Kuluttajat kaipaavat ruokaa ja palveluita älykylistä

Enemmistö kuntavaikuttajista näkee älykylien yleistyvän.

Sodankylään uuttaa 500 asukkaan älykylää valmisteleva Arctic Smartness Village Oy teetti kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin kuntavaikuttajien näkemyksiä yrityksen luoman älykkään asumisen konseptin osalta. Kyselyn mukaan älykylillä on vahva tuki kuntavaikuttajien suunnalla.

Tammikuussa 2018 tehtyyn kyselytutkimukseen vastasi 114 kuntavaikuttajaa eri puolilta Suomea. Vastaajat olivat kunnan- ja kaupunginjohtajia, kuntien virkamiehiä ja poliittisia vaikuttajia 60 eri kunnasta ja kaupungista. Kyselytutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa kuntavaikuttajien mielikuvia Arctic Smartness Village -konseptin houkuttelevuudesta ja tulevaisuudesta.

Vastaajista vain viidennes näki, että kyliä olisi perustettu vuoteen 2040 mennessä alle neljä kappaletta. Lähes saman verran uskoi, että kyliä on perustettu siihen mennessä enemmän kuin 35 kappaletta.

Energiaratkaisuja piti houkuttelevana tai erittäin houkuttelevana 67,5 prosenttia vastaajista. Vain alle 10 prosenttia vastaajista ei kokenut niitä houkuttelevina.

Vastausten perusteella yhteiskäyttöön hankituilla välineillä voidaan hankkia satojen eurojen vuosisäästöt. Noin puolet vastaajista arvioivat säästöjä syntyvän 200-800 euroa ja neljäsosa vastaajista arvioi säästöiksi 800-1600 euroa.

Yhteisöllisyyttä arvostetaan

Älykkään asumisen konseptissa tuetaan yhteisöllisyyden kehittymistä monipuolisesti. 83 prosenttia vastaajista piti tätä tärkeänä uusien asuinalueiden perustamisessa.

Yli 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että yhteisöllisyys vaikuttaa asumisen mukavuuteen. Neljä viidestä koki tärkeänä mahdollisuuden osallistua oman asuinalueen päätöksentekoon.

Yhteisön palveluntuotannosta realistisimpina nähtiin kiinteistönhuolto, siivous ja kodinhoitopalvelut. Vain 7 prosenttia vastaajista ei nähnyt realistisena, että yhteisö voisi tuottaa palveluita.

Matkailupalveluiden tuottaminen oli selkeä suosikki, kun kysyttiin mitä tuotantoa älykylä voisi tuottaa. Myös ravinnon tuottaminen ja digitaaliset palvelut nousivat useissa vastauksessa esiin.

Myös puu- ja moduulirakentaminen koettiin hyvänä. Yli 90 prosenttia vastaajista valitsisi rakennusten materiaaliksi puun. Lähes 70 prosenttia vastaajista piti siirrettäviä moduuliratkaisuja ja mahdollisuutta muuttaa rakennuskantaa elämänvaiheiden mukana kiinnostavana.

Muuttoliikkeen kehitysnäkymät jakoivat vastaajia. Silti kaupungistumisen nähtiin jatkuvan seuraavan 20 vuoden aikana. Hieman yli 30 prosenttia vastaajista näki urbanisaation vahvistuvan.

Kuitenkin reilu viidennes vastaajista näki suunnan muuttuvan ja ihmisten muuttavan maalle. Tärkeimpinä muuttoliikkeeseen vaikuttavia tekijöitä Suomessa oli koulutus ja työ, liikenneyhteydet ja palveluiden kehittyminen. Globaalisti ympäristötekijät, koulutus ja työ, sekä turvallisuus koettiin selvästi tärkeimmiksi ohjureiksi.

Älykylät kiinnostavat kuluttajia

Kuluttajille suunnatun kyselyn perusteella kaksi kolmasosaa 137 vastaajasta ennustaa älykyliä nousevan useita vuoteen 2040 mennessä. Muuttoliikkeen kehitykseen suurimpina tekijöinä nähtiin koulutus ja työ, asumisen hinta ja palveluiden keskittyminen.

Myös olutpanimoa ja viinatislaamoa ehdotettiin älykylien oheen. Eniten vastaukset kuitenkin painottuivat ruoantuotantoon, matkailuun ja palveluihin.

Olutpanimoa ja viinatislaamoa ehdotettiin kysyttäessä, mitä tuotantoa vastaajan omaan kuntaan perustettavassa älykylässä voisi olla. Eniten vastaukset kuitenkin painottuivat ruoantuotantoon, matkailuun ja palveluihin.

Maatalous, luonnontuotteiden jalostus, kasvihuonetoiminta, lihanjalostus ja elintarviketuotanto olivat selvästi enemmistössä. Myös ohjelma-, hyvinvointi-, eläinhoito-, metsuri- ja tietotekniikan palvelut, sekä sosiaalinen palveluntuotanto nähtiin hyvinä vaihtoehtoina.

Erilaisia matkailupalveluita esitti viidesosa vastaajista. Realistisimpana nähtiin kiinteistönhuolto.

Kolme neljäsosaa vastaajista oli sitä mieltä, että yhteisöllisyys vaikuttaa erittäin tai melko paljon asumismukavuuteen. Vielä isompi osa (82 prosenttia) näki tärkeänä päästä osallistumaan oman asuinalueen päätöksentekoon.

Kaksi kolmasosaa vastaajista ennustaa älykyliä nousevan useita vuoteen 2040 mennessä. Kuusi prosenttia odottaa niitä olevan yli 50. Kolmasosan mielestä älykyliä syntyy alle neljä kappaletta.

Arctic Smartness Village -konsepti on edulliseen asumiseen tähtäävä asumisen malli, jossa luodaan työpaikkoja ja palveluita. Samat asiat nousivat ylitse muiden muuttoliikkeen kehityksen tekijöinä kyselyssä.

Omakotitalot olivat vastaajien keskuudessa selvästi suosituin asumisen muoto. Yli 60 prosenttia vastaajista valitsisi omakotitalon. Seuraavaksi suosituin oli rivitalo 28 prosentin kannatuksella.

Suosituin asunto oli 91-125 neliöinen omakotitaloasunto, jollaisen valitsisi 22 prosenttia vastaajista. Moduulitalot koki kiinnostavana lähes kaksi kolmasosaa vastaajista.

Kuten kuntavaikuttajienkin kyselyssä, puu oli selkeä ykkönen parhaana rakennusmateriaalina. Melkein 90 prosenttia vastaajista valitsisi puun.

Arctic Smartness Village Oy:n toimitusjohtaja Juri Laurila kehittää asumista asukas edellä. Yrityksen älykylä -konsepti on luotu kasvattamaan asukkaiden elinvoimaisuutta ja asumisen mukavuutta ympäristöystävällisesti.

Jätä kommentti

*

*