Helsinki-Vantaalle tunnustus maailman parhaasta tietomallinnushankkeesta – ”Millintarkkaa mallintamista”

Building Smart International on myöntänyt tunnustuksen Finavian kymmenvuotiselle Helsinki-Vantaan vaihtoliikennekapasiteetin lisäämiseen tähdänneelle eli vlk-hankkeelle maailman parhaana tietomallinnushankkeena. Tietomallinnusta on hyödynnetty Helsinki-Vantaan kehitysohjelman alkuvaiheen suunnittelusta asti. Terminaali on kasvanut alkuperäisestä koostaan noin 45 prosenttia. 

Talotekniikasta suurin osa on Granlundin suunnittelemaa. Yrityksen lvi-suunnittelija Konsta Korkala on työskennellyt projektin parissa vuodesta 2014 alkaen sen loppumiseen, vuoteen 2023, asti. 

– Granlundilta tilattiin laaja-alaisesti koko talotekninen suunnittelu. Hankkeen tate-pääsuunnittelijana toimi Jukka Tyni, joka piti lankoja käsissään yhdessä lvi-projektipäällikön Risto Ikosen kanssa. Oma roolini oli suunnitella, mallintaa ja selvitellä työmaalta tulleita kysymyksiä, Korkala kertoo. 

Korkalan mukaan hankkeen tietomallin teki erityiseksi sen korkea laatu ja hyvässä yhteishengessä pidetyt yhteensovituspalaverit. 

– Näin suuressa tietomallikohteessa jokainen osa-alue on tehtävä todella tarkkaan. Putkea ja ilmanvaihtokanavia piirrettiin satoja kilometrejä ja yhteensovitettavaa muun tekniikan kanssa oli todella paljon. Palavereissa käytiin läpi eteen tulleet haasteet muiden tate-suunnittelijoiden sekä arkkitehtien ja rakennesuunnittelijoiden kanssa. 

Tietomalli käytössä työmaalla 

Tietomallia myös käytettiin työmaalla, se oli asentajilla käytössä puhelimella tai padilla.

– Eli he pystyivät työmaalla katsomaan mitat millilleen, eikä tarvinnut arvailla 2D–-kuvien perusteella, että mitähän se suunnittelija on taas ajatellut. 

Kaikki suunnitelmat yhteensovitettiin muiden suunnittelualojen kesken.

– Arkkitehdin visioita pähkäiltiin rakennesuunnittelijan kanssa toteutuskelpoisiksi. Vaikka yhteensovitettavaa ja mietittävää oli paljon, niin kaikki saatiin kyllä lopuksi toimimaan ja mahtumaan annettuihin tilavarauksiin.

Korkala kertoo, että lvi-suunnittelijan työtä helpotti hyvin tarkkaan laaditut laadukkaat olosuhdesimuloinnit ja elinkaarilaskelmat.

– Saimme hyvät lähtötiedot: koko lentoasemasta oli tehty tarkka olosuhdesimulointi IDA ICE:lla sekä Granlundin kehittämän Riuska-ohjelmiston avulla. 

Lisäksi asiakkaan käyttöön luotiin tietomallista virtuaalinen maailma, johon pystyi astumaan sisään vr-lasien avulla. 

– Talotekniikkaa ja suunnitelmia pystyi tarkastelemaan vr-lasit päässä hyvin aidon tuntuisesti esimerkiksi tulevien huoltojen osalta. Huolto-organisaatio pääsi etukäteen tutustumaan kohteeseen realistisessa ympäristössä sekä kommentoimaan suunnitelmia ajoissa.

Hyvässä hengessä 

Korkala teki suunnittelutyön toimistolla, mutta vietti myös työmaalla paljon aikaa. 

– Työmaalla käytettiin ahkerasti tietomallia ja olin itse paljon paikan päällä selvittämässä eteen tulleita haasteita. Paikan päällä katsottiin vielä reaaliajassa tarvittavia korjauksia ja päivitettiin tietomallia. Ongelmat saatiin poikkeuksetta ratkottua hyvässä hengessä. 

Korkala sanoo, että juuri se teki projektista ainutlaatuisen. 

– Koko hankkeen perusideana oli, että yhdessä tehdään hyvä kokonaisuus. Yhteistyö tilaajan, arkkitehdin, rakennesuunnittelijan sekä muiden taloteknisten suunnittelijoiden kanssa oli erittäin sujuvaa ja hyvähenkistä. Mielestäni harvinaisen hyvää oli yhteistyö tate-urakoitsijoiden ja pääurakoitsijan kanssa. Koko projektitiimi tuli todella läheiseksi ja oltiinkin kuin yhtä isoa vlk-perhettä.

Asentajilla oli puhelimella tai padilla tietomalli käytössä koko ajan.

Viimeisenä projektina Korkalalla on lentoaseman vanhan lähtöaulan kaupallistaminen. 

– Lisäksi olen seuraavat viisi vuotta mukana takuuajan haasteita selvittämässä.

Tietomallien yhteensovittamisesta oli päävastuussa Graviconin tietomallikoordinaattori, joka teki säännöllisesti törmäilytarkastukset. Ramboll tuli mukaan hankkeeseen vuonna 2018 rajan laajennukseen, uuteen lähtöaulaan ja sisäänkäyntiin. 

