Nimlaksen Janne Korhonen: Asentajasta liiketoimintajohtajaksi
Janne Korhonen palasi lähes kahdenkymmenen Etelä-Suomessa vietetyn vuoden jälkeen takaisin Ouluun johtamaan Nimlaksen Pohjois-Suomen liiketoimintaa.
”Täällä pohjoisessa piirit ovat täällä pienemmät ja meininki on vähän rauhallisempaa, mutta samat lainalaisuudet työssä pätevät ihan samalla tavalla kuin muualla Suomessakin." Kuva: Miia Manner
Oulun keskustan Radisson Blu -hotellin ikkunoista avautuu näkymä kesäisen kaupungin torille. Olen lentänyt aamuvarhain Ouluun tapaamaan Janne Korhosta, joka palasi alkuvuodesta lähes kahdenkymmenen Etelä-Suomessa vietetyn vuoden jälkeen takaisin pohjoiseen.
Nimlas uudisti vuodenvaihteessa liiketoimintansa aluejakoa, ja Korhonen aloitti Pohjois-Suomen liiketoimintajohtajana. Tehtävä edellytti muuttoa alueelle, jonka toimintaa hän johtaa.
Nyt Korhosen vastuulla on seitsemän yhtiötä alueella, joka ulottuu Pietarsaaresta ja Kajaanista aina Lappiin asti. Hän kertoo, että paluu tapahtui helposti. Korhonen on asunut Oulussa jo nuorena aikuisena, vaimo on kaupungista kotoisin ja vanhoja ystäviäkin oli edelleen jäljellä.
– Kotiuduimme nopeasti tänne. Piirit ovat täällä pienemmät ja meininki on vähän rauhallisempaa, mutta samat lainalaisuudet työssä pätevät ihan samalla tavalla kuin muualla Suomessakin.
Asiat tapahtuvat ihan samalla tavalla, mutta ihmisillä ei tunnu olevan koko ajan niin kiire, hän sanoo.
– Itse koen sen mukavaksi. Työt eivät kuitenkaan jää tekemättä, mutta intensiteetti ei ole niin kova. Urakoinnin osalta Etelä-Suomessa tehdään paljon enemmän alihankintana. Esimerkiksi ilmanvaihto- ja putkiurakat tehdään pääsääntöisesti alihankintana, täällä teemme pääosin omien asentajien voimin.
– Se tuo rauhallisuutta työpäiviin. Alihankinnan osalta tarvitaan työmaalla paljon enemmän työnjohdon läsnäoloa, täällä ihmiset tuntevat ja tietävät toistensa työskentelytavat, ja työmailla voidaan työskennellä itsenäisemmin.
Kilpailu on kuitenkin kovaa. Esimerkiksi tämänhetkinen markkinatilanne on samankaltainen Oulusta alaspäin.
– Ainoastaan Lappi poikkeaa hieman, koska tekijöitä on vähemmän.
Korhonen toimii alueen yhtiöiden toimitusjohtajien esihenkilönä ja sparraa tarvittaessa, osallistuu isojen hankkeiden tarjouspyyntövaiheisiin, tapaa asiakkaita ja seuraa yhtiöiden taloutta ja projekteja.
– Olen tietysti myös kääntämässä kiviä ja kantoja, kun ilmenee haasteita.
Yksi tehtävistä vie tällä hetkellä erityisen paljon aikaa.
– Yrityskauppoja on nyt useita työn alla. Vielä tämän ensimmäisen puolen vuoden aikana yhtään ei ole mennyt maaliin, mutta uskon, että muutamia tulee menemään. Tämä oli yksi painavimmista syistä siihen, että tämän tehtävän vastaanottaminen vaati paikan päälle muuttamista.
Yrityksiä on julkisessa myynnissäkin, mutta Korhonen tekee myös kylmäsoittelua.
– Toki teemme taustatyötä kartoittamalla yrityksen taustat ennen yhteydenottoa. Tämä on itselleni uusi puoli urassani ja pidän tästä todella paljon.
Sähköasentajasta ilmanvaihdon pariin
Korhosen oma polku nykyiseen tehtävään ei ole kulkenut suoraviivaisesti kohti johtajan pallia. Hän on syntynyt Kajaanissa, mutta vietti suuren osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Ruotsissa, jonne perhe muutti hänen ollessaan pieni. Ruotsissa Korhonen opiskeli sähköasentajaksi ja valmistui vuonna 1993.
Sähköasentajan töitä ei kuitenkaan keskellä lamaa löytynyt.
