Haja-asutusalueiden jätevesiä koskevan asetuksen siirtymäaikaa pidennetään

Hallitus esittää ympäristönsuojelulakiin muutosta, jolla vapautettaisiin 68 vuotta täyttäneet kiinteistön vakinaiset asukkaat ja haltijat haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä annetun asetuksen määrittämistä velvoitteista. Vapautus ei koske uudisrakentamista.
Lisäksi lakiin tarkennettaisiin, missä tilanteessa kunnalta voi hakea viiden vuoden mittaista vapautusta asetuksen vaatimusten noudattamisesta. Tällaisia erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevia kiinteistönomistajia voisivat olla esimerkiksi vähätuloiset, työttömät ja pitkäaikaissairaat.
Mikäli eduskunta hyväksyy lakiesityksen, lakimuutos tulee voimaan 1.1.2011.
Ympäristöministeri Lehtomäen esityksestä haja-asutusalueiden jätevesiä koskevan asetuksen siirtymäaikaa ollaan pidentämässä kahdella vuodella, 31.12.2015 saakka. Nykyinen siirtymäaika päättyy 31.12.2013.
Suoraan valtioneuvoston istunnosta tiedotustilaisuuteen marssinut ympäristöministeri Paula Lehtomäki totesi, että haja-asutuksen jätevesiasetuksen toimeenpanossa ilmenneiden ongelmien ratkaisemiseksi tehdään nyt lujasti töitä. Kyse on hänen mukaansa useiden toimenpiteiden kokonaisuudesta. Lehtomäki huomautti, että jätevesien käsittely on myös kaupungeissa tarkoittanut mittavia investointeja, joiden kustantamiseen ovat osallistuneet kaupunkien ja taajamien asukkaat.
– Päästöjen vähentämiseksi tehdään nyt töitä myös maataloudessa ja teollisuudessa, hän sanoi.

Lehtomäen mukaa Suomeen ollaan nyt luomassa yhtenäistä neuvontajärjestelmää haja-asutusalueiden kiinteistönomistajien tueksi. Käytännössä neuvonnan tulevat ministeri Lehtomäen mukaan hoitamaan ympäristöministeriön valtionavun tuella erilaiset järjestöt ja yhteisöt. Neuvonta käynnistetään pilottialueilla, joiksi ovat valikoituneet Salon seutu, Pien-Saimaan alue sekä Pohjois-Karjala. Lehtomäki korosti, että kiinteistöille annettava opastus on täysin laitevalmistajista riippumatonta.

Ministeri Lehtomäen korosti, että hallitus yksimielisesti esittää ympäristönsuojelulakiin muutosta, jolla vapautettaisiin 68 vuotta täyttäneet kiinteistön asukkaat ja haltijat asetuksen määrittelemistä käsittelyvaatimuksista. Lehtomäki perusteli iän perusteella tapahtuvaa vapautusta toteamalla, että kiinteistön odotettavissa oleva käyttöikä on lyhyt. Lisäksi laissa tarkennettaisiin, missä tilanteessa kunnalta voi hakea viiden vuoden mittaista vapautusta asetuksen vaatimusten noudattamisesta. Lehtomäen mukaan erityisen vaikeassa elämäntilanteessa oleviksi kiinteistönomistajiksi voitaisiin luokitella esimerkiksi vähätuloiset, työttömät ja pitkäaikaissairaat.
– Poikkeusmahdollisuus on ollut laissa jo aiemmin, mutta nyt määrittelyä tarkennetaan, Lehtomäki sanoi ja huomautti, että asetuksen voimaan tullessa siihen on ollut mahdollista valmistautua myös taloudellisesti 16 vuoden ajan.

Lehtomäki muistutti, että aina ei ole tarpeen rakentaa kiinteistölle omaa pienpuhdistamoa; se on hänen mukaansa vain yksi mahdollinen vaihtoehto hoitaa jätevesien käsittely.
– Ratkaisuna voi olla myös maasuodattamo, imeytyskenttä, kuivakäymälä tai umpisäiliö. Jos kiinteistössä ei ole vesivessaa, jätevesien käsittelyä ei useinkaan tarvitse tehostaa, ministeri opasti ja lisäsi, että jätevesijärjestelmiin ei tarvitse tehdä täydennyksiä, jos kiinteistön jätevedet johdetaan tai tullaan johtamaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon.
– Aina ei tarvitse ostaa uutta. Jo olemassa olevan järjestelmän korjaaminen ja tehostaminen saattaa riittää, ministeri Paula Lehtomäki sanoi ja lohdutti niitä, jotka ovat jo investoineet mahdollisesti kalliiseenkin jätevesien käsittelyjärjestelmään.

– Investointi ei missään tapauksessa ole mennyt hukkaan. Toimiva ja tehokas jätevesien käsittelyjärjestelmä saattaa joissakin tapauksissa nostaa kiinteistön arvoa, ja ainakin se voi toimia myyntivalttina mahdollisessa kiinteistökaupassa. Valmiiksi tehty työ helpottaa talon tulevia asukkaita.