LVI-professorit kritisoivat asetusluonnosta

Hiljattain lausunnolla ollut ympäristöministeriön asetusluonnoksen vaatimustaso lähes nollaenergiarakennusten energiatehokkuudesta ei edellytä mitään muutosta vuoden 2012 käytäntöihin. Lisäksi vaatimaton vaatimustaso on kaukana kustannusoptimaalisesta tasosta.

Suomi ei halua parantaa uusien rakennusten energiatehokkuutta useiden rakennustyyppien osalta, eikä näin ollen halua siltä osin myöskään osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan. Asia käy ilmi, kun nykyisiä rakennusten energiatehokkuusmääräyksiä verrataan asetusluonnoksen (7.10.2016) ehdotukseen E-luvun vaatimustasoista.

Asetusluonnoksen vaatimustasot näyttävät useiden rakennustyyppien kohdalla erehdyttävästi kiristyneen, mutta väärä vaikutelma johtuu siitä, että energiamuotojen kertoimien lukuarvoja on samalla pienennetty.

Esimerkiksi pien- ja asuinkerrostalojen osalta tilanne on se, että samat suunnitteluratkaisut, jotka täyttävät nykyiset D3 (2012) mukaiset E-lukurajat, täyttävät myös kirkkaasti asetusluonnoksessa ehdotetut E-lukurajat. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyisen normitason mukaisesti suunnitellut rakennukset tulevat olemaan lähes nollaenergiarakennuksia tulevaisuudessa, eikä näiden rakennustyyppien energiatehokkuudessa tule tapahtumaan mitään muutoksia, ellei sitä haluta tehdä rakentamismääräyksistä riippumatta vapaaehtoisesti.

Toimisto- ja liikerakennuksen osalta on syytä todeta, että asetusluonnoksessa ehdotettu E-luvun vaatimustaso kiristyy hiukan, jonka ansiosta kaiken heikoimmat nykymääräykset täyttävät suunnitteluratkaisut eivät täytä asetusluonnoksessa ehdotettua E-lukurajaa.

Edellä sanottu perustuu Aalto-yliopiston tekemään vertailuun, jossa käytettiin samoja tyyppirakennuksia ja suunnitteluratkaisuja, joilla Suomi raportoi Euroopan komissiolle energiatehokkuusmääräysten kustannusoptimaalisuudesta vuonna 2012.

Tyyppirakennukset ja tutkitut suunnitteluratkaisut on kuvattu tarkemmin Suomen raportissa, joka on saatavilla esimerkiksi tästä linkistä.

Raportin keskeisin tulos oli kuitenkin se, että kustannusoptimaalinen energiamääräysten vaatimustaso olisi jo vuonna 2012 ollut uudisrakennusten osalta 7 % kireämpi kuin D3 (2012) mukainen vaatimustaso. Tämä tarkoittaa sitä, että energiamääräysten vaatimustasoa kannattaisi jo kustannustenkin näkökulmasta selvästi kiristää viimeistään nyt, kun siirrytään lähes nollaenergiarakentamiseen.

Energiatehokkuuden vaatimustason kiristäminen ohjaisi myös suomalaista rakennusteollisuutta kehittämään energiatehokkaampia ratkaisuja, jotka olisivat myös kilpailukykyisiä vientimarkkinoilla. Esimerkiksi Tanskassa energiatehokkuusmääräyksiä tiukennettiin huomattavasti lähes nollaenergiarakennusten määräyksiin siirryttäessä.

Tanskassa lähes nollaenergiarakennusten primäärienergiankäyttöä kuvaavan energiatehokkuusindikaattorin vaatimustaso on rakennustyypistä riippuen 20–25 kWh/m²a (Suomessa taso esimerkiksi liikerakennukselle on 135 kWh/m2a) ja vaikka vaatimuksissa ei ole mukana huonelaitteiden sähkönkulutusta, eikä lisäksi asuinrakennusten tapauksessa valaistusta, ovat energiatehokkuusvaatimukset huomattavasti tiukemmat kuin Suomessa ehdotetut vaatimustasot.

Tanskassa määräysten mukainen energialaskenta tehdään säätiedoilla, jonka vuoden keskilämpötila on vain 2,2 °C korkeampi kuin Suomen käyttämien säätietojen, joten energialaskennassa käytettyjen säätietojen osalta Suomen ja Tanskan välillä ei ole merkittävää eroa. Mutta, toisaalta Tanskan käyttämät energiamuotojen kertoimet sähkölle (1,8) ja kaukolämmölle (0,6) ovat korkeammat kuin Suomen asetusluonnoksessa (7.10) ehdotetut kertoimet (sähkö: 1,2 ja kaukolämpö: 0,5).

