Asiantuntija: ”Valtaosa remonttien lykkäämiseen liittyvistä syistä on poistunut”
Lykätyt korjaukset johtavat aina suurempiin kustannuksiin korjaustarpeiden kertyessä.
NCC toteuttaa Vantaan uuden oikeustalon Tikkurilaan. Oikeustalo koostuu peruskorjattavasta rakennuksesta sekä laajennuksesta, joka sijoittuu osittain purettavan poliisitalon paikalle. Kuva: Jukka Lyytinen
Rakennusten yleinen kunto on Suomessa ollut laskussa: korjauksia on tehty vähemmän kuin tarvetta olisi, ja korjausvelka on kasvanut.
Viime vuosina on kuultu useita syitä sille, miksi juuri nyt ei ole hyvä aika korjata. Lykätyt korjaukset johtavat aina suurempiin kustannuksiin korjaustarpeiden kertyessä. Korjaukset tulisi kuitenkin suunnitella pitkäjänteisesti useita vuosikymmeniä eteenpäin.
– Valtaosa remonttien lykkäämiseen liittyvistä syistä on poistunut. Haluamme kumota muutaman näihin syihin liittyvän myytin, jotka eivät enää toimi perusteina korjausten lykkäämiselle. Odottaminen vain kasvattaa korjausvelkaa ja nostaa myöhempien remonttien kustannuksia, sanoo Danske Bankin taloyhtiöiden rahoituksesta vastaava johtaja Ville Roihu.
Danske Bank nostaa esille viisi myyttiä korjausrakentamisen kustannuksista.
1. myytti: jyrkästi noussut inflaatio. Inflaatio nousi jyrkästi energiahintojen mukana. Nyt tilastot kuitenkin osoittavat, että inflaatio on rauhoittunut, eikä viime vuosina ole nähty poikkeuksellisen voimakasta nousua normaalitason yläpuolelle.
2. myytti: korot ovat liian korkealla. Korkojen nousu oli aikanaan monelle perusteltu huoli. Korot ovat kuitenkin jo laskeneet selvästi huippuvuosien tasosta.
3. myytti: remontteja ei toteuteta taloudellisten huolten vuoksi. Monet kotitaloudet ovat olleet huolissaan taloudellisesta tilanteestaan. Säästäväisyys ja kuluttamisen varovaisuus ovat lisänneet talletuksia. Kotitalouksien talletukset ovatkin kasvaneet kaikkien aikojen ennätystasolle ja velkaantuneisuus on laskenut. Lisäksi asunto-osakeyhtiöiden talletustaseet ovat nousseet, ja vastikkeiden korotuspaineet ovat kokonaiskuvassa maltillisia, vaikka taloyhtiö- ja aluekohtaisia eroja on.
4. myytti: materiaaleja ja työvoiman ei ole saatavilla. Koronan aikana rakentamisen korkeasuhdanne hankaloitti materiaalien ja työvoiman saatavuutta. Nyt tilanne on taloyhtiön kannalta suotuisa: sekä rakennusmateriaaleja että ammattitaitoista työvoimaa on saatavilla.
5. myytti: korjausrakentamisen kustannukset liian korkeat. Rakennuskustannusten piikki nähtiin vuonna 2022. Sen jälkeen kustannukset ovat tasaantuneet, ja nousu on ollut maltillista.
– Asumismukavuus ei parane odottamalla, eikä rakentaminen muutu halvemmaksi. Nyt on hyvä aika remontoida: rakennusalalla on osaavaa työvoimaa, inflaatio on rauhoittunut, korkotaso tukee investointeja ja korjauskustannukset ovat kohtuullisella tasolla. Lisäksi korjausinvestoinnit tukevat kotimaista rakennusalaa ja piristävät Suomen taloutta, sanoo Roihu.
Lue lisää
Katso kaikki
Hanakat juhli 50-vuotista taivaltaan – ”Vahva brändi luo vankan pohjan tulevaisuuteen”
YIT:n muutosneuvottelut eivät iske talotekniikkaan – ”Teollisuusrakentamisen kasvutavoitteet edellyttävät talotekniikkatoimintojen vahvistamista”