– Kaveri soitti, että olisi ilmanvaihtohommia. Sanoin, etten tiedä niistä mitään, mutta lähdin mukaan.
Siitä alkoi ura, joka on jatkunut talotekniikan parissa yli kolme vuosikymmentä. Korhonen teki ilmanvaihtoasennuksia ensin Ruotsissa ja myöhemmin Oulussa. Vuonna 1997 hän muutti takaisin Suomeen.
Vuonna 2006 tie vei Espooseen opiskelemaan LVI-insinööriksi silloiseen EVTEKiin, nykyiseen Metropoliaan. Jo opiskeluaikana Korhonen työskenteli Consti Talotekniikassa ensin harjoittelijana ja myöhemmin projektipäällikkönä.
Noin kymmenen vuotta sitten hän siirtyi nykyiseen Nimlakseen, silloisen QMG:n, palvelukseen. Vuonna 2016 hän aloitti Mikentillä, ja vuoden jälkeen hänestä tuli Ilmastointi-Mikentin toimitusjohtaja. Siinä tehtävässä vierähti seitsemän vuotta, minkä jälkeen Korhonen siirtyi LVI-Trion toimitusjohtajaksi.
Sieltä matka jatkui nykyiseen tehtävään. Korhonen johtaa nyt seitsemän yhtiön kokonaisuutta, takana ovat siis niin asentajan, projektipäällikön kuin toimitusjohtajankin työt.
– Olen käynyt aika lailla kaikki vaiheet läpi. Siitä on ollut hyötyä, koska ymmärrän, mitä eri tehtävät pitävät sisällään.
Korhonen pohtii erilaisia työnkuvia uransa varrelta, ja toteaa, että projektipäällikön tehtävät ovat olleet kaikista stressaavimpia.
– Projektipäällikön arki on äärimmäistä multitaskausta. Puhelin soi, sähköpostia tulee ja työmaalla pitäisi samaan aikaan ratkaista useita ongelmia.
Hän vertaa tilannetta lääkärin työhön.
– Koko ajan on hirvittävä määrä palloja ilmassa. Olen verrannut tilannetta siihen, että lääkäri yrittäisi tehdä työtään siten, että huoneessa on yksi potilas ja huoneeseen työnnettäisiin koko ajan uusia potilaita, joita pitäisi hoitaa samanaikaisesti.

Rakennusprojektien tiukat aikataulut ja taloudelliset paineet lisäävät kuormitusta. Kun aikataulu pettää, työmaalla ei aina keskustella rauhallisesti.
– Toiminta on välillä turhankin ärhäkkää. Välillä tulee sanaharkkaakin ja kielenkäyttö voi olla rajuakin. Harvemmin mennään kuitenkaan henkilökohtaisuuksiin, vaan yritetään keskittyä asioiden käsittelyyn.
Korhonen sanoo nähneensä vuosien aikana myös loppuunpalamisia. Hänen kokemuksensa mukaan juuri projektinjohdossa kuormitusriski on suuri. Hän tunnistaa ilmiön myös itsestään.
– Kyllä minullakin oli projektipäällikköaikana aika kovaa stressiä.
Kokemus vaikuttaa siihen, miten Korhonen nykyään suhtautuu johtamiseen.
– Jos näkee, että ihmisellä alkaa olla liikaa kuormaa, tartun asiaan. Meillä suomalaisilla tuppaa olemaan sellainen tapa, että painetaan kaasu pohjassa päätyyn asti ja sitten yhtäkkiä tipahdetaan. Ajan saatossa toki tämäkin asia on hieman muuttunut, etenkin nuoremman sukupolven osalta. He osaavat paremmin jo sanoittaa tuntemuksiaan.
Omaa johtamistapaansa Korhonen kuvaa rennoksi, suoraviivaiseksi ja ihmisläheiseksi. Yksi asia on hänelle vuosien aikana kirkastunut: kaikkia ihmisiä ei voi johtaa samalla tavalla.
– Toinen tarvitsee hyvin selkeää toimintaa siten, että asia käsitellään suoraviivaisesti alusta loppuun. Toisen kanssa pitää keskustella pehmeämmin ja kysyä enemmän. Me olemme kaikki erilaisia.
Yhdestä asiasta hän ei tingi.
– Pitää olla kirkkaat tavoitteet ja suunta, mihin olemme menossa, ja niistä pitää viestiä selkeästi.
