännitettä esiintyy 120 volttia. Pelkkä paneelien paikoilleen laittaminen ei ole sähkötyötä, mutta:

– Kun paneeleja asennetaan esimerkiksi omakotitalon harjakatolle katon kallistuskulman mukaisesti, paneelit kytketään ennen kiinnittämistä telinejärjestelmään. Käytännössä siis kytkentä tehdään aina ennen kuin paneelit kiinnitetään katolla oleviin telineisiin. Se on sähkötyötä, Ylipaino sanoo.

Auriski-hankkeen tutkimusraportti julkaistaan näillä näkymin alkuvuodesta 2025. 

Lue myös:

Kiinteistön kokonaissähkö- ja paloturvallisuudesta vastaa haltija – Huomioi tämä, kun tilaat aurinkopaneeleja