EPBD:n toimeenpano etenee
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallinen toimeenpano etenee Suomessa poikkeuksellisen laajana säädöskokonaisuutena, jonka vaikutukset ulottuvat energiatehokkuuden lisäksi rakentamisen vähähiilisyyteen, sähköistymiseen ja rakennusten tekniseen varautumiseen.
EPBD:n tavoitteena on parantaa energiaomavaraisuutta. Eräs keino siihen löytyy aurinkopaneeleista. Kuva: Motiva/iStock
Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jaakko Rastaan mukaan uudistetun direktiivin vieminen kansalliseen lainsäädäntöön jakautuu viiteen hallituksen esitykseen sekä useisiin asetusmuutoksiin.
Kyse ei ole yhdestä uudesta laista, vaan useiden eri säädösten samanaikaisesta päivittämisestä.
– Kansallinen toimeenpano ei sisälly yhteen lakiin. Kyse on laajasta kokonaisuudesta, joka jakautuu useisiin rinnakkaisiin säädösmuutoksiin, Rastas sanoo.
Keskeiset muutokset kohdistuvat rakentamislakiin, energiatodistuslakiin, latauspisteitä koskevaan sääntelyyn, energiatodistustietojärjestelmään sekä uuteen rakennusten energiatehokkuutta koskevaan lakiin.
Samalla useita asetuksia päivitetään. Rastaan mukaan tämä voi kentällä näyttää siltä, että sääntelyä syntyy paljonkin uutta, vaikka käytännössä kyse on suurelta osin voimassa olevan sääntelyn päivittämisestä ja täsmentämisestä.
– Käytännössä osa sääntelystä näyttää uudelta, vaikka sisältö on monin osin tuttua ja kyse on sääntelyn uudelleenjärjestelystä. Taustalla on rakentamislain voimaantulo vuoden 2025 alussa. Aiemman maankäyttö- ja rakennuslain (alueidenkäyttölaki) nojalla annettuja asetuksia ei voida enää muuttaa, vaan ne on annettava uudelleen.
Rastas korostaa myös asetusten juridista roolia.
– Asetuksilla voidaan tarkentaa laissa säädettyjä velvoitteita, mutta niillä ei voida luoda kokonaan uusia.
Lakiluonnoksen (rakennusten energiatehokkuus) mukaan uusissa asuinrakennuksissa aurinkoenergian käyttöönoton määräaika olisi vuoden 2029 loppuun mennessä. Poikkeaminen olisi mahdollista teknisistä, taloudellisista tai toiminnallisista syistä, mutta rakennuksen omistajan olisi pystyttävä perustelemaan ratkaisunsa rakennusvalvontaviranomaiselle.
Aurinkoenergian lisäksi direktiivin toimeenpano tuo mukanaan uusia velvoitteita rakennusten sähköiseen infrastruktuuriin. Latauspisteitä ja latausvalmiuksia koskevaa sääntelyä tarkennetaan, ja samalla rakennuksiin tulee uusia polkupyöräpysäköintiä koskevia vaatimuksia.
Rastaan mukaan monet näistä velvoitteista aktivoituvat käytännössä vasta uudisrakentamisen tai laajamittaisen korjauksen yhteydessä.
– Energiatodistuslakiin puolestaan on tulossa muutoksia, joista yksi merkittävimmistä on niin sanottu perusparannuspassi. Sen tarkoituksena on ohjata rakennusten energiatehokkuuden kehittämistä vaiheittain pitkällä aikavälillä.
Lisäksi energiatodistusten sisältöä ja niihin liittyviä menettelyjä uudistetaan.
– Rakentamislakiin on puolestaan tulossa uusia velvoitteita rakennusten hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen laskentaan sekä raportointiin. Samalla sääntelyyn tulee uusia velvoitteita energiatehokkuusvaatimusten noudattamisesta.
Rastaan mukaan toimeenpanon aikataulu on erittäin tiukka. Direktiivin kansallinen määräaika umpeutuu 29. toukokuuta 2026, mutta kaikkia säädösmuutoksia ei ehditä saada voimaan siihen mennessä.
Tällä hetkellä yksi hallituksen esityksistä on jo eduskunnan käsittelyssä, ja useat muut ovat juuri päättyneen lausuntokierroksen jälkeen valmistelussa.
– Tavoitteena on saada kolme keskeistä hallituksen esitystä eduskuntaan kesäkuun aikana, mutta käytännössä osa kokonaisuudesta siirtyy väistämättä syksyn puolelle.
Ympäristöministeriössä valmistelu jatkuu kevään ja kesän aikana.
