Nollaenergiarakentaminen käynnistyy luultua aiemmin
Suomen rakentamismääräyskokoelmaan on lisätty direktiivin mukainen lähes nollaenergiarakennuksen määritelmä sekä direktiivin mukainen maininta aikataulusta, jolla uudisrakentamisessa tullaan siirtymään lähes nollaenergiarakentamiseen. Ympäristöministeriössä havahduttiin kuitenkin vasta äskettäin, että aikataulu onkin aiemmin luultua kireämpi.
Ympäristöministeriön asetuksessa eli rakentamismääräyskokoelman osassa D3 määritellään 19. elokuuta alkaen, että ”lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus, sellaisena kuin se on määriteltynä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU liitteen 1 mukaisesti. Tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen energian määrä katetaan hyvin laajalti uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia.”
Lisäysten taustalla on Euroopan komission 16. huhtikuuta Suomea vastaan nostama kanne energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanon viivästymisestä. Näiden lisäysten myötä Suomi osoittaa, että direktiivin täytäntöönpano on käynnissä ja toteutuu aikataulun mukaisesti.
Ympäristöministeriön yli-insinööri Maarit Haakana kertoo, että uhkasakko olisi ollut reilu 19.000 euroa päivältä aina siihen saakka, kunnes asia on kunnossa. ”Juridisesti asia on nyt siis kunnossa, mutta asetuksessa ei oteta kantaa sitten mihinkään muuhun.”
Ympäristöministeriö on samassa yhteydessä havahtunut pitkään epätietoisuutta herättäneestä aikataulutulkinnasta. Toisin kuin monessa yhteydessä on aiemmin esitetty ja luultu, ei direktiivissä esitetyssä nollaenergiarakentamisen aikataulutuksessa olekaan ratkaisevaa rakennusluvan myöntäminen.
”Olemme tulkinneet päiväykset pieleen. Tähän asti olemme ajatelleet, että alkuperäisillä päivämäärillä voidaan viitata rakennuslupaan ”, Haakana toteaa.
Tällä Haakana viittaa energiatehokkuusdirektiiviin, jonka mukaan vuoden 2019 alusta lähtien viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevien uusien rakennuksien tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia ja vuoden 2020 loppuun mennessä kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia. Uusi, komission kanteeseen perustuva tulkinta poistaa siirtymäajan, jota olisi kipeästi kaivattu.
Käytännössä uusi tulkinta tarkoittaa, että erittäin energiatehokkaita ja laajalti energiantarpeensa uusiutuvista energialähteistä peräisin olevalla energialla varustettuja taloja on alettava suunnittelemaan jo lähivuosina, muita ei enää sallita. Mikäli suurehko vaativa julkinen kiinteistö valmistuu 2019, on sen suunnittelu aloitettava jopa vuosia aiemmin.
Lähes nollaenergiarakennusten vaatimustason kansallista yksityiskohtaista määritelmää tullaan valmistelemaan tiiviissä yhteistyössä kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden kanssa. Työssä pyritään huomioimaan muun muassa rakennustuotteiden ja energiajärjestelmien sekä -markkinoiden tekninen kehitys.
Säädösvalmistelun yhtenä tärkeänä taustatukena on FinZEB-hanke. Hanke kokoaa laajan joukon asiantuntijoita määrittelemään lähes nollaenergiarakennuksen käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla. Hankeen tulosten pitäisi olla valmiina helmikuun 2015 loppuun mennessä.