On täysin selvää, että Tanskan tiukat energiatehokkuusmääräykset tulevat toimimaan voimakkaana teknologiadriverina lisäämään tanskalaisten yritysten teknologiapanostusta ja antamaan tanskalaisille rakennus ja cleantech alan yrityksille merkittävän kilpailuedun vientimarkkinoilla esimerkiksi suomalaisiin yrityksiin verrattuna.

Suomella ei ole nyt varaa nukahtaa tässä asiassa. Muuten se merkitsee päästövähennyspaineiden siirtämistä tulevaisuuteen, korkeamman kustannustason vapaaehtoista ylläpitämistä ja kilpailuedun antamista niille maille, jotka nyt määrittelevät omat tavoitteensa kunnianhimoisemmin.

Kirjoittajat:

Juha Jokisalo, erikoistutkija

Risto Kosonen, professori

Kai Sirén, professori

Aalto-yliopisto, LVI-tekniikka

LUE LISÄÄ: Julkinen keskustelu aiheen ympärillä kävi kuumana alkuvuodesta 2016, jolloin Talotekniikka-lehti julkaisi artikkelin Ilmanvaihdon ja energiatehokkuuden mustamaalauskampanja sai vastineen

 

Kommentit

    Erkki Aalto
    10.11.2016 12:36

    Minua vaivaa/huolestuttaa se, että jopa mestaruussarjatasolla on ongelmia saada talot ja niiden tekniikka toimimaan, vieläpä helppokäyttöiseksi ja helposti ylläpidettäväksi – nyt sama pitäisi saada onnistumaan kaikilla sarjatasoilla.

    Minua askarruttaa erityisesti ilmavirtojen säätö, jota on vuosia pidetty (minäkin) keskeisenä energiatehokkuutta parantavana ratkaisuna. Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon toimivuus vaikuttaa olevan liian yleisesti ongelmallista. Iso osa haasteista liittyy rakennusaiutomaation toimivuuteen ja käytettävyyteen.

    Erityinen ongelma on luonnollisesti se, että mikäli vaaditaan säädöksin asioita, joita ei voi käytännössä saavuttaa … ja etenkin jos niiden tavoittelu voisi lisätä sisäilmaston laatuun ja terveyteen liittyviä riskejä.

    Tietopohjaa pitää saada vahvistettua tutkimuksella ja koko kentän osaamista täytyy saada kehitettyä.

    Markku Mäkinen
    10.11.2016 12:48

    On surullista seurata tätä suomalaista temmellystä näinkin tärkeän asian ympärillä. Mihin hävisivät lakiluonnosversion maaliskuu 2016 E- lukujen arvot? Vetikö joku lobbari ne viemäristä alas? Miksi suomessa ei uskalleta olla innovatiivisia? Sitähän isänmaa juuri nyt tarvitsee. Tässä haisee vahvasti poliittiinen ohjaus ja sillähän ei tunnetusti paljonkaan asiantuntemus paina. Nyt YM saisi ottaa sille kuuluvan isännän otteen.

      Erkki Aalto
      10.11.2016 16:47

      Surullista on se, että taloja ja niiden tekniikkaa ei saada toimimaan ja sen seurauksena menee niin rahat kuin terveyskin ... eikä energiaakaan säästy kuin paperilla.

    Insirööri
    10.11.2016 13:35

    Näin tavallisena LVI-insinöörinä ajattelisin että rakenteista pitää mennä kohtuudella lämpöä "lävitse" jotta rakenteet pysyvät kunnossa. Ja jo nykyiselläänkin ylilämpö tahtoo olla ongelma 5 kk vuodessa. Tuon ilmastonmuutoksen varjolla hypitään suomessa seinille nykyään joka taholla, varsinkin ympäristöministeriössä. Suomalainen siis näköjään maksaa aina ensimmäisenä nämä jutut, liittyy se sitten mihin tahansa ilmastonmuutosasiaan (liikenne- ja lämmityspolttoaineet jne.. nousee em. varjolla koko ajan). Kohta ollaan tilanteessa jossa tavallisen rakentajan pitää olla myös insinööri että osaa asua talossa ja käyttää sitä. No, olen kait väärässä, mutta kun työelämässä seurannut tätä rakennustouhua -70/80 luvulta saakka, niin aina on tehty rakentamisessa virheitä. Ja sama jatkuu 100% varmasti edelleen. Suomessa tehdään ensin määräykset ja sitten ne "testataan" rakentajilla. Ongelmat kun aikanaan sitten ilmenevät, ovat asioista päättäneet virkamiehet jo hyvin ansaitulla eläkkeellä.

