Allianssi on omiaan suuriin sairaalahankkeisiin – Avaintekijöinä luottamus, yhteistyö ja innovatiivisuus

Ahveniston sairaalan on määrä valmistua Hämeenlinnaan vuonna 2025. Luottamus, yhteistyö, innovatiivisuus. Näillä sanoilla kuvailee allianssia Aren Projektit-yksikön liiketoimintajohtaja Anne Piiparinen.

– Allianssi perustetaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Eri osapuolten väliseen luottamukseen perustuva aito yhteistyö luo perustaa uusille toimintatavoille ja oivalluksille, hän sanoo.

Yhä useammin myös talotekniikkaurakoitsijat halutaan allianssikumppaneiksi.

Perinteisen rakentamisen monet sopimusrajapinnat tuovat hankkeisiin helposti kankeutta, kun eri osapuolet tuijottavat omiin sopimusehtoihinsa.

– Allianssissa töitä ei tehdä siiloissa, vaan porukka kerätään saman pöydän ääreen yhden sopimuksen alle. Kun asioita katsotaan laajemmasta näkökulmasta kokonaisuutta optimoiden, syntyy yhteistä hyvää, Piiparinen jatkaa. 

Allianssimalli on omiaan laajoihin ja kompleksisiin sairaalahankkeisiin. Ahveniston sairaalan eli Hämeenlinnan uuden keskussairaalan allianssin muodostavat Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Skanska Talonrakennus Oy, Sweco Finland Oy ja arkkitehtitoimistojen Integrated-työyhteenliittymä. Are vastaa sairaalan osastorakennuksen lvis-urakoinnista ja elektiivisen osan lv-urakasta Skanskan aliurakoitsijana. 

– Allianssihenki näkyy vahvasti myös talotekniikan aliurakoihin, ja olemme päässeet tuomaan kohteeseen parhaat ratkaisumme sekä tekniikan, aikataulun että taloudellisuuden näkökulmasta, toteaa Aren yksikönjohtaja Mikko Räsänen.

Allianssihankkeissa avaintavoitteet liittyvät esimerkiksi kustannuksiin, yhteistyön sujuvuuteen, häiriöttömään ja turvalliseen toteutukseen sekä laatuun ja aikatauluun. Vaatimuksia voidaan asettaa myös esimerkiksi kiinteistön elinkaaren aikaiselle energiankulutukselle tai tilojen muuntojoustavuudelle.

– Myös aliurakoitsijoita voidaan sitouttaa tavoitteisiin näiden omien sopimusten kautta varmistamalla yhteisten tavoitteiden siirtyminen. Ahveniston sairaalassa yhdeksi tavoitteeksemme on nostettu häiriötön sairaalaliikenne, Räsänen sanoo.

Yhteisiin työpajoihin jo tarjousvaiheessa

Allianssimalli rantautui Suomeen vuonna 2010. Sen jälkeen sillä on toteutettu useita kiinteistö- ja infrahankkeita. Yhteistä niille on tyypillisesti laaja ja monipuolinen kokonaisuus, jonka toteuttamiseen tarvitaan iso joukko osapuolia ja erikoisosaamista.

– Allianssirakentaminen on kehittynyt alkuvuosista. Nyt aletaan olla siinä vaiheessa, että yhä useammin myös talotekniikkaurakoitsijat halutaan allianssikumppaneiksi. Tällä hetkellä olemme allianssiosapuolena Kuopionyliopistollisen sairaalan Uusi Sydän 2025 -hankkeessa ja Lapin keskussairaalassa, Piiparinen kertoo.

Taloteknisessä urakoinnissa alliansseissa hyödynnetään esivalmistusta perinteisiä hankkeita enemmän.

Rakentaminen on ollut Suomessa hyvin perinteinen ja pitkälti sopimuksilla ohjattu ala, eikä sen tuottavuus ole juurikaan kehittynyt 1970-luvulta. Allianssimalli on tuonut rakentamiskulttuuriin ison muutoksen. 

Yhteistyön alustaa lähdetään rakentamaan allianssin osapuolten välille jo tarjousvaiheessa, joka poikkeaa merkittävästi muista hankemuodoista. 

– Hanketta kehitetään jo tarjousvaiheessa erilaisten toteutukseen tähtäävien tehtävien kautta, esimerkiksi tavoitekustannuksen asettamisen prosessin määrittelyllä. Samalla tilaaja pystyy testaamaan osapuolten toimintaa eri tilanteissa ja johtamisen kyvykkyyttä, sanoo Piiparinen. 

Hyödyt ja riskit jaetaan yhdessä

Allianssihankkeen alkuvaiheessa syntyy enemmän kustannuksia perinteisiin hankemuotoihin verrattuna. Tavoitteena on kuitenkin lopputuloksen paraneminen, jolloin sijoitetulle rahalle tuotetaan parempaa arvoa. 

Osapuolet jakavat yhdessä hankkeen hyödyt ja riskit sovitun kannustinjärjestelmän mukaan. Bonuksen tai sanktion määrä perustuu siihen, kuinka hankkeen tavoitteet saavutetaan.

