Kiinteistöjen rooli muuttuu – Kulutusjousto nousee energiatehokkuuden rinnalle

Green Building Council Finlandin mukaan pelkän energiankulutuksen vähentämisen rinnalle tarvitaan kulutusjoustoa, energian varastointia, hajautettua tuotantoa ja hukkalämpöjen hyödyntämistä. Nykyinen sääntely ja kannustinjärjestelmä eivät vielä riittävästi tue muutosta.

Kiinteistöjen merkitys energiajärjestelmässä on muuttumassa. Energiatehokkuuden parantaminen säilyy tärkeänä, mutta sähköntuotannon ja -kulutuksen muuttuessa yhä olennaisempaa on myös se, milloin rakennus käyttää energiaa ja kuinka sen kulutusta voidaan ohjata.

Green Building Council Finlandin (FIGBC) tuore Viisi ratkaisua kiinteistöjen energiamurrokseen -julkaisu nostaa energiatehokkuuden rinnalle kulutusjouston, energiavarastot, hajautetun energiantuotannon ja hukkalämpöjen hyödyntämisen.

Taustalla on energiajärjestelmän rakennemuutos. Sähköistyminen kasvattaa sähkön kysyntää samalla, kun sääriippuvaisen sähköntuotannon osuus kasvaa. Tällöin kulutuksen ajoittamisesta ja joustavuudesta tulee aikaisempaa tärkeämpi osa energiajärjestelmän tasapainoa.

Kiinteistö voi siten olla kuluttajan lisäksi energian tuottaja, varastoija ja joustoresurssi.

– Tästä on puhuttu 15 vuotta, mutta nyt olemme aidosti tienhaarassa: sähkönkulutuksen lisääntyminen esimerkiksi datakeskusten rakentamisen myötä luo muutospainetta koko energiajärjestelmälle ja sitä kautta myös kiinteistöille, FIGBC:n toimitusjohtaja Antti Ruuska sanoo.

Automaatio mahdollistaa jouston

Muutos korostaa rakennusautomaation, mittaamisen ja energiankäytön ohjauksen merkitystä. sSästöjä ja joustoa voidaan saada aikaan myös ilman mittavia peruskorjauksia tehostamalla rakennusten käyttöä, automaatiota ja data-analytiikkaa.

Kulutusta voidaan esimerkiksi siirtää ajankohtiin, jolloin energiaa on runsaasti saatavilla tai sen hinta on alhaisempi. Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät sekä erilaiset energiavarastot tarjoavat tähän mahdollisuuksia.

Samalla rakennusten ja energiaverkkojen välinen yhteispeli korostuu. Alueelliset energiaratkaisut, hukkalämmön hyödyntäminen ja hajautettu energiantuotanto voivat tukea sekä kiinteistön omaa energiataloutta että laajempaa energiajärjestelmää.

Suuri potentiaali on olemassa olevissa rakennuksissa

FIGBC nostaa erityisesti olemassa olevan rakennuskannan energiamurroksen keskiöön. Korjausten yhteydessä pitäisi energiatehokkuustoimien lisäksi arvioida mahdollisuudet uusiutuvan energian tuotantoon, energian varastointiin ja kulutusjoustoon.

Investointien toteutuminen riippuu kuitenkin niiden taloudellisesta kannattavuudesta.

– Tarvittavat muutokset kiinteistöillä eivät toteudu, jos ne eivät ole kiinteistön omistajalle kannattavia, Ruuska muistuttaa.

Raportissa nostetaan esiin myös rakennuskannan käyttöaste. Tyhjien ja vajaakäyttöisten tilojen lämmittäminen, jäähdyttäminen ja ylläpito kuluttavat energiaa, vaikka tilat eivät ole tehokkaassa käytössä. Energiamurros kytkeytyy siten myös rakennuskannan määrään ja tilojen käyttötapoihin.

Ohjauskeinot perustuvat vanhaan energiajärjestelmään

FIGBC:n mukaan sääntely-, vero- ja rahoitusjärjestelmää pitäisi päivittää vastaamaan energiajärjestelmän muutosta. Nykyinen ohjaus painottaa edelleen voimakkaasti energiatehokkuutta, vaikka järjestelmän näkökulmasta myös kulutuksen ajoituksella ja joustolla on kasvava merkitys.

– Sääntely keskittyy edelleen vahvasti energiatehokkuuteen, kun taas esimerkiksi joustojen ja hukkalämmön hyödyntämiseen tai uusiin sopimusmalleihin ei ohjaa rahoitus eivätkä alan vaatimukset. Näiden hyödyntäminen olisi kuitenkin myös koko yhteiskunnan kannalta tärkeää jatkossa, Ruuska sanoo.

FIGBC peräänkuuluttaa pitkäjänteistä linjaa kiinteistöjen roolista osana energiajärjestelmää. Kiinteistöinvestoinnit tehdään vuosikymmeniksi, joten sääntelyn, markkinamallien ja taloudellisten kannusteiden pitäisi tukea samaa kehityssuuntaa.

Viisi ratkaisua kiinteistöjen energiamurrokseen -julkaisu perustuu FIGBC jäsen- ja sidosryhmähaastatteluihin, Kestävyysbarometri-kyselyn tuloksiin sekä tutkimustietoon.