    Marko
    10.11.2016 15:18

    Meiltä puuttuu ne tekniset innovaatot, joita odotettiin energiatehokkuuden pelastajaksi. Niitä odotettiin, vaan eivät saapuneet viime hetken pelastajaksi. Ennemminkin kehityksessä on tullut takapakkia, Energiatehokkuudelle tärkeät tekijät esim. olemassa olevat IMS:t järjestelmät ovat raakileita, eivät toimi kunnolla käytännössä, Käyttöönottoon menee useita viikkoja ja vikaantuvat helposti, jolloin ylläpito muodostuu krooniseksi rasitteeksi. Professorit voisivat miettiä millä pienillä muutoksilla olemassa olevia järjestelmiä voitaisiin kehittää laadukkaammiksi, että toimivat kuten luvataan. Voisivat perehtyä kentällä olemassa oleviin ongelmiin, miettiä ratkaisuja ohjeistaen suunnittelijoiden työtä. Jos energiasäästöjä ei synny muualla kuin teoreettisissa laskelmissa, niin takaisinmaksuajat pitenee ja investointi-innokkuus vähenee.

    Hannu Sipilä
    10.11.2016 23:01

    Energiakertoimet ovat Suomessa poliittisesti määritelty ja niillä ei ole mitään tekemistä todellisen primäärienerkiakertoimien kanssa. Toisaalta jos rakentamisessa olisi noudatettu määräyksiä niin monta rakennusvirhettä olisi jäänyt tekemättä.
    Nyt olemassa olevat hallituksen normitalkoot repivät haavat auki ja jälleen aletaan rakentaa ala-arvoista tuotantoa. Eli poliittinen asiantuntemus (eli sen puute) ohjaa jälleen rakentamista.

    Pasi Leppänen
    11.11.2016 08:11

    Suomessa on vaikenemisen kulttuuri. Suunnittelu- ja rakennusvirheistä vaietaan kuoliaaksi. Konsulttina kirjoitat nimen paperiin, missä lupaat olla hiljaa tai raasrupa kutsuu.

    Eli virheistä EI opita!

    ööh
    11.11.2016 15:44

    "Energiakertoimet ovat Suomessa poliittisesti määritelty ja niillä ei ole mitään tekemistä todellisen primäärienerkiakertoimien kanssa. "

    Ei se ihan noin ole. Lain mukaan "energiamuodon kertoimia määritettäessä arvioidaan jalostamattoman luonnonenergian kulutusta, uusiutuvan energian käytön edistämistä sekä lämmitystapaa energiantuotannon yleisen tehokkuuden kannalta". Tuossa on poliittista päätösvaltaa, mutta kyllähän nykyiset kertoimet pitkälti primäärienergiakertoimien mukaisia ovat, vaikka ovatkin hiukan muokattuja siihen nähden uusiutuvan energian käytön edistämisperusteilla tehdyillä muutoksilla.

    Ehdotetussa asetusluonnoksessa aiotaan säätää kertoimet jollain ihan muulla tavalla kuin viimeksi. Lakia ei kuitenkaan ole välissä muutettu. Asetusluonnoksesta ei selviä, että millä tavalla uudet kertoimet on laadittu. Siinä, missä edellisten E-lukujen osalta oli valmisteluaineistoissa kuitenkin hyvin selvät laskennat siitä, miten kertoimien taustalta löytyy, nyt ei ole yhtään laskelmaa julkaistu uusien sähkön ja kaukolämmön kertoimien perusteluksi. Aiemmalla laskentatavalla kertoimet eivät laskisi niin alas kuin mitä nyt esitetään.

