Bioenergian käyttö kannattaa kaukolämpöverkon ulkopuolella

Erityisesti sellaiset teollisuusalueet ja -yritykset, joilla ei ole yhteyttä kaukolämpöverkkoon, voisivat lisätä bioenergian käyttöä.

Valio käyttää bioenergiaa tuotantolaitoksillaan kahdeksalla paikkakunnalla. Bioenergian käyttöä olisi mahdollista lisätä merkittävästi kiinteistöjen ja teollisuuden lämmitysratkaisuissa. Se on erityisen kannattavaa kohteissa, joissa tarvitaan paljon lämpöä jatkuvasti.

Elintarviketeollisuudessa on lukuisia potentiaalisia kohteita, joissa bioenergiaa voitaisiin hyödyntää. Esimerkiksi Valio hyödyntää jo bioenergiaa tuotantolaitoksissaan Oulussa, Haapavedellä, Lapinlahdella, Joensuussa, Äänekoskella, Seinäjoella, Jyväskylässä ja Riihimäellä. Tosin laitoksissa käytetään myös muita polttoaineita, lähinnä turvetta sekä vara- ja huippukuorman kattamiseksi öljyä. Riihimäellä käytössä on myös maakaasu.
Lämpö alihankintana energiakumppaneilta

Valion Oulun tuotantolaitos saa lämmön alihankintana kiinteää polttoainetta käyttävästä lämpölaitoksesta, joka valmistui syksyllä 2016. Laitoksen omistaa Adven, joka vastaa myös sen käytöstä ja kunnossapidosta. Laitos on rakennettu ainoastaan Valion tarpeita varten. Laitoksen viiden MW:n kattila kattaa suurimman osan lämmöntarpeesta, mutta pieni määrä lämpöenergiasta tulee Oulun kaukolämpöverkon kautta.

”Kiinteän polttoaineen laitoksen yhteyteen on rakennettu höyryakku, jonka avulla minimoidaan öljyllä toimivien vara- ja huippukattiloiden käyttöä. Kattilassa voi polttaa haketta ja kuorta sekä metsäteollisuuden sivutuotteita, kuten sahanpurua ja lisäksi myös turvetta”, kertoo energiapäällikkö Peter Fabritius Valiolta.

Haapavedellä suurin osa käytetystä lämpöenergiasta tulee Vapon omistamalta vastapainevoimalaitokselta noin kilometrin mittaista höyryputkea pitkin. Lisäksi Valion omalla tontilla on Advenin operoima, öljyllä toimiva vara- ja huippukattilalaitos.

Lapinlahdella taas on Valion omistama mutta Advenin käyttö- ja kunnossapitovastuulla oleva lämpölaitos. Kiinteän polttoaineen kattilalaitos (20 MW) ja kaksi 12 MW:n öljykattilaa ovat valmistuneet vuonna 2013.

”Tammikuussa Lapinlahdella otettiin käyttöön 100 kuutiometrin höyryakku, jonka avulla vähennetään öljyn käyttöä huippukuormatilanteissa ja rauhoitetaan kattilalaitoksen kuormanmuutoksia”, Fabritius lisää.

Joensuussa Valio tekee yhteistyötä UPM-Kymmenen kanssa. Suurin osa lämpöenergiasta tulee UPM:n tehtaan viereiseltä vastapainevoimalaitokselta. Valion omalla tehtaalla on öljykattilalaitos varalaitoksena.

Äänekoskella Valion energiakumppanina on Äänekosken energia. Suurin osa käytetystä lämmöstä on peräisin Metsä Groupin integraatista ja tulee Valion tehtaalle kuumana vetenä putkea pitkin. Seinäjoella on 12 MW:n kiinteän polttoaineen kattilalaitos, joka käyttää haketta, sahanpurua ja turvetta. Lisäksi Seinäjoella on vara- ja huippukäyttöä varten kolme öljykattilaa. Laitos on ulkoistettu Advenille.

Jyväskylässä valmistui keväällä kuuden MW:n kiinteän polttoaineen kattilalaitos, jonka yhteyteen rakennettiin myös höyryakku. Projektin hoiti Vapo, joka omistaa laitoksen ja vastaa myös käytöstä ja kunnossapidosta. Huippu- ja varakäyttöä varten on kaksi öljykattilaa. Jyväskylässä hyödynnetään myös Jyväskylän energian toimittamaa kaukolämpöä. Riihimäellä lämpölaitos on niin ikään ulkoistettu Advenille. Riihimäellä käytössä on neljän MW:n arinatekniikalla toimiva kiinteän polttoaineen kattila ja kaksi maakaasua käyttävää kattilaa.

