Petri Valveen mielestä rakennusala saa liikaa negatiivista huomiota: ”Suomalaiseen mielialaan kuuluu vähän se, ettei asioita hehkuteta”

USA:n seuraava presidentti on Donald Trump. Siltä näyttää jo uutisotsikoiden perusteella, kun saavumme valokuvaajan kanssa Cervin toimistolle. Tapaamme paikan päällä yritystä kahdeksan vuotta johtaneen Petri Valveen sekä sen uuden toimitusjohtajan Jarno Hacklinin. 

Valve pohtii, että Trumpin valinta saattaa heilauttaa markkinaa Cervinkin toimialalla. Hän näkee silti olosuhdetekniikan, joksi yritys toimialaansa kutsuu, täynnä mahdollisuuksia. Valve on ylipäätään kyllästynyt siihen, että rakennusalasta puhutaan niin negatiiviseen sävyyn. Hän on huolissaan siitä, että negatiivisen uutisoinnin takia esimerkiksi nuoret ja heidän vanhempansa eivät ehkä harkitse rakennusalaa nuoren alavaihtoehdoksi. Valve miettii myös, jääkö huolto- ja modernisointitöitä tekemättä, jos tilaajien varovaisuus uutisoinnin takia lisääntyy.

”Tämä ei ole vain putkenpätkimistä ja niiden liittämistä yhteen, vaan todella tekninen ala.”

– Ala voisi nostaa itse omaa profiiliaan. Suomalaiseen mielialaan kuuluu vähän se, ettei asioita hehkuteta. Kynttilää pidetään mieluummin vakan alla. Yleisuutisointi on sitä, että rakennusala sakkaa, ja asunnot ovat myymättä. Se on fakta, mutta tilanne on väliaikainen eikä koske koko alaa. 

Alan suhdanteesta huolimatta Cervillä menee lujaa. Alun perin kahdeksan hengen paikallinen yritys on kasvanut yli 400 hengen valtakunnalliseksi ja kansainvälistymistä tavoittelevaksi yhtiöksi. Kasvun ja kansainvälistymisen tueksi Cerviin on nyt palkattu uusi toimitusjohtaja, Jarno Hacklin. Valve jatkaa yrityksessä ja keskittyy tulevaisuudessa yrityskauppoihin sekä kasvun vauhdittamiseen.

Teknisellä alalla

Valve on toiminut talotekniikka-alalla ensi vuonna 40 vuotta. Hän aloitti vuonna 1985 kesätöissä nuohoojaoppilaana ja opiskeli nuohoojamestaritutkinnon. Hacklin laskeskelee olleensa alalla 25–30 vuotta. Hän aloitti uransa verenperintönä pikkupoikana isänsä putkiliikkeessä. 

Valveen mukaan talotekniikka-alalla on vuosikymmenien aikana tapahtunut paljon muutoksia esimerkiksi ilmanvaihdossa, jäähdytyksessä ja automaatiossa. 

– Nykyään on applikaatiot älylaitteissa, eikä ole enää kaapelointia, vaan suoraan 5G-verkkoyhteys. Tekoäly tulee varmasti mullistamaan alaa. Toivon mukaan hyviä tekijöitä. Tämä ei ole vain putkenpätkimistä ja niiden liittämistä yhteen, vaan todella tekninen ala, Valve sanoo.

”Suomalaiset uskovat poliisiin ja pappiin. Teemme, kun ohjaus tulee muualta.”

Valve on huomannut, että erityisasiantuntijuutta myös arvostetaan nykyään aiempaa enemmän. Jopa ilmanvaihdon suodattimien vaihtoja halutaan antaa erityisasiantuntijalle. 

– Asiat halutaan hoitaa kunnolla ja oikein. Hyvä järjestelmä voidaan pilata, jos esimerkiksi tulo-poistokoneiden suodattimet vaihdetaan väärinpäin. Yhdessä kiinteistössä esimerkiksi raittiin ilman sisäänottoaukko oli tukossa seitsemän vuotta niin, että siellä toimi vain poisto. Tuloilmaa ei tullut, se ei mennyt lämmön talteenottokennon läpi, Valve sanoo. 

Hänen mielestään ala olisi saanut silti muuttua enemmänkin. Hän näkisi työurallaan mielellään vielä esimerkiksi huomattavan kehityksen esivalmistamisessa.

– Olemme lapsenkengissä siinä muuhun maailmaan verrattuna. Olisi myös enemmän kuin toivottavaa, että työmaalla viestit kulkisivat digitaalisesti jonkun applikaation tai järjestelmän kautta. Esimerkiksi tahtituotannon työkaluissa on paljon vielä tehtävää ja kehitettävää, Valve sanoo. 

Hacklin nostaa muutoksena esiin alan arvostuksen kasvamisen. Koronapandemian, Ukrainan sodan kiihdyttämän energiakriisin ja korkojen nousemisen myötä ymmärrys talotekniikasta on noussut. Hacklinin mukaan esimerkiksi energiatehokkuus ei ole enää optio. Se on itseisarvo, jota ajatellaan jo suunnitteluvaiheessa.

– Talotekniikka-alan kannalta nämä kriisit nostivat tietoisuutta siitä, että rakennuksissa näitä asioita taklataan nimenomaan tekniikalla. Elinkaaresta ja energiatehokkuudesta on puhuttu alalla niin kauan kuin olen alalla ollut, mutta tällaisen merkityksen ne ovat saaneet vasta nyt, Hacklin sanoo. 