Tarkka ja kattava tietomalli 

Projektipäällikkö Niclas Grönlund veti ja koordinoi laajennusosan eli uuden T2-terminaalin lvi-suunnittelua ja vastasi laajennuksen tietomallinnuksesta.

– Vastasin itse tietomallinnuksesta ja osittain lvi-suunnittelusta. Siellä, missä oli tavanomaiset arkkitehtoniset ratkaisut, mentiin yleisten tietomallivaatimusten mukaisesti ja erikoisemmissa ratkaisuissa tehtiin astetta tarkempaa tietomallinnusta. 

Grönlund painottaa, että tietomallinnus helpotti eri osapuolten välistä yhteistyötä, kuten eri suunnittelualojen ja urakoitsijoiden välillä. Myös suunnitelmien ylläpitoon hyödynnetään tietomallia.

– Kaikki osapuolet voivat käyttää samaa tietomallia, mikä vähentää virheiden mahdollisuutta ja varmistaa, että kaikki tarvittava tieto on helposti saatavilla kaikille asianosaisille.

Rambollin osalta Juha Åberg oli vastuussa koko hankkeesta. Grönlund vastasi laajennusosan lvi-tekniikan yhteensovituksesta. 

– Osallistuin muun muassa lähes kaikkiin mallinnuspalavereihin. Olin projektissa käytännössä 

täysipäiväisesti kolmisen vuotta. Meidän vastuullamme oli lvi-tekniikan tietomallin ylläpitäminen laajennusosan osalta ja ylläpidämme sitä edelleen. Meillä oli koko ajan ajantasamalli, jota työstimme talon sisällä ja tietyn väliajoin julkaisimme uuden ifc-tietomallin. Sitä kautta tietomalli meni esimerkiksi arkkitehdille ja muille osapuolille. 

Grönlund sanoo, että ulkoinen tietomallikoordinaattori, joka ylläpiti tietomalleja, helpotti myös hänen omaa työtään. 

– Omalle työlle tulee tietyllä tapaa sokeaksi. Isossa kohteessa on niin paljon nurkkia ja kolkkia, että ulkopuoliset silmät ovat tarpeen kokonaisuuden läpikäymiseen. 

Tietomallikoordinaattori kävi säännöllisesti läpi projektipankkiin tallennetut tietomallit ja teki niistä yhdistelmämallin.

– Kaikki epäkohdat koottiin yhteen raporttiin. Tietomallipalaverissa käytiin sitten kaikki virheet läpi ja sovittiin, kuka tekee korjaukset. 

Grönlund vahvistaa, että tietomallinnus oli poikkeuksellisen tarkkaa ja kattavaa. 

– Projektissa oli todella monta eri osa-aluetta, kuljetinjärjestelmää, uutta osaa, uuden ja vanhan yhdistämistä. 

Tekniikan häivyttäminen pois näkyviltä vaatii myös lvi-suunnittelijalta luovuutta. 

Tietomallinnusta käytettiin ihan kaikkeen, maan alta vesikattoon eli jopa pohjaviemärit mallinnettiin todella tarkasti. Talotekniset järjestelmät, rakennesuunnittelu, infra, arkkitehti, kaikki on mallinnettu ulkoalueista alkaen. Myös vanhan osan ja laajennusosan välinen tekniikkatunneli mallinnettiin tarkasti. Tekniikkatunneli yhdistää vanhan osan ja uuden osan talotekniset järjestelmät. Tekniikan sovittaminen lentoaseman arkkitehtuuriin oli osittain vaativaa. 

– Tekniikan häivyttäminen pois näkyviltä vaatii myös lvi-suunnittelijalta luovuutta. 

Uuden turvatarkastuksen kattorakenne oli lvi-suunnittelun kannalta todella haastava. 

– Kaikki mallinnettiin millintarkkaan. Jotta tekniikka saatiin mahtumaan, päädyttiin siinä sellaisen ratkaisuun, että käytimme isompia teräspalkkeja, mitä olisi tarvinnut. Ne rei’itettiin valmiiksi, jotta kaikkien palkkien läpi päästiin tarvittavalla talotekniikalla. 

Uuden lähtöaulan aaltoileva katto oli myös haastava.

– Lähtöaulan alakatto on puurakenteinen elementtialakatto. Myös siinä tehtiin millintarkkaa mallintamista, sillä puolakaton kannatus oli haastava. Esimerkiksi jokaisen alakattoelementin kannakekierretangot mallinnettiin, ja talotekniikan mallinnuksessa oli huomioitava alakaton kannakkeet.  Puualakaton yläpuolella on myös massiivien teräsristikkorakenne. Ristikkorakenteen ”väleissä” kulkee myös valtavasti talotekniikkaa.

Grönlund työskenteli ennen koronaa 3–5 päivää viikosta lentoaseman big roomissa. Hän vahvistaa, että yhteistyö oli sujuvaa. 

– Big roomissa työskenteli yhdessä eri suunnittelualat, kuten arkkitehdit, rakenne-, lvi- ja sähkösuunnittelijat. Yhteistyö oli todella vaivatonta, sillä eteen tulevia ongelmia saattoi käsitellä nurkan takana työskentelevän henkilön kanssa. 

Kokonaisuutena projekti oli haastava, mutta mielenkiintoinen.

– Porukka oli mukava, hanketta tehtiin aidosti yhdessä.