Hiilipäästösäästöjä maaseutukunnan verran – näin logistiikkakeskuksista saatiin nollapäästöisiä

– Logistiikkakeskuksemme ovat nyt normaalisti toimiessaan täysin päästöttömiä. Kun vertaamme tilannetta takavuosien kaukolämmön ja uusiutumattoman sähkön varassa toimineisiin keskuksiin, jätämme nyt vuodessa päästämättä ilmaan noin 20 tuhatta tonnia hiilidioksidia. Määrä vastaa yhden maaseutukunnan vuotuisia ilmastopäästöjä, keskuksia operoivan Inex Partnersin toimitusjohtaja Petteri Pelkonen sanoo.

Vuositasolla noin 2,5 miljardia tuotetta välittävien päivittäis- ja käyttötavarakaupan logistiikkakeskusten päästöttömyyden takana on uusiutuvaan sähköön siirtyminen sekä ennen kaikkea maalämpöön ja lauhdelämmön kierrätykseen perustuva lämmitysratkaisu.

Keskusten maalämpöjärjestelmä hyödyntää kaikkiaan 300 lämpökaivoa. Lauhdelämmön kierrätyksessä hyödynnetään puolestaan kylmäkoneiden lauhdutuksessa vapautuvaa lämpöenergiaa, jolla katetaan yli puolet pt-logistiikkakeskuksen lämmitystarpeesta. Maalämmön ja lauhdelämmön kierrätyksen tukena toimii kattilalaitos, jossa käytetään pääasiassa kotimaista puupellettiä.

– Ilmastopäästöjä täällä syntyy enää vain lyhyissä häiriötilanteissa, kun joudumme hetkellisesti turvautumaan lämmityksessä varavoimana olevaan öljyyn tai jos kylmälaitteissa on vuotoja, Pelkonen korostaa.

Kaksi jättiakkua varastoi aurinkosähköä

Sipoon logistiikkakeskuksissa jatkuu edelleen työ energiatehokkuuden ja sähkön tuotantovarmuuden parantamiseksi. Pelkosen mukaan nyt ovat vuorossa sähkövarastojen käyttöönotto ja kysyntäjouston kehittäminen.

– Jo aiemmin olemme kertoneet muun muassa LED-valaistukseen siirtymisestä ja kahden ison aurinkovoimalan käyttöönotosta. Äskettäin olemme sopineet kahden ison sähkövaraston hankkimisesta suomalaiselta Merus Powerilta. Nämä jättiakut otetaan käyttöön syksyllä.

Teholtaan yhden megawatin suuruisten sähkövarastojen on tarkoitus ensisijaisesti tukea sähköverkon toimintaa korjaamalla taajuuden vaihteluita.

– Mitä enemmän uusiutuvaa energiaa sähköverkossa tulevaisuudessa on, sitä tärkeämmäksi verkon tasapainotus muodostuu. Sähkövarastoja voidaan käyttää paitsi energiamarkkinoilla myös taajuudensäätömarkkinoilla. Toisaalta sähkövarastot mahdollistavat logistiikkakeskusten kysyntäjouston kehittämisen tai aurinkosähkön varastoimisen, jos sen tuotanto ylittää kiinteistön kulutuksen, SOK:n energiamanageri Miika Kakko kertoo.

Säästä riippuvaisten uusiutuvien energiantuotantomuotojen vaihteleva tuotanto on sähköverkoille haaste. Kantaverkon taajuudensäätömarkkinoille osallistuminen edistääkin uusiutuvan energian käyttöönoton mahdollisuuksia.

S-ryhmässä on kaikkiaan jo lähes sata nollapäästöistä kiinteistöä. Ryhmän tavoitteena on olla oman toimintansa osalta hiilinegatiivinen jo vuodesta 2025 alkaen: silloin sen on määrä poistaa ilmasta enemmän hiiltä kuin sitä sinne tuottaa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii omien päästöjen jatkuvaa pienentämistä ja jäljelle jäävien päästöjen kompensointia.