Talotekniikka-alan markkinat jakautuvat yhä jyrkemmin
Asuntokorjausten tulppana on taloyhtiöiden vaikeus saada lainaa.
Remonttitukien tarve korostuu kasvukeskusten ulkopuolella. Kuva: Shutterstock
Talotekniikka-alan suhdannekysely kertoo karua kieltä alan pirstaloituneesta markkinatilanteesta. Varsinkin alueellinen kuilu syvenee entisestään.
Uudistuotannon lasku jatkuu, mutta odotukset ovat hieman parantuneet keväästä. Korjausrakentamisen kasvumahdollisuuksia heikentävät tukimuutokset.
Uudistuotannon laskusuhdanteesta huolimatta näkymät ovat hieman positiivisemmat kuin keväällä (saldoluvut syksyllä -14,6 ja keväällä -24,5), varsinkin asunto- ja teollisuusrakentamisessa. Sen sijaan julkisen rakentamisen sekä toimisto- ja liiketilarakentamisen näkymät ovat edelleen heikot. Myös valtakunnalliset erot ovat merkittäviä: erityisesti Itä-Suomessa nostokurjet eivät juurikaan liiku.
Korjausrakentaminenkin vaikeuksissa
Korjausrakentamisen tilanne ei ole merkittävästi muuttunut keväästä 2025. Asuntokorjausten kehitystä ennakoiva saldoluku on aavistuksen positiivinen, mutta muilla osa-alueilla korjausrakentamisen lasku jatkuu.
Korjausrakentamisen kasvuodotukset ovat olleet miinusmerkkisiä koko 2020-luvun. Korjausvelan jatkuva kasvu on kuin aikapommi, jonka seuraukset lankeavat lopulta osakkaiden, kuntien ja valtion maksettaviksi.
– Oikeilla poliittisilla päätöksillä saamme rakentamisen takaisin kasvu-uralle. Korjausrakentamisen tilannetta olisi mahdollista helpottaa riittävän suurilla ja oikein kohdistetuilla tuilla, kuten taloyhtiöitä koskemaan laajennetulla kotitalousvähennyksellä tai erilaisilla investointiavustuksilla. Tukien tarve korostuu varsinkin kasvukeskusten ulkopuolella, Talotekniikkaliitto ry:n ja Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry:n toimitusjohtaja Marko Utriainen sanoo.
Korjausrakentamisen kasvu vaatii valtion tukitoimien lisäksi päätöksentekokykyä taloyhtiöiltä.
– Asuntokorjauksia hidastaa monien taloyhtiöiden vaikeus saada lainaa, erityisesti hiljaisten markkinoiden alueilla, mainitsee LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n toimitusjohtaja ja Talotekniikkaliitto ry:n varatoimitusjohtaja Mika Hokkanen.
– Siksi taloyhtiöiden suunnitelmallisuus ja oikea-aikainen päätöksenteko ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Nyt on oikea hetki korjausrakentamiselle, sillä työvoimaa on vielä saatavilla. Kun suhdanteet kirkastuvat, syntyy remonttiruuhka ja osaajien löytäminen vaikeutuu entisestään.
Tilauskantojen lasku jatkuu
Tilauskanta on laskenut keväästä 2025 varsinkin isoimmilla toimijoilla. Suunnittelijoilla tilauskanta on laskenut eniten ja myös kannattavuus kehittyy väärään suuntaan. Suunnittelun tilauskanta ennustaa rakentamista 3–9 kk päähän, ja kuvastaa tilannetta rakennuslupien ja rakennusten aloitusten ennusteen kanssa.
– Uudistuotannon lisäksi huomio kannattaa kiinnittää korjausrakentamiseen. Korjausvelkaa on kertynyt korkean koron vuosina. Energiatehokkuuteen ja hajautettuun uusiutuvaan energiantuotantoon tarvitaan taloudellisesta tuesta lisäpotkua. Kiinteistöveron porrastus energialuokan mukaan voisi olla harkinnan arvoinen asia, Sähkösuunnittelijat NSS ry:n toimitusjohtaja Jouni Kekäläinen kommentoi.
Lähes joka toinen vastaaja arvioi liikevaihtonsa laskevan. Isoimmista toimijoista yli puolet odottaa liikevaihtonsa kasvavan. Sen sijaan liikevaihdoltaan pienimmistä vastaajista yli puolet odottaa liikevaihtonsa laskevan, ja vain yksi kymmenestä odottaa kasvua.
Odotukset kannattavuuden kehityksestä ovat heikentyneet keväästä. Puolet vastaajista arvioivat kannattavuutensa laskevan ja vain 9 prosenttia arvioi sen paranevan.
Henkilöstön määrän odotetaan kasvavan hieman kevääseen 2026 mennessä. Lomautettuna on tällä hetkellä 3,3 prosenttia henkilöstöstä. Ammattitaitoisten tekijöiden saatavuus on parantunut keväästä, mutta sähköurakoitsijoilla se on muita toimijoita heikompi.