Korhonen sanoo pyrkivänsä antamaan vastuuta ja vapautta. Mikromanageeraus ei kuulu hänen johtamisfilosofiaansa, mutta ongelmiin pitää puuttua nopeasti.
– Luottamus on äärimmäisen tärkeää. Mutta jos jokin ei toimi, siihen ei myöskään pidä jättää puuttumatta. Parhaat tulokset syntyvät luottamuksen, vastuun ja avoimen vuorovaikutuksen kautta.
Pohjoisessa tarvitaan kymmenottelijoita
Lähes kahdenkymmenen Etelä-Suomessa vietetyn vuoden jälkeen Korhosella on hyvä vertailukohta myös pohjoisen ja etelän talotekniikkamarkkinoihin.
– Tekniikassa erot eivät ole suuria. Rakennusten lämmöneristykseen ja järjestelmien mitoitukseen vaikuttavat pohjoisen kylmemmät olosuhteet, mutta samat järjestelmät ja teknologiat ovat käytössä koko maassa.
Sen sijaan tekemisen tavassa on selvä ero.
– Etelä-Suomessa markkina on niin suuri, että yritykset ja työntekijät voivat erikoistua hyvin kapeasti. Pohjoisessa samanlaiseen erikoistumiseen ei aina ole mahdollisuutta.
– Täällä firmat tekevät oikeastaan kaikkea. Asuntotuotantoa, toimitiloja, teollisuutta, saneerauksia ja energiatehokkuushankkeita. Etelässä voi olla yritys, joka tekee pelkästään uudiskerrostaloja.
Sama näkyy asentajien työssä. Korhonen muistaa ajan, jolloin hän itse teki Pohjois-Suomessa ilmanvaihtoasentajana käytännössä kaikki urakkaan kuuluvat työvaiheet.
Nykyisin työ on erikoistuneempaa, mutta ero näkyy edelleen.
– Täällä tarvitaan enemmän kymmenottelijoita. Yhden ihmisen pitää pystyä tekemään useampia asioita, koska yhtä työvaihetta ei välttämättä riitä koko ajan tehtäväksi.
Etelä-Suomessa myös alihankinnan osuus on Korhosen mukaan suurempi. Pohjoisen Nimlas-yhtiöissä työt tehdään useammin omalla henkilöstöllä.
Se vaikuttaa myös työnjohtoon.
– Kun samat omat asentajat ovat vuodesta toiseen mukana, tekemiseen syntyy tietty synergia. Alihankinta vaatii työnjohdolta enemmän ohjausta ja läsnäoloa.
Datakeskukset muuttavat pohjoisen markkinaa
Rakentamisen heikko suhdanne näkyy Oulussa siinä missä muuallakin Suomessa. Korhosen mukaan kilpailu on Oulun seudulla tällä hetkellä kovaa, vaikka yrityksiä on vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla.
Pohjoisempana tilanne on hieman toinen.
– Lapissa kilpailua ja tekijöitä on vähemmän, joten siellä markkinatilanne on ehkä vähän parempi.
Yksi ilmiö muuttaa kuitenkin koko Pohjois-Suomen talotekniikkamarkkinaa: datakeskukset.
Kajaanissa Nimlaksen Paikallissähkö ja LVI-Aitta työskentelevät XTX Marketsin datakeskushankkeessa. Korhosen mukaan hankkeet sitovat jo merkittävän osan yhtiöiden henkilöstöstä.
Eikä Kajaani jää välttämättä yksittäistapaukseksi.
– Kajaanista Ouluun ja Tornioon asti on useilla paikkakunnilla datakeskuksia suunnitteilla. Jos niistä puoletkaan toteutuu, tässä on moniksi vuosiksi rakentamista koko alueelle.
Datakeskuksissa talotekniikan merkitys korostuu. Rakennusteknisesti rakennukset voivat olla suhteellisen yksinkertaisia, mutta niiden sisälle tulee valtava määrä sähkö- ja jäähdytystekniikkaa.
– Sähköpuolella tekniikkaa on todella paljon. LVI-puolella tekniikka ei ole erikoista, mutta sitä on paljon.
Myös rakentamisen tahti poikkeaa siitä, mihin suomalaisessa talotekniikkaurakoinnissa on totuttu. Etelä-Suomen datakeskushankkeissa on jo varauduttu kahden tai jopa kolmen vuoron työskentelyyn. Se tuo talotekniikka-alalle aivan uuden kysymyksen.
– Meidän työehtosopimuksemme on rakennettu käytännössä päivätyöhön. Se ei sellaisenaan taivu kovin hyvin siihen, että rakennetaan tarkoituksella ilta- ja yövuoroissa.
