Amisreformi puhuttaa kouluttajia

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyössä keskeinen kysymys on osata erottaa, milloin nuori on koulutuksessa ja milloin työsuhteessa. Aihe on ajankohtainen, sillä ammatillinen oppiminen kokee ensi vuonna suuren reformin ja iso osa opetuksesta on tarkoitus siirtää yritysten vastuulle. Tämä ei välttämättä suju kivutta. Esimerkiksi alueellinen eriarvoisuus korostuu harjoittelupaikkatarjonnassa.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry järjesti LVI-alan koulutukseen sekä oppilaitos-yritys-yhteistyön kehittämiseen keskittyvän seminaarin syyskuussa. Tarkoituksena oli hahmottaa vuodenvaihteessa voimaan astuvien muutosten vaikutusta oppilaitosten ja yritysten yhteistyöhön.

Opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriöstä esitteli tulevan reformin mukanaan tuomat muutokset ammatilliseen koulutukseen. Rahoitusmallin uudistumisen lisäksi keskeistä niissä on ammatillisen koulutuksen ja työelämän lähentyminen.

Koulutuksen järjestäjät velvoitetaan jatkossa tekemään tiiviimpää yhteistyötä työelämän kanssa koulutuksen suunnittelun, toimeenpanon ja ennen muuta arvioinnin osalta. Jatkossa esimerkiksi kunkin tutkinnon osan edellyttämä ammattiosaaminen on arvioitava työpaikoilla järjestettävien näyttöjen perusteella. Arviointipäätöksen tekevät jatkossa opettaja ja työelämän edustaja yhdessä.

Arviointineuvos Mari Räkköläinen Kansallisesta arviointikeskuksesta esitteli puolestaan juuri päätyneen Talotekniikan perustutkinnon kansallisen oppimistulosten arvioinnin tuloksia. Arviointitietoa oli kerätty kolmen vuoden ajan ja se perustui koulutuksen järjestäjien raportoimiin tietoihin nykyisten ammattiosaamisen näyttöjen toimeenpanosta ja tuloksista.

Aineistoa on kerätty talotekniikan osalta yli 5300 yksittäisestä näyttötilanteesta. Arviointikeskuksen tietojen perusteella vain noin 25 prosenttia ammattiosaamisen näytöistä on tehty työpaikoilla. Niissäkin työelämän edustaja oli osallistunut arviointikeskusteluun vain kahdessa kolmasosassa.

”Jos näitä tuloksia katsoo reformin vaatimusten valossa, niin näyttää siltä, että LVI-asennusalalla on paljon työtä tehtävänään ennen kuin reformin edellyttämä tilanne saadaan aikaan”, toteaa Juha-Ville Mäkinen LVI-TU ry:stä.

Mäkisen mukaan oppilaitosten olisikin syytä alkaa käytännössä valmistautua reformiin. Hän on huolissaan siitä, miten työn tekeminen ja koulutussopimukset saadaan toteutettua uusissa raameissa.

Työmarkkinajohtaja Tapio Kari Rakennusteollisuus ry:stä muistutti, että opiskelijaa ei pidä sekoittaa työntekijään. Heihin sovelletaan useassa kohdin eri lakeja ja verokohtelua.

”Opiskelijoilla ei ole oikeutta työehtosopimuksissa määritettyihin ja työntekijöille tarkoitettuihin korvauksiin. Opiskelija saa työpaikalla tapahtuvan oppimisen ajalta täydet opintososiaaliset edut ja esimerkiksi maksuttoman aterian järjestäminen myös työssäoppimisen osalta kuuluu yksiselitteisesti koulutuksen järjestäjän vastuulle”, Kari korostaa.

Tämä on seikka, mikä meinaa unohtua koulutuksen vastuuhenkilöiltä, ja kommenttien perusteella käytännöissä on vaihtelua. Osa oppilaitoksista haluaisi sälyttää vastuitaan työnantajille. Oppilaat ovat kuitenkin aina koulun vastuulla, työntekijät työnantajan.

”Toinen huolenaihe on, että isot rakennusyritykset eivät enää palkkaa työntekijöitä, ainoastaan toimihenkilöitä. Pienissä yrityksissä taas ei ole hajuakaan, mitä koulutusrintamalla on tapahtumassa”, Kari huomauttaa.

Aivan perusasioistakaan, kuten koulutuksen järjestäjän ja työpaikan välisistä sopimuksista tai opettajalle kuuluvista tehtävistä ei ole täyttä selvyyttä. Näiden asioiden suunnittelu ei kuitenkaan kuulu opettajalle.

”Keskusteluun osallistuneiden opettajien pitäisi nyt viedä viestiä eteenpäin oppilaitoksissaan ja saada oppilaitosten johto havahtumaan. Ja viimeistään nyt olisi tärkeää saada tietoa paikalliselle työelämälle”, Mäkinen toivoo.

Teksti Heikki Heikkonen

Jätä kommentti

*

*