Kylmä sää nosti asumisen energiankulutusta 2016

Asumiseen kului 66 terawattituntia (TWh) energiaa vuonna 2016. Kulutus kasvoi kahdeksan prosenttia edellisestä vuodesta. Vuosi 2016 oli selvästi kylmempi kuin vuosi 2015, vaikka vuoden lämmitystarve oli edelleen pitkän aikavälin lämmitystarvetta matalampi.

Edelliseen vuoteen verrattuna tilojen lämmitysenergian kulutus kasvoi 10 prosenttia. Kotitalouslaitteiden energiankulutus kasvoi viisi prosenttia, mikä johtui lähinnä autojen lämmitystarpeen kasvusta. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen asumisen energiankulutus -tilastoon.

Asumisen energiankulutuksesta 68 prosenttia kohdistui asuinrakennusten tilojen lämmitykseen, 15 prosenttia käyttöveden lämmitykseen ja viisi prosenttia saunojen lämmitykseen. Sähkölaitteiden, ruoan valmistuksen ja valaistuksen osuus oli vajaa 13 prosenttia. Asumisen osuus energian loppukäytöstä on keskimäärin 20 prosenttia.

Asumiseen käytettiin sähköä vajaat 23 TWh vuonna 2016. Sähkön kulutus nousi kahdeksan prosenttia edellisestä vuodesta. Sähköstä 47 prosenttia kului tilojen lämmitykseen ja 36 prosenttia kotitalouslaitteisiin. Loppuosa sähköstä kului käyttöveden ja saunojen lämmitykseen. Energialähteistä seuraavaksi eniten asumiseen käytettiin kaukolämpöä ja puuta.

Asuinrakennusten tilojen lämmitykseen kului energiaa 45 TWh vuonna 2016. Kulutus nousi 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Tilojen lämmityksen yleisimmät energialähteet olivat kaukolämpö, puu ja sähkö, joiden osuus oli 85 prosenttia tilojen lämmitysenergian kulutuksesta.

Seuraavaksi yleisin energialähde oli lämpöpumppuenergia. Lämpöpumppujen käyttö lämmitykseen on kasvanut merkittävästi vuosituhannen alusta. Tämä näkyy tilastossa sekä lämpöpumppuenergian että sähkönkäytön kasvuna. Lämpöpumppuenergia on lämpöpumppujen ympäristöstä talteen ottamaa energiaa. Lämpöpumppujen sähkönkäyttö sisältyy asumisen energiatilastossa lämmityksen sähkönkulutukseen.

Lämpöpumput pienentävät lämmityssähkönkäyttöä silloin, kun ne korvaavat perinteistä sähkölämmitystä. Uudisrakentamisessa ja korvattaessa esimerkiksi polttoöljyä sähkönkäyttö kasvaa. Ilmalämpöpumppujen jäähdytyskäyttö on toistaiseksi mukana vain sähkönkulutuksena.

Energiatehokkuus on parantunut

Lämmitysenergian tarpeeseen vaikuttaa lämmitettävän pinta-alan ja rakennuskannan energiatehokkuuden lisäksi ulkoilman lämpötila. Sen muutoksia seurataan lämmitystarveluvuilla. Pitkän ajan vertailussa vuosi 2016 oli edelleen lämmin, vaikka se olikin selvästi kylmempi kuin ennätyslämmin vuosi 2015. Kulutus kuitenkin nousi vähemmän kuin lämmitystarveluku siitä huolimatta, että lämmitettävä pinta-ala edelleen kasvaa noin prosentin vuodessa. Tämä viittaa energiatehokkuuden paranemiseen.

Saunojen lämmitykseen käytettiin noin 3 TWh energiaa vuonna 2016. Vajaat kaksi kolmasosaa energiasta oli puuta ja reilut kolmannes sähköä. Käyttöveden lämmityksen energiankulutus oli 10 TWh.

Kotitalouslaitteiden, eli ruoan valmistuksen, valaistuksen ja muiden sähkölaitteiden, energiankulutus vuonna 2016 oli reilu 8 TWh. Laitteiden osuus koko asumisen energiasta oli noin 11 prosenttia. Tästä ruoan valmistukseen, eli liesien ja uunien käyttöön, kului prosentti ja valaistukseen kaksi ja puoli prosenttia. Loppu yhdeksän prosenttia kului muissa sähkölaitteissa. Näihin kuuluvat mm. ruoan valmistuksen pienlaitteet, kylmälaitteet, pesu- ja kuivauskoneet, televisiot ja tietokoneet laitteineen, hissit ja autonlämmitys. Edellisvuotta kylmempi talvi nosti laitesähkön kulutusta.

Kuvassa: Veli-Matti Huhtala esittelee taloyhtiön maalämpöjärjestelmän toimintaa Kauniaisissa.

Lue lisää: Suomalainen lämmittää – riittääkö sähkö?

Laskutoimitus, joka lämmitti tunteita

Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoita

Yksi lämpöpumppu, kiitos!

Lämpöpumppuala palasi kasvu-uralle

Lähde: Tilastokeskus

Lisää tilastoja: 

Energiankulutus / Asuminen vuosina 2010-2016, GWh

 

Jätä kommentti

*

*