Energiankulutus ja virheettömyys nollille
Lähestymme kiivaasti lähes nollaenergiarakentamisen aikakautta. Tämä on kenties suurin murros rakentamisessa sitten savupirttien. Ympäristöministeriössä on tuskailtu aikataulujen kanssa, muut toimijat hakevat jo ratkaisuja tulevien vaatimusten täyttämiseksi.
Kaikkein pisimmällä ollaan kaiketi Ympäristöministeriön, Rakennusteollisuus RT ry:n ja LVI-talotekniikkateollisuus ry:n käynnistämässä FInZEB-hankkeessa. Siinä eri työryhmät ovat hakeneet yhteistä näkemystä lähes nollaenergiarakennuksen käsitteille, tavoitteille ja suuntaviivoille. Samalla pyritään saamaan aikaan yhteinen käsitys siitä, mitä lähes nollaenergiarakennuksilla Suomessa ja suomeksi tarkoitetaan.
Erityistä huomiota hankkeessa on kiinnitetty rakennusten sisäilman laatuun, rakentamisen kustannustehokkuuteen sekä rakennusten ja rakenteiden turvallisuuteen. Nämä ovatkin kenties kaikkein haasteellisimmat aiheet, sillä juuri niissä piilevät myös rakentamisen suurimmat ongelmat tällä hetkellä.
Itse näkisinkin marssijärjestyksen mielelläni niin, että ensin etsittäisiin ratkaisuja edellä mainittuihin ongelmiin. Vasta sen jälkeen selvitettäisiin, kuinka terveitä ja pitkäikäisiä taloja voidaan rakentaa mahdollisimman energiatehokkaasti.
Lähes nollaenergiarakentaminen ei onnistu eikä siihen pyrkiminen ole edes tarkoituksenmukaista, ellemme samalla pyri lähes nollaan myös rakennusvirheissä. Nykyiset urakointimallit ja kiire työmaalla jo suunnittelusta lähtien eivät luo otollista pohjaa yhä kiristyville vaatimuksille. Sen sijaan ne altistavat koko rakentamisen ketjun virheille, jotka me kaikki joudumme viime kädessä maksamaan.
Nollaenergiarakentamisen tavoitteet ovat kunnianhimoiset – kriitikoiden mielestä liiankin. Nämä ovat kuitenkin velvoitteita, joilta emme EU:n sisämarkkinoilla voi välttyä. On täysin omissa käsissämme, käytämmekö aikaa kinasteluun ja väittelyyn, vai pyrimmekö hyötymään kiristyvistä energiatehokkuusvaatimuksista ja kehittämään omaa osaamistamme.
Se mikä toimii Suomessa, toimii varmasti leudommassakin ilmastossa. Tästä voisimme tehdä vientivaltin ja sen pohjalta uusia vientituotteita. Vaihtoehtoisesti voimme jäädä surkuttelemaan kurjaa tilannettamme. Tuoppi on näkökulmasta riippuen joko puolitäysi tai puolityhjä.
Heikki Heikkonen
Lue lisää
Katso kaikki
Talteka selvitti: Julkisten tilojen kunto vaikuttaa joka kolmannen suomalaisen asuinpaikan valintaan

Sähkön siirtolaskutukseen valmistellaan muutoksia – Tehomaksu tasaamaan kulutusta
