Miten tekoäly näkyy suunnittelijan työssä? Asiantuntijat vastaavat

”Nyt eletään kokeiluaikaa”

Granlundin suunnittelujohtaja Vikke Niskanen:

”Tällä hetkellä tekoälyn kanssa eletään kokeiluaikaa. Kokeilemme kaikkea mahdollista Copilotista ChatGPT:hen, mutta varmuudella emme voi tietää, mitkä näistä kokeiluista jäävät elämään ja mitkä on huomenna jo unohdettu. Määrämuotoisia, systemaattisia AI-prosesseja ei suunnittelutyössä vielä juuri ole käytössä.

Konkreettisin hyöty on tähän mennessä tullut varsinaisen suunnittelutyön ulkopuolelta: tiedonhallinnasta, muistioista, dokumentaatiosta ja raportoinnista, joissa on saatu aikaan aitoa tuottavuusparannusta. Itse mallinnustyö – se varsinainen suunnittelijan arkityö – odottaa vielä hyviä tekoälytyökaluja. Kun suunnitteluohjelmiin saadaan aidosti tuottavuutta parantavia AI-ominaisuuksia, nähdään vasta oikea suunnittelutyön tuottavuusloikka.

Jatkossa suunta on selvä: pistemäisistä kokeiluista pitää päästä oikeisiin, agenttisiin prosesseihin, joissa AI ei vain avusta yksittäisessä tehtävässä vaan hoitaa kokonaisia työvaiheita itsenäisesti suunnittelijan valvoessa lopputulosta eikä näpräten jokaista välivaihetta manuaalisesti. Se vaatii sekä työkalujen että omien prosessien uudelleenmiettimistä, mutta matkalla ollaan jo.”

”Tekoäly jäsentää tietoa”
A-Insinöörien teollisuus- ja talotekniikka -toimialan kehitysjohtaja Jukka Leppäkangas:

”Tekoäly näkyy tällä hetkellä suunnittelijan työssä ennen kaikkea taustalla toimivana apuvälineenä. Taloteknisessä suunnittelussa sen rooli on vielä varsin rajallinen, eikä se ole mullistanut varsinaista substanssityötä.

Käytännön työssä tekoälyä hyödynnetään erityisesti tiedonhaussa, tietomassojen käsittelyssä ja dokumentoinnissa. Suunnittelija voi nopeuttaa työtään pyytämällä tekoälyltä apua esimerkiksi kaavojen löytämiseen, vaihtoehtojen vertailuun tai teknisten selostusten luonnosteluun. Lisäksi tekoäly käsittelee laajoja aineistoja ja jäsentää tietoa ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Lopullinen vastuu, harkinta ja suunnitteluratkaisujen valinta säilyvät kuitenkin aina ihmisellä.

 Yksi tekoälyn merkittävimmistä käytännön hyödyistä on ohjelmistojen automatisoinnin kynnyksen madaltuminen. Sen avulla suunnittelijat voivat laatia räätälöityjä skriptejä, lisäosia ja automaatioita ilman syvällistä ohjelmointiosaamista. Tekoäly tukee koodin tuottamista, selittämistä ja virheiden korjaamista, mikä nopeuttaa arjen kehitystarpeiden toteuttamista ilman erillistä ohjelmistokehitysprojektia.

Vaikka kehitys on nopeaa, rakennus- ja talotekniikka-ala on tekoälyn hyödyntämisessä vielä alkuvaiheessa. Erityisesti varsinainen mallinnus- ja suunnittelutyö on edelleen vahvasti asiantuntijavetoista. Nykytilanteessa tekoäly onkin ennen kaikkea suunnittelijan työpari: se nopeuttaa, auttaa ja tehostaa, mutta ei korvaa.” 

”Työn kuormitus vähenee”

Rotewan suunnittelujohtaja Pekka Antinmaa:

”Käytössämme olevassa suunnitteluohjelmassa ei tällä hetkellä ole tekoälyavustinta. Tekoälyavustajan on huhuttu tulevan suunnitteluohjelmaan lähitulevaisuudessa, mutta asiasta ei ole saatu varmaa tietoa ohjelmistotoimittajalta. Toistaiseksi emme siis käytä tekoälyä varsinaisessa suunnittelutyön piirto-osuudessa, mutta olemme erittäin kiinnostuneita hyödyntämään tekoälyä avustavana työkaluna tiettyyn rajapisteeseen asti.

Emme tietenkään halua, että tekoäly korvaa työtä tekeviä ihmisiä, mutta toivomme sen helpottavan työn kuormittavuutta ja vapauttavan aikaa asiakasrajapinnassa toimimiseen.

Joitakin lyhenteitä sekä dokumenttien välisten asiasisältöjen tarkistuksia tehdään aika ajoin tekoälyn avustuksella. Myös sähköpostien muotoilussa käytetään toisinaan tekoälyä helpottamaan selkeän ja helppolukuisen tekstin tuottamista.

Päivä päivältä tekoälyn käyttö erilaisissa tilanteissa lisääntyy. Yrityksessämme sitä hyödynnetään pääasiassa työn kuormituksen vähentämiseen ja työtehtävien sujuvoittamiseen, ei inhimillisen työn korvaamiseen.”