Terveellistä sisäilmaa

Koronaviruspandemia toi tietoisuuteen sisäilman merkityksen virusten ja muiden taudinaiheuttajien leviämisessä ilmavälitteisesti. Esimerkiksi E3-tutkimusprojektissa päiväkotilasten sairastavuus väheni 18 prosenttia ilmanpuhdistimien avulla. Hacklinin mielestä olisi tarpeen kansantalouden kannalta avata vielä konkreettisesti se, mitä sisäilmaan investoiminen ja sairastumisten väheneminen tarkoittaa. 

– Olemme aikaisemmin mitanneet sisäilman laadun ja olosuhteiden merkitystä esimerkiksi tuottavuuteen. Mutta emme ehkä niinkään sitä, mitä se tarkoittaa sairauspoissaoloina tai sairasteluna. Tutkimusta on tärkeää jatkaa talotekniikka-alalla, Hacklin sanoo. 

Valve painottaa myös valtion hereilläoloa. 

– Suomalaiset uskovat poliisiin ja pappiin. Teemme, kun ohjaus tulee muualta. Siksi tätä pitäisi mielestäni ohjata lainsäädännön ja rakennusmääräysten kautta. Jos se jää markkinan palloteltavaksi, en näe ketään sellaista johtavaa, joka siitä nappaisi kopin, vaikka meillä on kuinka tutkimustulosta, Valve sanoo.

”Maalämpöratkaisuissa viilennys tulee niin sanotusti kaupan päälle. Se kannattaa hyödyntää.”

Entä tilojen jäähdytys? Aalto-yliopisto tiedotti vuonna 2023, että joitakin viikkoja kestävästä hellejaksosta voi aiheutua Suomessa 200–400 ennenaikaista kuolemaa.
 
– Olemme jo tottuneet jäähdytykseen toimitiloissa, mutta viimeisten vuosien hellekesinä niidenkään mitoitukset eivät ole riittäneet. Myös asuntorakentamisen puolella viilennyksestä puhutaan entistä enemmän. Kun fossiilisista polttoaineista siirrytään esimerkiksi maalämpöratkaisuihin, maasta saadaan myös kylmää. Maalämpöratkaisuissa viilennys tulee niin sanotusti kaupan päälle. Se kannattaa hyödyntää, Hacklin sanoo. 

Hän muistuttaa kuitenkin, että esimerkiksi Helsingin kantakaupungin yli 100-vuotiaisiin rakennuksiin on hankala lähteä rakentamaan jäähdytystä. Mahdollisuutena on toki kaukojäähdytys.

– Kantakaupungissa olosuhteet ovat olleet suhteellisen tasaiset. Siellä on lähes metrin paksuisia vanhoja kiviseiniä. Olemme tottuneet, että siellä massa varaa. Mutta viime vuosina olemme nähneet, että vanhojen kivitalojenkin rungot alkavat lämmetä, Hacklin sanoo. 

”Viime vuosina olemme nähneet, että vanhojen kivitalojenkin rungot alkavat lämmetä.”

Valve arvelee, että jäähdytys yleistyisi laskemalla sisälämpötilojen tavoitearvoja. Hacklin on samoilla linjoilla: jos 30 vuotta sitten määritelty mitoituslämpötila ei ilmaston lämpenemisen takia enää riitä, rakennusmääräyksiä on tarkistettava.

– Mutta voi kysyä, paljonko siitä ollaan valmiita maksamaan. Asuntojen neliöhinnat alkavat kasvukeskuksissa olla jo kipurajoilla, Hacklin pohtii. 

Valve uskoo, että jäähdytyksestä tulee rakennuksissa vielä yhtä tavallista kuin siitä on tullut autoissa.

– Kun esimerkiksi jäähdytät maalämmöllä kesällä, lataat samalla energiakaivoa, josta saat energian talvella lämpöhyötynä. Kaksisuuntaisella käytöllä käyttöikä pitenee, hän sanoo.

Inhimillisyyttä ja suoraselkäisyyttä

Cervissä tavoitellaan Valveen mukaan – ei enempää eikä vähempää kuin – Suomen ja jatkossa ehkä Pohjoismaiden ja Euroopankin hienointa olosuhdetekniikan yhtiötä. Hacklinin houkutteli Cerviin yrittäjämäisyys sekä yhteisö, josta yrityksen sisällä käytetään termiä ”huippujengi”. 

– Ei ole hierarkioita tai byrokratiaa. Pääsen rakentamaan historian oppien kautta kokonaisuutta, jonka rakentamisesta olen aina haaveillut. Kun kerran elämässä saa tällaisen mahdollisuuden, siihen on tartuttava, hän sanoo.

Hacklin korostaa inhimillisyyden merkitystä yritystoiminnassa. Sitä, että kyse on ihmisistä: työn toteuttava tai myyvä päätöksentekijä, tilaaja ja asiakas on ihminen. Myös suoraselkäisyys on hänestä tärkeää.

– Se on sellainen ”no bullshit” -asenne. 

TYÖN VASTAPAINONA

Jarno Hacklin: 

• Urheilee: käy muun muassa kuntosalilla, kävelee ja pyöräilee. Harrastaa myös matkustelua, mökkeilyä, metsästystä ja kalastusta. 
• ”Uusperheeseeni kuuluvat puoliso, hänen kaksi lastaan sekä minun kolme lastani”. 

Petri Valve:

• Harrastaa moottoripyöräilyä, musiikkia (kitara), mökkeilyä ja veneilyä.
• ”Maadoittajana elämänmittaisessa seikkailussa on ollut jo 38 vuotta vaimoni.”

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Talotekniikka-lehdessä 8/24 ja verkossa 2.1.2025.