Maalämpöpumput ja maanalainen lämpöenergiavarasto – Kohti kestävää energiaa
Aalto-yliopiston kampus Espoon Otaniemessä on 40 000 neliömetrin kokoinen alue, jolla sijaitsee kaksi tiedekuntaa, palveluita, ulkoalueita ja metroasema. Alueella on käytössä suuren mittaluokan GSHP-BTES-järjestelmä. Kuva: Suomen Ilmakuva Oy
Keskellä energiamurrosta tärkeä tavoitteemme on siirtyä uusiutuviin energianlähteisiin ja löytää kestäviä energiaratkaisuja. Yksi sellainen on maalämpöpumppujen ja maanalaisen lämpöenergiavaraston yhteiskäyttö, jota Oleg Todorov tutki väitöskirjassaan.
Energiajärjestelmämme on pitkään rakentunut ilmaa saastuttavien fossiilisten polttoaineiden varaan.
− Saavuttaaksemme EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteet – 55 prosentin leikkaus kasvihuonepäästöihin vuoteen 2030 mennessä ja rakennusten nollapäästöt vuoteen 2050 mennessä – energiaverkkojen dekarbonisaatio on erittäin tärkeää, sanoo tekniikan tohtori ja arkkitehti Oleg Todorov.
Todorovin mukaan yksi tehokkaimpia tapoja vähentää hiilidioksidipäästöjä on maalämpöpumppujen ja maanalaisen lämpöenergiavaraston yhdistelmä. Sillä voidaan tasapainottaa kysyntää ja tarjontaa sekä ottaa tehokkaasti käyttöön uusiutuvia energianlähteitä ja hukkalämmön kierrätys.
Väitöskirjassaan Ground Source Heat Pumps (GSHP) and Underground Thermal Energy Storage (UTES) – Key Vectors to a Future Energy Transition Todorov tutki maalämpöpumppujen ja maanalaisen lämpöenergiavaraston yhdistämistä kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkkoihin.
_______________________________________________________________________________________________________
Tämä teksti on näyte Talotekniikka-lehden 7/2022 jutusta. Millaisia lämpöenergiavarastoja maalämpöpumppujen yhteydessä voidaan käyttää? Mitä etuja niistä saadaan? Mitkä olivat Todorovin tärkeimmät tutkimustulokset? Lue lisää ja klikkaa näköislehteen tästä.
