Konepajalta LVI-suunnittelijaksi

Paras tunne tulee siitä, kun projektin loppuvaiheessa tietomallit napsahtelevat kohdilleen eikä törmäilyjä synny.

− Koulunpenkillä ajattelin, että LVI-suunnittelija istuu päivät vain tietokoneensa ääressä, mutta kyllä tässä vaaditaan myös paljon sosiaalisia taitoja, sanoo LVI-suunnittelija Petri Lehmonen Swecolta.

− Tänä aamunakin kävin rakennesuunnittelijan kanssa läpi erään asuinkerrostalon lämmönjakohuoneesta lähteviä lämpö- ja vesiputkireitityksiä. Putket eivät mahtuneetkaan läpi siitä seinän osasta, josta olin suunnitellut. Pitää nyt tutkia tarkemmin ja miettiä osalle putkista uutta reititystä.

Yhteistyötä Lehmonen tekee pääasiassa sähkö- ja rakennesuunnittelijoiden, rakennuttajien sekä arkkitehtien kanssa ja kohteen rakennusvaiheessa myös urakoitsijoiden kanssa.

− Noin kerran kuukaudessa on työmaakäyntejä ja -kokouksia. Niissä pääsee katsomaan, miltä LVI- asennukset käytännössä näyttävät tai onko vaikkapa kannakoinnit tehty asianmukaisesti.

Lehmonen alkoi lukea 1990-luvun lopun Nokia-huumassa IT-alaa ja valmistui elektroniikkainsinööriksi. Kun töitä ei alalla sittemmin riittänyt, hän hakeutui metalliteollisuuden tehtäviin ja teki mallinnustyötä mikkeliläisessä konepajassa. Kun sieltäkin työt loppuivat, Lehmonen päätti lähteä opiskelemaan ja valmistui Mikkelin ammattikorkeakoulusta LVI-insinööriksi vuonna 2013.

Opintojensa aikana hän pääsi harjoitteluun Swecon Jyväskylän toimistolle, jossa töitä on riittänyt LVI-suunnittelijana siitä lähtien. Lehmonen on osa parikymmenhenkistä LVI- ja automaatiosuunnittelijoiden tiimiä.

Ahtaita alakattoja

Lehmonen suunnittelee pääasiassa uusien asuinkerrostalojen LVI-tekniikkaa. Suunnittelutyökaluna hän käyttää lähes yksinomaan Magicad for Revit -tietomallinnusohjelmistoa.

− Sen hyvä puoli on, että eri suunnittelijat, kuten käyttövettä, viemäreitä tai lämpöä suunnittelevat asiantuntijat tai arkkitehdit, pystyvät piirtämään samaan aikaan samaan tiedostoon, joka päivittyy reaaliajassa.

Lehmonen näkee tietomallinnusohjelmistoissa myös parannettavaa. Ohjelmistoja olisi kehitettävä siihen suuntaan, että niistä saataisiin irti vielä enemmän oikeaa ja hyödyllistä käytännön tietoa, jota voitaisiin suoraan käyttää laskentaan.

− Silloin kun olin töissä konepuolella, siellä oli kaikki aluslevyt, mutterit ja pultit mallinnettuina. LVI-puolella mallinnus ei ainakaan vielä niin tarkkaa ole. Toivottavasti tulevaisuudessa myös LVI:n tietomallinnuksesta saataisiin ulos esimerkiksi kaikkien valmistajien laitteet.

Yhden asuinkerrostalon suunnitteluun menee Lehmosen mukaan noin kaksi kolme kuukautta. Monesti meneillään saattaa olla samanaikaisesti pari muutakin projektia, mikä aiheuttaa kiirettä.

Haastavien aikataulujen lisäksi LVI-suunnittelussa törmää visaisiin käytännön ongelmiin. Lehmosen yleisimmät suunnittelupähkinät liittyvät tekniikkahormien sijoitteluun tai seinien läpimenoihin: putki ei mahdu suunnitellusta kohdasta seinän läpi tai se läpäisee suunnitelmissa sellaisen kantavan seinän, jota ei mielellään saisi rei’ittää.

Kerrostaloissa haasteita aiheuttaa kylpyhuoneiden tilan puute. Alakattoon pitää nykypäivänä saada mahtumaan valtava määrä tekniikkaa.  

− Huoneistokohtaisessa ilmanvaihdossa kylpyhuoneen alakattoon pitää varata tilaa IV-koneelle, sen kanavistoille, äänenvaimentimille, puhdistusluukuille, mahdollisille vesimittareille ja vesipisteille lähteville putkille. Nämä kaikki pitää tietysti vielä yhteensovittaa myös sähkösuunnittelun kanssa.

Jos kaikkea tekniikkaa ei parhaalla mahdollisella suunnittelullakaan saa alakattoon mahtumaan, ei auta kuin keskustella arkkitehdin kanssa, voisiko alakattoa laskea alaspäin.

− Jos sekään ei onnistu, niin tekniikkaa joudutaan sijoittamaan eteisen puolelle. Siellä taas alakatot saattavat usein olla ylempänä, mikä aiheuttaa omia haasteita.

Täsmäävät tietomallit

Lehmosen kymmenvuotisen suunnittelu-uran mieleenpainuvimpia kokemuksia ovat olleet ensimmäinen itse suunniteltu kohde – ”peruskerrostalo Jyväskylässä patterilämmityksellä, keskitetyllä ilmanvaihdolla ja kaukolämmöllä” – sekä Helsingin Jätkäsaareen suunniteltu korttelikokonaisuus.

− Se jäi mieleen, sillä kohde oli iso ja haasteitakin oli enemmän. Siinä projektissa tein pelkkää ilmanvaihtoa. Sielläkin oli haastavaa saada tavarat mahtumaan alakattoon. Asuntojen kylpyhuoneet olivat niin pieniä.

Onnistumisen tunteita Lehmonen kokee työssään aina, kun suunnitelmat ovat valmiit ja tietomallia tarkasteltaessa voi huomata, että siinä ei ole törmäyksiä.

− Siitä tulee hyvä fiilis, kun laitat oman valmiin tietomallisi päälle sähkötietomallin, ARK-mallin ja rakennemallin ja ne napsahtavat kohdalleen eivätkä törmäile keskenään. Sitten kun olet saanut lämmitys-, vesijohto- ja IV-verkostot valmiiksi, alat tarkistaa suunnittelun aikaisia mitoituksia ja huomaat, että tämähän lähtee heti toimimaan. Se on hyvä tunne.

PETRI LEHMONEN

Työn alla: Asuinkerrostalo Jyväskylässä: kahdeksan kerrosta ja ullakko, huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet. Vesi- ja viemärisuunnittelu asuinkerrostaloon Helsingissä.

Parasta työssä: Kivat työkaverit ja hyvä yhteistyö. Firman tarjoama suolapala torstaiaamuisin. Onnistumisen tunne, kun projekti on valmis.

Vapaa-ajalla: Kun työ on istumatyötä ja klikkailua, käyn kuntosalilla. Muutaman kerran viikossa käyn ulkona kävelylenkeillä ja näkemässä kavereita.