Maunula-raportti: Taloyhtiöiden putkiremonttiyhteistyö jatkossa välttämätöntä
Maunulan malliksi kutsutusta asunto-osakeyhtiöiden alueellisesta yhteistoiminnasta putki- ja muissa peruskorjauksissa on tehty selvitys. Selvityksen laati Kotialue Oy ja sen rahoittivat ympäristöministeriö ja Helsingin kaupunki.
Selvitys sai nimekseen Maunula-raportti maunulalaisten aktiivisuuden vuoksi. Helsingin Maunula on rakennettu pääosin 1950 – 70 – luvuilla, ja pääosa putkikorjauksista tulee ajankohtaisiksi 10 – 15 vuoden sisällä. Aloite ryhmäkorjausmallin esiselvityksestä Maunulan alueella tuli Maunula Seuran kautta alueen asunto-osakeyhtiöiltä.
Selvityksen mukaan ryhmäkorjausmalli on avain tulevaisuuden peruskorjauksien toteutukseen. Korjausten määrä nelinkertaistuu 2020-luvulla nykyiseen verrattuna.
Kun korjaustarve kasvaa voimakkaasti, remonttien suunnittelu- ja toteutusresurssit eivät riitä; taloyhtiöiden yhteistyö on välttämätöntä. Ryhmäkorjausmallilla saadaan aikaan suurempia, suunnittelu- ja toteutusresursseja säästäviä peruskorjauskokonaisuuksia.
Ryhmäkorjausmallissa peruskorjausprosessia on käsitelty taloyhtiöiden ja niiden omistaja-asukkaiden näkökulmasta ja tarpeista lähtien. Malli vahvistaa taloyhtiöiden asemaa tilaajana, koska suuremmat hankekokonaisuudet kiinnostavat urakoitsijoita enemmän. Taloyhtiöiden voimien yhdistäminen myös lisää mahdollisuuksia parempaan suunnitteluun ja viestintään korjaushankkeen alkupäässä. Malli ei vähennä taloyhtiöiden itsenäistä päätäntävaltaa.
Ryhmäkorjausmallissa laaditaan alueellinen ryhmäkorjausohjelma ARKO, jossa selvitetään alueellisesti ja taloyhtiökohtaisesti merkittävät seikat. Taloyhtiöiden verkottuminen helpottuu, kun ne saavat ARKO:n kautta tietää toistensa korjaustilanteen, -tarpeet ja yhteystiedot.
