Äänen ehdoilla – Musiikkitalo Fuugan talotekniikka suunniteltiin palvelemaan akustiikkaa
Turun musiikkitalo Fuuga on talotekniikan näkökulmasta poikkeuksellinen kohde, jossa akustiikka, sisäolosuhteet ja energiaratkaisut kytkeytyvät tiiviisti yhteen.
Talon sydämen muodostava pääsali on muodoltaan sovellettua kenkälaatikkomallia. Ylhäältä ikkunoista tulviva valo antaa saliille erityistä luonnetta ja sävyjä. Sisätilojen kaarevat muodot ja erilaiset puupinnat luovat koko taloon rytmiä ja lämpimyyttä. Kuva: Miia Manner
Musiikkitalon konserttisalien sisäolosuhteiden on oltava erittäin tarkasti hallittuja. Lämpötilan, ilmanvaihdon ja akustiikan on toimittava yhteen, eikä talotekniikka saa aiheuttaa melua tai värinää tiloihin. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia muun muassa ilmanvaihtojärjestelmille, jäähdytykselle ja rakennusautomaatiolle.
Musiikkitalossa olosuhteiden hallinta on poikkeuksellisen tarkkaa, sillä erityisesti puiset soittimet reagoivat nopeasti ilman kosteuden muutoksiin. Siksi tiloissa, joissa soittajat harjoittelevat ja esiintyvät, ilman kosteutta sekä nostetaan että lasketaan tarpeen mukaan.
– Puurunkoiset soittimet reagoivat nopeasti kosteuden muutoksiin. Siksi jäähdytys, kosteudenpoisto ja ilmanvaihto on suunniteltu erityisen tarkasti, Hartelan talotekniikan asiantuntija Ville Ankelo kertoo.
Kaikissa tiloissa, joissa soittajat oleskelevat ja harjoittelevat eli molemmissa konserttisaleissa, harjoitushuoneissa ja muissa soittajien tiloissa ilmanvaihto on kosteusohjattua.
– Ilmaa kostutetaan tai kuivataan tarpeen mukaan, jotta olosuhteet pysyvät soittimille sopivina. Puiset soittimet reagoivat kosteuteen heti, ja esimerkiksi rumpu kertoo ensimmäisenä, jos kosteus muuttuu, koska sen viritystaajuus muuttuu nopeasti, Ankelo kertoo.
Suurin osa salista on puuverhoiltu, joten sekin vaatii kosteustasapainon säilyttämistä. Salin muodot on suunniteltu akustisen mallinnuksen avulla, jotta ääni kuuluu tasaisesti koko saliin.
– Yksi tärkeä kriteeri on maailmanluokan akustiikka, Ankelo lisää.
Talotekniikan tärkein tehtävä on olla hiljaa
Musiikkitalon rakentamisessa yksi keskeisimmistä haasteista on ollut talotekniikan äänen ja värinän hallinta. Konserttisaleissa talotekniikka ei saa kuulua eikä tuntua.
– Se, minkä kanssa täällä painitaan, on itse asiassa hiljaisuus.
Rakenteissa on käytetty kelluvia rakenteita, värinänvaimentimia ja erikoiskiinnikkeitä.
– Putkia, kanavia ja kaapeleita menee rakenteiden läpi tuhansia, ja kaikki läpiviennit pitää tiivistää akustisesti, Ankelo kertoo.
Rakennuksessa on laajasti hyödynnetty niin sanottuja box-in-box-rakenteita, joissa esimerkiksi harjoitustilat on toteutettu huoneina toisten rakenteiden sisällä. Lattiat ja seinät ovat kelluvia, eikä rakenteiden välillä ole suoria kytköksiä, jotta ääni tai värähtely ei pääse siirtymään tilasta toiseen.
– Myös rakennuksen runko on jaettu siten, ettei esimerkiksi pienen salin ääni kulkeudu rakenteita pitkin suureen saliin.
Akustiset vaatimukset ulottuvat aina perustuksiin asti: rakenteiden väliin on asennettu värähtelyä vaimentavia sylomeerikerroksia, ja talotekniikan tuhannet läpiviennit on tiivistetty akustisesti.
Akustiikkasuunnittelusta on vastannut Akukon, joka on määritellyt ratkaisut ja vastaa siitä, että rakennus toteutuu akustisesti oikein. Työmaalla tämä tarkoittaa jatkuvaa tarkastamista ja varmistamista, sillä pienikin poikkeama voi heikentää lopputulosta.
– Tämä ei ole ihan tavanomaista rakentamista. Akustiikka ohjaa ratkaisuja hyvin pitkälle, ja toteutuksen aikana on pitänyt varmistaa yksityiskohtien toimivuus läpi koko hankkeen, Ankelo jatkaa.
Konserttisalissa on säädettävä akustinen heijastin, jonka korkeutta voidaan muuttaa esityksen mukaan. Pienillä kokoonpanoilla heijastin lasketaan alemmas vahvistamaan ääntä ja suurella orkesterilla se nostetaan ylemmäs.
– Sitä voidaan liikuttaa useita metrejä ylös ja alas riippuen esityksestä.
Liikkuva rakenne tuo kuitenkin haasteita talotekniikalle.
– Heijastin aiheuttaa katvealueita sprinklaukseen, joten myös heijastin sprinklataan. Korkeussäädettävä rakenne tekee siitä tavallista monimutkaisemman toteuttaa.
Energiaratkaisu perustuu palvelumalliin
Fuugan lämmönjakohuoneen laitteistot toteutettiin poikkeuksellisella tavalla. Kokonaisuus suunniteltiin 3D-mallinnuksen avulla, minkä jälkeen laitteiden väliset putkistot ja laitteistot rakennettiin valmiiksi Högfors GST:n tehtaalla Leppävirralla. Tämän jälkeen kokonaisuus purettiin, kuljetettiin Turkuun ja koottiin työmaalla uudelleen.