”Biomassan osuus vaihtelee tehtaittain ja ajan mukaan, mutta esimerkiksi vuonna 2016 kolmasosa käyttämistämme polttoaineista oli uusiutuvia biopolttoaineita, lähinnä haketta ja sahanpurua sekä UPM-Kymmenen Joensuussa ja Metsä Groupin Äänekoskella tuottamia prosessien sivutuotepolttoaineita”, Fabritius kiteyttää.

Tietoa ja koulutusta tarvitaan

johtava asiantuntija Timo Määttä Motivasta kertoo, että Suomessa on elintarviketeollisuudessa paljon kiinnostavia kohteita, jotka voisivat hyötyä bioenergian käytöstä.

”Kannattavinta bioenergia on sellaisilla teollisuusalueilla, jotka eivät ole yhteydessä kaukolämpöverkkoon”, Määttä tarkentaa.

Motivan parin vuoden takaisessa selvityksessä arvioitiin, että hiilidioksidin päästövähennyspotentiaali metalli- ja elintarvikealan pk-sektorin yrityksissä on satoja tuhansia hiilidioksiditonneja vuodessa, jos lämmityksessä käytettävistä fossiilisista polttoaineista luovuttaisiin. Selvityksessä tutkittiin niitä seikkoja, jotka hidastavat tai estävät bioenergian käyttöönottoa metalliteollisuuden ja elintarvikealan pk-yrityksissä.

”Yrityksen päätökseen vaikuttaa erityisesti biopolttoaineen saannin varmuus, ei niinkään hinta, vaikka öljy on ollut viime aikoina hyvinkin edullista”, Määttä kertoo.

Selvityksen mukaan tarvitaan lisää ja tehokkaampaa viestintää bioenergiasta, lämpöyrittäjätoiminnasta ja polttoaineketjuista. Asiaa edistäisi erityisesti koulutus ja suorat henkilökohtaiset yhteydenotot. Euroopan laajuinen Bioenergy4Business-hanke on tuottanut biokattilan hankinnan taloudellisuuden arviointia varten laskentaohjelman, joka on saatavilla myös suomeksi. Motiva on mukana tässä hankkeessa, jota rahoittaa EU:n Horizon 2020 -puiteohjelma. Siihen osallistuu kaikkiaan 13 maata Euroopasta.

Hankkeessa korostetaan erityisesti puunjalostuksen sivutuotteiden, metsähakkeen, pellettien ja Keski-Euroopassa maatalousbiomassojen käyttöä. Keskeistä on viedä bioenergian käytön tietotaitoa niistä maista, joilla on jo perinteitä ja kokemusta alalta, maihin, joilla on vielä paljon opittavaa paikallisesta lämmöntuotannosta.

Rahoituksen järjestäminen lämmitysjärjestelmän uusimiseksi voi olla vaikeaa etenkin pk-yrityksissä. Kesäkuussa pidetyssä Motivan infotilaisuudessa käytiin perusteellisesti läpi yritysten vaihtoehtoja järjestää rahoitus omalle energiainvestoinnilleen. Lämmön ostaminen palveluna on varteenotettava ja yleistyvä vaihtoehto myös yrityksille. Erityisesti kunnat ovat suosineet järjestelyä, jossa ulkopuoliselle toimittajalle maksetaan vain saadusta lämmöstä.

Biopolttoaineisiin siirtymisen ratkaisee useimmiten hankkeen taloudellinen kannattavuus, vaikka myös biopolttoaineiden vähäisemmät ympäristöhaitat ja myönteinen vaikutus yrityskuvaan painavat vaa’assa. Kannattavuuden kannalta keskeistä on polttoaineen varma saatavuus kilpailukykyiseen hintaan pidemmälläkin aikavälillä. Tätä tukee johdonmukainen, helposti ennakoitava ja linjakas energiapolitiikka. Sellaisilla yrityksillä, joilla ei ole omakohtaista kokemusta biopolttoaineiden käytöstä, on lisäksi havaittu olevan niiden käyttöön liittyviä ennakkoluuloja.

Biopolttoaineiden käyttöön siirtymisen esteeksi havaittiin investointilainoja varten vaadittavat vakuudet ja takuut. Biopolttoaineita varten tarvitaan myös runsaasti varastotilaa. Joissakin kaupunkialueella sijaitsevissa yrityksissä tämä voi olla hankala järjestää. Teollisten prosessien on toimittava jouhevasti, jotta tuotanto ei keskeydy. Jotkut teollisuusyritykset pitävät kiinteiden biopolttoaineiden hankaluutena niiden huonoa säädettävyyttä teollisten prosessien tarpeisiin.

Jätä kommentti

*

*