Älykkäistä rakennuksista oppiviin rakennuksiin – Oppiva järjestelmä pystyy omaksumaan uusia toimintamalleja

Kyky oppia on yksi älykkyyden osa-alueista. Sen avulla oppija (ihminen, organisaatio, tekoäly) suoriutuu tehtävästään aiempaa paremmin eikä toista virheitä. Ajankohtainen esimerkki oppimiskyvyn tarpeellisuudesta talotekniikassa on covid-19-pandemian aiheuttama nopea muutos rakennusten käyttöprofiileihin. Oppiva järjestelmä pystyy omaksumaan itsenäisesti ja tehokkaasti uudet toimintamallit esimerkiksi energianhallinnan osalta.

 

Teksti ja kuva: Kari Alanne, TkT, dosentti

Talotekniikassa oppivuus liitetään usein koneoppimisen hyödyntämiseen yksittäisissä valvonta- ja ohjausprosesseissa. Rakennusautomaatiojärjestelmien monimutkaistuminen vaatii kuitenkin kokonaisvaltaisempaa ajattelua. Tavoitteena on lisätä järjestelmän adaptiivisuutta eli mukautumiskykyä sekä palautuvuutta eli kykyä saavuttaa aiempi palvelutaso (energiatehokkuus, sisäympäristö) häiriön (esimerkiksi sähkövika) jälkeen.

Adaptiivisuuden ja palautuvuuden ohella oppimiskyky voidaan tulkita myös antihauraudeksi (antifragility). Tällöin ei ainoastaan toivu häiriöstä, vaan oppii myös ennakoimaan ja reagoimaan vastaaviin häiriöihin oikein. Järjestelmästä tulee proaktiivinen, eli oppiminen tuottaa kyvyn torjua häiriöitä hieman samalla tavoin kuin rokote kehittää immuniteettia sairauksia vastaan.


Tämä teksti on näyte Talotekniikka-lehden 8/2021 jutusta. Klikkaa näköislehteen tästä

Kari Alanne toimii vanhempana yliopistonlehtorina Aalto-yliopistossa. Kirjoitus perustuu vertaisarvioituun kirjallisuusartikkeliin An overview of machine learning applications for smart buildings, joka on julkaistu lehdessä Sustainable Cities and Society.

Jätä kommentti

*

*