– Jos putkistoja olisi lähdetty rakentamaan täällä paikan päällä, työ olisi vienyt huomattavasti enemmän aikaa. Nyt työmaalla tehtiin käytännössä vain liitokset muuhun talotekniikkaan, Cervius Groupin Ari Rusanen kertoo.
Esivalmistus nopeutti asennusta.
– Kaikki oli merkitty todella hyvin. Työmaalla haettiin käytännössä oikeasta laatikosta oikeat osat ja koottiin paikalleen. Se helpotti työmaavaihetta lämmönjakohuoneen osalta valtavasti.
Hankkeessa toteutetaan poikkeuksellinen lämmitysratkaisu: rakennus liitetään kaukolämpöön ja kaukojäähdytykseen palvelumallilla, jossa energiayhtiö vastaa lämmön- ja jäähdytyksentuotannosta ja järjestelmästä kokonaisuutena.
Energiaratkaisu perustuu Turku Energia tarjoamaan kaukolämmön palvelumalliin, jossa kiinteistön omistaja ei investoi lämmöntuotannon laitteistoon, vaan ostaa kokonaisuuden palveluna. Mallissa energiayhtiö optimoi järjestelmän toimintaa, vastaa laitteistosta ja huollosta sekä kehittää järjestelmää koko elinkaaren ajan.
– Haluamme luoda uudenlaisia palvelumalleja. Tällainen malli voisi olla hyvä myös muissa erityisesti suurissa ja vaativissa julkisissa rakennuksissa, kertoo Turku Energian asiakkuuspäällikkö Tommy Rönnqvist.
Ratkaisuun päädyttiin muun muassa siksi, että rakennuksen energiajärjestelmä on monimutkainen ja kohde toteutetaan allianssimallilla, jossa myös takuuaika on pitkä.
Turku Energia omistaa laitteet ja Cervius Group vastaa järjestelmän valvonnasta ja huollosta.
– Me näemme järjestelmän etänä ja pystymme reagoimaan heti, jos siellä näkyy poikkeamia, Rusanen kertoo.
Lämmönjakohuoneen laitteisto oli etävalvonnassa jo rakennusvaiheessa.
– Myös työmaavaiheen lämmitystä ja lattialämmityksen käynnistymistä pystyttiin seuraamaan etänä, Rusanen jatkaa.
Rakennuksessa on energiamittarit käytännössä kaikissa lämmitys- ja jäähdytyspiireissä, jolloin energiankulutusta, virtaamia ja lämpötiloja voidaan seurata tarkasti ja järjestelmän toimintaa optimoida käytön aikana.
Musiikkitalon kaltaisessa kohteessa energiankulutus vaihtelee voimakkaasti käyttötilanteen mukaan.
– Esimerkiksi konserttien aikana salit täyttyvät ihmisistä ja lämpökuorma kasvaa nopeasti, kun taas tyhjillään tilojen energiantarve on pieni. Tämän vuoksi talotekniikan ohjauksella ja järjestelmien säädettävyydellä on suuri merkitys energiatehokkuuden kannalta, Ankelo kertoo.
Lämpöpumput tukevat kaukojäähdytystä
Rakennuksessa lämpöpumput tukevat kaukojäähdytystä erityisesti ääriolosuhteissa, jotta sisäolosuhteet ja erityisesti kosteus pysyvät vaadituissa rajoissa.
– Jos kaukojäähdytys ei yksin riitä tuottamaan riittävän kylmää vettä, lämpöpumpulla viilennetään lisää, jotta olosuhteet pysyvät halutuissa rajoissa, Rönnqvist kertoo.
Lämpöpumppujen tuottama lauhdelämpö hyödynnetään rakennuksessa esimerkiksi ilmanvaihdon jälkilämmityksessä tai syötetään takaisin kaukojäähdytyksen energiaverkkoon.
– Täällä ei työnnetä hukkalämpöä ulos, vaan se käytetään hyödyksi joko rakennuksessa tai verkossa, Rönnqvist sanoo.
Rakennuksessa on pääosin lattialämmitys, mutta samaa järjestelmää voidaan käyttää myös jäähdytykseen.
– Lattiajäähdytys ei ole kovin yleinen ratkaisu, mutta suurissa julkisissa tiloissa se toimii hyvin. Rakenteissa on paljon massaa, joka varaa lämpöä ja viileyttä, eikä tiloissa ole esimerkiksi mattoja tai huonekaluja samalla tavalla kuin asunnoissa. Lisäksi suurissa tiloissa lattiarakenteen massa toimii energiavarastona, mikä tasaa lämpötilavaihteluita, Ankelo kertoo.
Turun kaupungille investointi on merkittävä kulttuuriteko.
– Turun kaupungilta kerrottiin, että musiikkitalo on todella mittava investointi, ja sen odotetaan tuovan sekä kansainvälistä näkyvyyttä että vieraita kaupunkiin, Rönnqvist sanoo.
Urakka on ollut Hartelalle äärimmäisen vaativa.
– Tämän kaltaisia kohteita ei Suomeen rakenneta kovin usein.
Fuugaan tulee kaksi salia, konserttisalina toimiva 1300-paikkainen pääsali ja 300-paikkainen monitoimisali. Näyttämö on mitoitettu 100 esiintyjälle. Musiikkitaloon on tulossa myös tapahtumien ulkopuolellakin avoinna oleva ravintola sekä kattoterassi. Rakennus on tällä hetkellä sisätyömaavaiheessa ja valmistuu tämänhetkisen tiedon mukaan 11/2026.
