Ammattiastmojen määrä kasvaa

Yleisin ammattitaudin aiheuttaja on edelleen asbesti ja kakkosena melu.

Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) kirjattiin vuonna 2014 yhteensä 4 338 uutta ammattitautia tai ammattitautiepäilyä, mikä on kuusi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013.

Vahvistettuja ammattitauteja oli 1616, eli 13 prosenttia vähemmän kuin 2013. Yleisin ammattitaudin aiheuttaja on edelleen asbesti ja kakkosena melu. Ammattiastmojen määrä on kasvussa.

”Vähäinen vahvistettujen ammattiastmojen osuus kuvaa työhön liittyvien hengitystieoireiden yleisyyttä ja toisaalta aiheuttajien tunnistamisen vaikeutta”, kertoo keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström Työterveyslaitoksesta.

”Ammattiastman yleisimmät aiheuttajat olivat homesienet, jauhot, viljat, rehut, eläinten epiteeli tai eritteet, varastopölypunkit ja herkistävät kemikaalit. Lisäksi todettiin voimakkaasti ärsyttävien kemikaalien aiheuttamia astmoja.”

Kun katsotaan rekisteriin kirjattuja ammattitautiepäilyjä, siirtyivät ihotautiepäilyt niukasti meluvammaepäilyjen ohi.

”40 prosenttia ammatti-ihotaudeista oli allergisia kosketusihottumia”, kertoo apulaisylilääkäri Maria Pesonen Työterveyslaitoksesta.

”Ihottumia aiheuttavat esimerkiksi putkiremonteissa käytetyt epoksikemikaalit. Epoksikosketusallergiaa voidaan ehkäistä käyttämällä pitkävartisia kemikaalinsuojakäsineitä”, muistuttaa Pesonen.

Työterveyslaitos on tehnyt rakennusalalle ja teollisuudelle epoksikansion, jossa ohjeistetaan oikeisiin toimenpiteisiin ja suojautumiseen.

”Toinen kosketusihottumien aiheuttajaryhmä on isotiatsolinonit, jota käytetään säilöntäaineena muun muassa maaleissa, metallintyöstönesteissä ja kosmetiikassa”, sanoo Pesonen.

Isotiatsolinonien käyttöä säilöntäaineena kosmetiikassa on jo rajoitettu EU:n kosmetiikkalainsäädännöllä, koska ne ovat aiheuttaneet maailmanlaajuisen kosketusallergiaepidemian. Kemikaalilainsäädännön puolella on vireillä metyyli-isotiatsolinonin luokittelu ihoa voimakkaasti herkistäväksi yhdisteeksi ja siihen liittyen tavanomaista alempi pitoisuusraja ihoherkistävyyden varoitusmerkinnälle.

Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) on vuodesta 1964 lähtien kerätty tietoa ammattitautien, ammattitautiepäilyjen ja eräinä työtapaturmina korvattavien vammojen vuoksi lääkäreiden tutkimuksissa olleista potilaista. TPSR:n tilastotietoa hyödynnetään mm. työterveysalan tutkimuksessa ja ammattitautien ehkäisytoiminnassa.

Lue lisää

Katso kaikki