Asuntomessujen Lovisea – Näin suunniteltiin kelluvan talon talotekniikka

Kelluvan talon suunniteltu käyttöikä on 50 vuotta, kuten tavallisellakin talolla; teknisillä laitteilla on vastaavasti tavalliset tekniset käyttöikänsä. Kelluvan talon talotekniikkasuunnittelusta vastasi Sweco oy:n osastopäällikkö Jari Haavisto ja lvi-suunnittelija Jukka-Pekka Salminen.

Kelluva talo on kiinnitetty kymmenellä 3 000 kilogramman ankkurilla meren pohjaan. Talon kelluttava osa on raskasbetoniponttoni ja teräskehikko, jonka päälle CLT-rakenteinen talo on rakennettu.Teräskehikko yhdistää ponttonit toisiinsa.

Haavisto kertoo, että selvitys- ja taustatyötä oli enemmän kuin tavanomaisessa, maan pinnalle rakennetussa talossa.

– Vesistön päälle rakentamisesta omakohtaista kokemusta minulla ei ollut, mutta omakotitalojen suunnittelusta on paljonkin. Tässä kohteessa piti ottaa huomioon kosteusolosuhteet ja talon liikkeet veden päällä.

Pohja- ja kelluvat rakenteet oli päätetty jo ennen kuin talotekniikan suunnittelu aloitettiin. Taloteknisesti haastavin elementti kelluvassa talossa oli paineviemärijärjestelmä. 

– Viemärivesi pitää saada pumpattua paineella luotettavasti pois, ja siihen toi oman haasteensa se, että teknisessä tilassa ei meinannut syvyys riittää. Teknisen tilan alla on viemäripumppaamo, johon viemärivedet johdetaan viettoviemärillä ja pumpataan eteenpäin. Sen vuoksi tilaan tarvittiin syvyyttä. 

Tiukalla aikataululla

Haavisto kertoo, että pohja- ja kelluvat rakenteet oli päätetty jo ennen kuin talotekniikan suunnittelu aloitettiin. 

– Meille tuli tarjouspyyntö suunnittelusta toukokuussa ja rakentaminen aloitettiin kesäkuussa. Siinä tuli tehtyä iltatöitäkin jonkin verran, jotta teräskehikon reikäkuvat saatiin valmiiksi. Suunnitelmien reikävarausten kanssa tuli kiire, jotta CLT-levyt saatiin tehtaalla työstettyä ajallaan. 

– Saimme juuri sen verran tilaa teknisen tilan lattiarakenteiden alle, että löysimme tehdasvalmisteisen pumppaamon, jonka avulla saimme tarpeeksi paineenkorotusta. Harkitsimme myös alipaineasemaa mantereen puolelle. Se olisi ollut hyvä ratkaisu, jos taloja olisi tehty enemmän, esimerkiksi 6–9. 

Talon teknisessä tilassa on painevesiviemäri ja muu lvi-tekniikka. Talo alla olevan 400 mm:n teräskehikon alla on kelluva ponttoni, mihin tehtiin syvennys pumppaamolle. Laiturirakenteen terassin alla on tilaa, mistä putket kulkevat kelluvan kadun tekniikkatunneliin. Betonirakenteessa on kolo, mistä putket sukeltavat laiturin sisään. 

– Putket mantereelle on liitetty kelluvaan katuun kulkusillan alapuolella. Putket kulkevat kelluvan kadun keskellä tekniikkatunnelissa pintavalun alapuolella, jatkavat liitoksessa betonin alapuolella talon alla ponttoniin ja nousevat talon tekniseen tilaan teräskehikon aukoista terassin alta. Vesijohto ja viemärit on tietysti eristetty ja niissä on saattolämmitys.

Liikettä, kosteutta ja kylmää

Talon ja mantereen välissä on kelluva katu, jonka keskellä menee tekniikkatunneli eli vesijohto-, viemäri ja sähköt. Tunnelissa on reiät, jotka johtavat talon kelluvaan rakenteeseen, mihin tehtiin syvennys­­ pumppaamolle. Kelluvan ponttonin päällä on 400 millimetriä korkea teräskehikko, jonka päälle talo rakennettiin. Talo painaa teräskehikon kanssa yhteensä 67 000 kiloa. 

Kelluvassa talossa rasitus on suurempi kuin normaalisti. 

– Liikettä, kosteutta, kylmää ja lämpötilan vaihteluja on enemmän kuin maaperään rakennetussa talossa. Suunnittelun lähtökohtana oli se, että aukotukset on mietitty siten, että kaikki pystytään helposti korjaamaan.

Haavisto kertoo, että CLT-rakenne aiheutti pientä lisämietintää, koska rakenteen sisällä ei voi jyrsiä rakenteita poikki. 

– Alaslaskuihin piti miettiä tarkkaan järjestys, miten viemäri- ja vesijohdot tulevat yläkerran kylpyhuoneesta. Ylimääräistä tilaa ei korkeussuunnassa ollut. Viemärivesi pitää saada pumpattua paineella luotettavasti pois.

Kelluva talo lämpiää ilmavesilämpöpumpulla, mihin on yhdistetty lattialämmitys. Rakennuksessa on kiertävä lattialämmitys, jonka päällä on puuparketti. 

– Ulkoyksikön sijaintia piti miettiä siten, että se toimii mahdollisimman hyvin kosteassa ilmatilassa meren päällä. Kosteuden lisäksi on jäätymisen riski. Ulkoyksikkö päätettiin sijoittaa teknisen tilan eteen talon sisäänkäynnin läheisyyteen puiseen kehikkoon. Jäähdytystä taloon ei tullut, mutta siihen on varauduttu. Sisäilmaan ulkoilman suurempi kosteus ei kuitenkaan vaikuta. 

Tiimityötä

Haavisto kertoo, että sai suunnitteluun apua kollegaltaan Jukka-Pekka Salmiselta. 

– Salmisen kanssa tein yhteistyötä lvi-suunnittelun osalta. Hän jatkoi projektin parissa, kun reiät ynnä muut yksityiskohdat oli tehty. Lisäksi konsultoin Swecon puuelementtisuunnittelijaa Susanna Frimania. Projektiin osallistui meiltä myös automaatiosuunnittelija Antti Kivenjuuri ja teräs- ja puurakennesuunnittelija Oskari Takala. 

Haavisto kertoo, että sen suurempia riskitekijöitä rakennuksessa ei jäätymisriskin lisäksi juurikaan ole. 

– Vain todella pitkäaikainen sähkökatko voisi aiheuttaa putkien jäätymisen. Kaikki putket on eristetty ja saattolämmitetty, koska maan peittoa ei ole. Putket on tehty materiaalista, joka ei halkea jäätymisestä. 

Jos sähkö jostain syystä katkeaa, talossa katkeaa myös veden tulo, jotta viemäripumppaamon ei tulvi.

– Puskuritilavuutta on sen verran vähän, että vesi voisi nousta ylös. Jos sähkö katkeaa, magneettiventtiili sulkeutuu ja estää vedentulon taloon.