Korhonen edustaa Nimlasta LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU:ssa, missä asia on jo noussut keskusteluun.
Tekijöitä tarvitaan jatkossakin
Datakeskukset näkyvät myös työvoiman tarpeessa. Vaikka Suomessa on samaan aikaan paljon työttömiä, Korhonen puhuu Pohjois-Suomessa jo jonkinasteisesta pulasta erityisesti kokeneista sähkö- ja putkiasentajista. Tilanne on ristiriitainen.
– Nuoria hakijoita on, mutta heikon markkinatilanteen vuoksi heidän palkkaamisessaan on omat haasteensa. Vastavalmistuneet tarvitsevat paljon ohjausta, eikä siihen ole välttämättä resursseja.
Korhonen pitää käytännön talotekniikka-ammatteja silti tulevaisuuden kannalta kiinnostavina. Yksi syy on tekoäly, joka tulee yhä vahvemmin myös rakennusten järjestelmiin.
– Data ja algoritmit ohjaavat esimerkiksi ilmanvaihtoa jo. Tekoäly voi jo nyt tehostaa toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden työtä, mutta putkien, kanavien, sähköjärjestelmien ja taloteknisten laitteiden asentamistyötä se ei vie. Siihen tarvittaisiin jo sellaisia ihmisrobotteja, jotka pystyisivät ajattelemaan.
Samalla itse talotekniikka muuttuu jatkuvasti. Korhonen on uransa aikana nähnyt ilmanvaihdon lämmöntalteenoton yleistymisen, taajuusmuuttajat, EC-tekniikan tulemisen, lämpöpumppujen voimakkaan kasvun ja rakennusautomaation kehittymisen.
– Alan suurin muutos 30 vuodessa on ollut siirtymä laitteiden asentamisesta rakennusten kokonaisvaltaiseen energian, olosuhteiden ja datan hallintaan. Talotekniikka on muuttunut tukifunktiosta yhdeksi kiinteistöjen tärkeimmistä strategisista kilpailutekijöistä.
Jäähdytyksen tarve kasvaa jatkuvasti
Jäähdytyksen tarve kasvaa myös pohjoisessa. Korhosella on siitä hyvin konkreettinen kokemus: hänen oman Oulun-kotinsa lasitetulla parvekkeella lämpötila on kesällä noussut jopa 50 asteeseen. Kymmenennen kerroksen asunto lämpenee pitkälle iltaan, kun pohjoisen kesäaurinko paistaa lähes ympäri vuorokauden.
Nyt asuntoon asennetaan ilmalämpöpumppu jäähdytystä varten.
– Kyllä jäähdytystä tarvitaan täälläkin. Veikkaan, että jossain vaiheessa siitä tulee samanlainen itsestäänselvyys kuin vaikkapa auton ilmastoinnista. Muutama vuosikymmen sitten auton ilmastointi oli luksusta, nykyään ei juuri kukaan ajele ilman sitä.
Korhosen nykyisessä työssä katse on ennen kaikkea kasvussa. Nimlas on asettanut tavoitteekseen kasvattaa liikevaihtonsa vuoden 2025 noin 334 miljoonasta eurosta 800 miljoonaan euroon vuoteen 2031 mennessä. Kasvua tavoitellaan sekä nykyisistä yhtiöistä että yritysostoin.
Korhosen oma työ on samalla vienyt hänet tavallaan takaisin lähtöpisteeseen: Kajaanissa syntynyt, Ruotsissa kasvanut ja Oulussa asentajana työskennellyt mies johtaa nyt talotekniikkaliiketoimintaa samoilla seuduilla.
Mittakaava vain on toinen.
– Olen aina ollut aika kunnianhimoinen. Haluan olla hyvä siinä, mitä teen. Jos en jotain osaa, pusken itseäni eteenpäin ja opettelen, hän päättää.
FAKTA
Syntynyt 1974, perheeseen kuuluu vaimo.
Syntynyt Kajaanissa, asui Ruotsissa lapsuuden ja nuoruuden.
Muutti Ouluun vuonna 1997, asui Oulussa noin kymmenen vuotta.
Aloitti vuonna 2006 opinnot Evtekissä ja jäi Etelä-Suomeen asumaan.
Muutti takaisin Ouluun vuoden 2025 lopussa.
Harrastaa pyöräilyä, kuntosalilla käymistä ja moottoripyöräilyä.

