Datakeskusten sähkönkulutus kasvaa – ”Nimellistehot johtavat harhaan”

Suomeen suunnitellut datakeskusinvestoinnit kasvattavat sähkönkulutusta, mutta toteutuva kulutus jää selvästi datakeskushankkeille ilmoitettuja nimellistehoja pienemmäksi. Datakeskusyhdistys FDCA mukaan datakeskusten rakentaminen voi samalla vauhdittaa uusia sähköntuotantoinvestointeja.

Viime vuonna julkaistun raportin mukaan datakeskukset kuluttivat Suomessa vuonna 2024 sähköä noin 1,6 terawattituntia eli hieman alle kaksi prosenttia maan kokonaiskulutuksesta. Raportissa kulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 5–6 terawattituntiin.

Datakeskusyhdistyksen arvio on hieman suurempi. Sen mukaan datakeskusten nimelliskapasiteetti voisi nousta nykyisestä noin 360 megawatista 1 166 megawattiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä tarkoittaisi hieman yli kuuden terawattitunnin vuotuista sähkönkulutusta.

Datakeskushankkeista ilmoitetaan usein koko datakeskuskampuksen lopullinen nimellisteho. Se ei kuitenkaan vastaa suoraan toteutuvaa sähkönkulutusta. Datakeskusten keskimääräinen käyttöaste on FDCA mukaan noin 60 prosenttia rakennetusta nimellistehosta.

Lisäksi suuret datakeskuskampukset rakennetaan vaiheittain. Sähköliittymän rakentaminen, kaavoitus, luvitus, maanrakennustyöt, rakentaminen ja vaiheittainen käyttöönotto vievät vuosia.

– On fyysinen mahdottomuus, että datakeskustehoa rakentuisi niin nopeasti, että sähköjärjestelmä ei pysyisi perässä, FDCA toiminnanjohtaja Antti Poikola sanoo.

Datakeskukset voivat vauhdittaa sähköntuotannon investointeja

Poikolan mukaan datakeskusten kasvava sähkönkysyntä voi myös tukea uusien sähköntuotantohankkeiden toteutumista. Suomessa on tällä hetkellä tuotantohankkeita, jotka odottavat riittävää kysyntää ja investointiedellytyksiä.

– Suomessa on paljon sähkön tuotantopuolen hankkeita rakennusvalmiina odottamassa, että syntyisi kysyntää. Datakeskukset piristävät sähkömarkkinaa niin, että sielläkin saadaan investointeja liikkeelle, Poikola sanoo.

Suomen tilanne poikkeaa esimerkiksi Irlannista, jossa datakeskusten osuus sähkönkulutuksesta nousi vuonna 2024 noin 22 prosenttiin. Irlannin sähkömarkkina on kooltaan noin kolmannes Suomen markkinasta, ja maakaasulla on sähköntuotannossa huomattavasti Suomea suurempi rooli. Suomessa vähähiilisen sähköntuotannon osuus on 96 prosenttia.

FDCA mukaan datakeskusten kasvava sähkönkulutus voi vaikuttaa myös sähkön hintapiikkeihin, mutta vaikutusta on arvioitava suhteessa koko sähkömarkkinaan. Datakeskusten varavoimajärjestelmiä voidaan lisäksi tarvittaessa hyödyntää sähkömarkkinoilla, jos järjestelmät luvitetaan tähän käyttöön.

Rakentaminen voi työllistää kymmeniätuhansia

Datakeskusinvestointien vaikutukset näkyvät myös rakentamisessa. Rambollin selvityksen mukaan alkusyksyyn 2025 mennessä investointipäätöksen saaneiden datakeskushankkeiden työllisyysvaikutus olisi yhteensä noin 44 000 henkilötyövuotta rakennusvaiheessa vuoteen 2030 mennessä.

Datakeskusten valmistuttua niiden operoinnin työllisyysvaikutukseksi arvioidaan noin 9 900 henkilötyövuotta vuodessa.

Poikola muistuttaa, että datakeskusinvestoinneista kilpaillaan myös muiden Pohjoismaiden kanssa.

– Ruotsiin ja Norjaan rakennettavat datakeskukset vaikuttavat täsmälleen samalla tavalla pohjoismaiseen sähkömarkkinaan, mutta verotulot ja työpaikat jäävät silloin saamatta, Poikola sanoo.