– Riskienhallinnan eteen tehdään kovasti töitä, ja riskinhallintasuunnitelma on usein jo tarjousvaiheessa yksiarvioitavista työpajatehtävistä. Olennaista on läpinäkyvyys ja se, että kaikki keskeiset osapuolet tietävät ja tunnistavat hankkeen riskit ja niitä pystytään yhdessä hallitsemaan, Piiparinen huomauttaa.

Allianssi vaatii enemmän vuoropuhelua, suunnittelua ja panoksia hankkeen alkuvaiheessa.

Allianssin kehitysvaihe kestää yleensä minimissään puolesta vuodesta vuoteen. Piiparisen mukaan sen kriittisin tehtävä on tavoitekustannuksen asettaminen reaaliselle tasolle. Tämän jälkeen tarvitaan vahvaa ohjausta sen saavuttamiseksi. Jos hyväksyttävään kustannustasoon ei kehittämisessä muuten päästä, täytyy löytää uusia ratkaisuja säästöjen aikaansaamiseksi.

– Käsitykseni mukaan Suomessa toteutettujen allianssihankkeiden kustannukset ovat pääsääntöisesti joko alittuneet tai niissä on päästy hyvin lähelle tavoitekustannuksia, hän toteaa. 

Esivalmistus tehostaa talotekniikan urakointia

Kukin allianssiorganisaatio luo oman johtamisjärjestelmänsä pelisääntöineen. Ylin päätäntävalta on johtoryhmällä, jonka alaisuudessa toimii projektiryhmä. Pitkille hankkeille voidaan luoda myös omat arvot. 

Big room toimii paitsi yhteisenä kokoustilana, myös päivittäisen suunnittelu- ja projektityön yhteistilana. Ahveniston sairaalahankkeen yhteistilat sijaitsevat työmaan viereen rakennetussa parakkikokonaisuudessa. Hankkeen aikataulutukseen käytetään Last Planner -menetelmää, jonka avulla etsitään parhaat tavat aikataulussa pysymiseen. Laajassa hankkeessa talotekniikkaurakoinnin aikataulunhallinta ja –ohjaus ovat olleet tärkeässä roolissa.

Taloteknisessä urakoinnissa alliansseissa hyödynnetään esivalmistusta perinteisiä hankkeita enemmän. Näin myös Ahveniston sairaalassa

– Esivalmistuksen yksi kulma on tehostaminen, mutta myös työolosuhteiden turvallisuus ja työn laatu. Se vähentää myös jätteen määrää työmaalla ja mahdollistaa materiaalien paremman hyödyntämisen, Räsänen toteaa. 

Irti totutuista toimintatavoista

Allianssi vaatii osallistujilta avoimuutta ja luottamusta, kun tietoja jaetaan aiempaa enemmän hankkeen muiden osapuolten kanssa. Toteutusmuotona se myös jakaa mielipiteitä. 

– Allianssi vaatii enemmän vuoropuhelua, suunnittelua ja panoksia hankkeen alkuvaiheessa. Sen tarjous- ja kehitysvaihe voidaan kokea raskaaksi ja jotkut tuskastuvat siihen, että eikö ikinä päästä tekemään, Piiparinen selventää. 

Ensimmäisessä allianssihankkeessaan hän oli mukana ennen tarjousvaihetta käydystä markkinavuoropuhelusta kohteen jälkivastuuajan loppuun. Matkan varrella tapahtui paljon, ja se vaati asennemuutosta:

– Oivalsin paljon omasta käyttäytymisestäni ja siitä, kuinka totutut toimintamallit ovat syvällä ihmisessä. Tuo hanke oli hyvää ravistelua irti tutuista tavoista ja opetti näkemään asioita uusilta kanteilta. Allianssi edellyttää avoimuutta uudelle, valmiutta kuunnella muita ja kykyä oppia ja kehittää uutta.

Uudet näkökulmat luovat pohjaa innovaatioille

Talotekniikalla on suuri vaikutus rakennusten energiatehokkuuteen ja elinkaaren aikaisiin kustannuksiin. Mitä aiemmassa vaiheessa talotekniset urakoitsijat ovat mukana hankkeessa, sitä paremmin järjestelmiä voidaan optimoida kokonaisuutena.

– Jos urakoitsijat ovat mukana allianssin palveluntuottajina jo sen tarjous- ja kehitysvaiheen työpajoissa, voidaan löytää uusia ratkaisuja esimerkiksi rakennuksen energiankulutuksen minimointiin, elinkaaren aikaisiin päästöihin sekä uusiutuvan energian ja hukkalämmön hyödyntämiseen, toteaa Piiparinen. 

Hänen mukaansa allianssihanke on omiaan uusien ideoiden ja innovaatioiden synnylle, kun asioita katsotaan eri näkökulmista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Omien kokemusteni perusteella yksi parhaista käytänteistä allianssissa on johdettu innovaatioprosessi. Se on tuottanut ideoita, joilla on pystytty vaikuttamaan esimerkiksi kustannuksiin, laatuun, turvallisuuteen ja sidosryhmätyytyväisyyteen.

Lue myös:

Sähkön ostokustannukset minimiin – ”Jos jäädään jumittamaan omaan poteroon, edistystä ei tapahdu”