Kiina vahvistaa rooliaan globaalissa ilmastomuutospolitiikassa
Voimakas kaupungistuminen sekä nouseva, kulutustavoiltaan länsimainen keskiluokka pitävät tulevan 20 vuoden aikana Kiinan energiankulutuksen ja ilmastopäästöt korkeina. Ison ”hiililaivan” kääntäminen kestävään suuntaan ei tule olemaan helppoa.
Käynnissä olevat muutokset tarjoavat kuitenkin lupaavia mahdollisuuksia päästöjen hillitsemiseen ja kestävän kehityksen energia- ja ilmastopolitiikan edistämiseen. Tämä ilmenee tutkimuksesta, joka on tehty Suomen Akatemian ja Kiinan yhteiskuntatieteiden akatemian rahoituksella Ilmastonmuutos – vaikutukset ja hallinta (FICCA)-tutkimusohjelmassa.
Kiinan rooli ilmastopäästöissä on erittäin merkittävä. Kiinan hiilidioksidipäästöt ovat noin 30 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, kun EU:n osuus on noin kymmenen prosenttia. Henkeä kohden Kiinan hiilidioksidipäästöt ovat kuluvana vuonna ylittäneet Euroopan unionin päästöt. Kiina on asettanut tavoitteekseen kääntää ilmastopäästöt laskuun vuonna 2030. Kiinalaiset pyrkivät tavoitteeseen kasvattamalla energiatehokkuutta sekä lisäämällä ei-fossiilisten polttoaineiden osuutta.
”Globaalisti Kiina johtaa investointeja uusiutuvaan energiaan. Vaikka uusiutuvan energian kapasiteetin kasvu on nopeaa, kapasiteetin kasvun selvästi ylittävä energian kysynnän kasvu pakottaa myös hiilivoimakapasiteetin kasvattamiseen”, toteaa tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Hänen mukaansa kiinalaisten nopeasti kasvava vauraus ja sen myötä muuttuva kulutuskäyttäytyminen lisäävät energiankulutusta ja ilmastopäästöjä.
”Kiinan tuotanto- ja energiajärjestelmät ovat tehostuneet BKT-yksikköä kohden huomattavan nopeasti, mutta tehokkuusparannuksilla ei kyetä riittävästi hillitsemään vaurauden kasvun ja lisääntyvän kulutuksen aiheuttamaa energiankulutuksen ja ilmastopäästöjen lisääntymistä.”
Puhtaampia energianlähteitä
Myös Kiinan viime vuosikymmeninä kasvanut rooli maailmankaupassa on lisännyt ilmastopäästöjen määrää. Kansainväliseen kaupankäyntiin liittyvät asiat tulisikin Kaivo-ojan mielestä huomioida laajemmin ilmastopolitiikkaa koskevissa jatkotutkimuksissa. Toisaalta energiankulutusta ja päästöjä alentaa Kiinan talouden palveluvaltaistuminen, jonka taustalla on Kiinan hallituksen aktiivinen talous- ja yhteiskuntapolitiikka.
”Tämän uuden kestävämmän politiikan suunnittelussa ajatustenvaihto Euroopan unionin ja Kiinan välillä voi olla varsin hyödyllistä”, toteaa Kaivo-oja.
Kiina aikoo nostaa puhtaampien energianlähteiden osuuden energiapaletissaan 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Aikaisemmissa kiinalaisarvioissa päästöt ovat huipussaan vuosien 2025 ja 2040 välillä.
”Tutkimuksemme mukaan Kiinan talouden rakenteiden muutos rajoittaa hiilidioksidipäästöjen kasvua vain reilulla neljänneksellä verrattuna päästöarvioihin nykyisen kaltaisella raskaan teollisuuden hallitsemalla talousrakenteella. Tällä hetkellä näköpiirissä olevat suunnitelmat energiajärjestelmän kehittämiseksi eivät mahdollista päästöjen kääntymistä laskuun vuoteen 2030 mennessä.”
Kaivo-oja kuitenkin arvioi, että Kiinassa käynnissä olevat muutosprosessit tarjoavat lupaavia mahdollisuuksia päästöjen kasvun hillitsemiseen.
”Kiinan kaupungistuminen on edelleen kesken. Uusien kaupunkialueiden infrastruktuuriratkaisut sekä vaurastuvien kiinalaisten kulutuskäyttäytyminen ovat osa-alueita, joilla tulevaan kehitykseen voidaan tehokkaasti vaikuttaa. Kiinan isot panostukset ekokaupunkipolitiikkaan ja kestävän kehityksen kokeiluihin ovat myönteisiä signaaleja kestävän kehityksen energia- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta.”