    Esko Tähti
    01.12.2016 19:12

    Tuttua tuhinaa. Sama keskustelu vuodesta toiseen.
    *Energiatehokkuus pitäisi jakaa kahteen osaan. 1. Rakennukksen tarkastelu puhtaasti energiateknisesti, 2. Eduskunta arvaa joka vuosi uuden energiakertoimen, jolla patsastellaan kv. foorumeilla.
    *Saksassa olin vierailulla erään kollegan talossa. Ihmettelin, miten ko. tekniset ratkaisut voidaan hyväksyä. Vastaus oli selkeä: On kahdet piirustukset, ne joilla saadan lupa ja ne, joilla talo tehdään. Pitää uskoa vain omaan osaamiseen ei kv. foorumeilla esitettyihin asioihin. Virolaiset menestyivät lakien laatimisen nopeudessa. Kysyin, millaiset ohjeet on tehty kentälle, vastaus: Ei koske viranomaisia, me kirjoitimme lain direktiivien määräysten mukaisesti, kenttä hoitakoon loput
    *Käytäntöön soveltaminen tökkii. Kehitellään erilaisia teoreettisia kuvioita mutta käytännön ratkaisut ovat hakusessa (olen itse käytännössä eriittäin pettynyt). Onko vika koulutuksen ja tutkimuksen painotuksen virheistä vai vaan yksinkertaisesti osaamattomuudesta. Viimeistään rakentajat tuhoavat hyvät ratkaisut.

    Olavi Tupamäki
    03.12.2016 15:00

    Sähkön energiakertoimet eivät meillä enää perustu primäärienergiaan lainkaan. Onko primäärienergiaan perustuvissa kertoimissa sitten järkeä? Ei ole! Eihän voi olla oikein, että sähkön kerroin on korkeampi kuin kivihiilen, kun yli 2/3 sähköstä on meillä päästötöntä. Oikea tapa olisi käyttää hiilijalanjälkeen perustuvia CO2-kertoimia (kuten Englannissa). Silloin sähkön kerroin olisikin vain 0.3. Vaikka laskuissa otettaisiin huomioon tehoalue- ja marginaalitarkastelut, kerroin silloinkin olisi korkeintaan 0.6. Oikeasti Suomessa sähkö on puhtain energiamuoto; niin autoissa kuin taloissakin. Ja taloissa se on myös halpa (pienin investointi muihin lämmitysjärjestelmiin verrattuna), autoissa kallis (suuri investointi tavalliseen autoon
    verrattuna). Hyvä kysymys niin asiantuntijoille kuin päätöksentekijöillekin olisi: Zero Energy vai Zero Emissions!

    Idiootteja kaikki?
    06.12.2016 11:05

    Pelottavaa miten huteralla pohjalla on asiantuntemus tässä maassa. Kukaan ei uskalla sanoa ettei keisarilla ole vaatteita. Kahden puolen tässä on kiinteistöjen omistajat ja rakennuttajat sekä teknologiateollisuus. Toinen haluaa edullista rakentamista ja järkeviä takaisinmaksuaikoja investoinneille toinen lisätä materiaalin kulutusta ja myyntiä.

    Koko ilmastonmuutosratsastelu on silkkaa fuulaa. Ilmasto on muuttunut niin kauan kuin tämä pallo on ollut olemassa. Se on luonnollista. Tarkastelujakso on vain liian lyhyt ja yhtään tieteellisesti pätevää mallia ihmisen vaikutusten osoittamiseksi ei vain ole. Ihmisen vaikutusta kuitenkin tahallisesti yliarvioidaan ja saadaan keppihevonen oman agendan ajamiselle.

    Nollaenergia. Jos sitä tosissaan ravoitellaan niin tervemenoa arkkuun. Se on todistetusti ainoa tila jossa energiaa ei tarvita. Talvella tässä maassa tarvitataan ihmisen eliniällä mitattaessa aina energiaa. Sadan miljoonan vuoden päästä voidaan olla ilmastollisesti tropiikissa, mutta ihmistä ei enää tuolloin ole keksimään ilmastoon liittyviä verotuksellisia huuhaa-uskontunnustuksia. Kesäisin ei auta että kaikki tuottavat plus-energiaa kun taseita ei voi laskea yhteen.

    Jos tosiasiallisesti maailman pelastus kiinnostaisi pyrittäisiin väestönkasvun ja kulutuksen kasvun hallintaan. Tekniikan ja eristysten lisäys rakennuksiin on ympäristönegatiivista. Niiden tuotannon ja uusimisen ympäristövaikutusta ei saa maksettua takaisin rakennuksen elinkaarella. Olisi ympäristövaikutuksellisesti edullisempaa tuottaa sitä lämmitysenergiaa keskitetysti ja keskittyä toimiviin rakennuksiin ja rakenteisiin.

Jätä kommentti

*

*