EPBD tulee, oletko valmis?
Jos kirjainyhdistelmä EPBD ei ole vielä tuttu, se varmasti tulee olemaan. Lyhenne tulee sanoista energy performance of buildings directive. Kyseessä on siis EU:n antama direktiivi koskien alun perin rakennusten energiatehokkuutta, mutta nykyään paljon muutakin. Direktiivin uusin, kolmas revisio tuli voimaan toukokuun lopussa 2024. Tästä lähti kello juoksemaan kaikille EU:n jäsenvaltioille: kaksi vuotta aikaa laittaa kansallinen lainsäädäntö direktiivin mukaiseksi.
Ympäristöministeriö käynnisti oman työnsä perustamalla sidosryhmäedustajista koostuvan seurantaryhmän ja tälle kolme eri valmisteluryhmää, joissa on mukana asiantuntijoita valmiina kommentoimaan YM:n ehdottamia laki- ja asetusmuutoksia. Valmisteluryhmien työ on viimeisen vuoden ajan toiminut vaihtelevasti; osa ryhmistä on kokoontunut parin kuukauden välein, kun ehkä se tärkein ryhmä, joka käsittelee itse energiatehokkuusvaatimuksia, on kokoontunut vain kerran. Tämä kyllä näkyi energiatehokkuutta koskevien asetusten lausuntokierroksella kesäkuussa 2025, kun palautetta annettiin todella paljon. Toivotaan, että muutoksia asetusten sisältöihin tehdään.
Ehkä suurimpana haasteena on aika, valmista kun täytyy olla tulevan toukokuun loppuun mennessä eikä asetusten saatikka lakien säätäminen tapahdu kädenkäänteessä. YM:n omien materiaalien mukaan meille on tulossa uusi laki rakennusten energiatehokkuudesta, muutoksia neljään muuhun lakiin ja asetuksiakin on muutoksen kohteena kahdeksan kappaletta. Tekemistä siis riittää YM:n aika vajavaisille resursseille. Tämänkin takia on tuntunut kummalliselta, että sidosryhmien asiantuntemusta ja apua ei ole käytetty enempää hyödyksi.
EU:n komissio on laajentanut aikaisemmin aika puhtaasti energiatehokkuusvaatimuksia koskevan direktiivin sisältöä koskemaan myös osin päästöttömyyttä ja vähähiilisyyttä. Energiatehokkuuden painoarvo on mielestäni jopa hieman pienentynyt, kun käytettävä energia on jatkossa oltava päästötöntä.
Tämä tuntuu jotenkin hassulta. Päästötönkin energia maksaa, joten kyllä sillä käytetyn energian määrälläkin on oikeasti väliä. Energiatehokkuuden ja käytetyn energian lisäksi uusia tai päivitettyjä vaatimuksia tullaan antamaan muun muassa aurinkoenergialle, sähköautojen lataukselle, rakennusautomaatiolle ja rakennuksen tietojen siirrolle. Energiatodistukset ja energiatodistusluokat menevät uusiksi ja todennäköisesti saamme myös muutamia uusia henkilösertifiointeja liittyen esimerkiksi perusparannuspassien tekemiseen ja älyvalmiustason määrittämiseen.
Tulevana talvena tullaan siis tekemään paljon ratkaisuja siitä, minkälaisia rakennuksia Suomeen jatkossa rakennetaan. Kaikkien alan toimijoiden kannattaa seurata jo lausunnolla olleiden uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia sekä energiamuodon kertoimia koskevien asetusten jatkotyöstämistä, ne kun luovat pohjavaatimukset käytännössä itse rakennukselle.
Lisäksi edessä on mielenkiintoinen työ koskien olemassa olevien muiden kuin asuinrakennusten pakkokorjauksia; alustavat laskelmat näyttävät, että yli puolet ennen vuotta 1980 rakennetuista muista kuin asuinrakennuksista kuuluvat tarkasteltavien rakennusten joukkoon. Vaadittavat korjaukset eivät ole suuria, mutta korjauskohteiden määrä tulee olemaan hurja. Niin rakennuksilta vaadittavat E-luvut kuin tarpeelliset korjauksetkin selviävät ensi kevääseen mennessä. EPBD ja muut rakennusalan lainsäädännön uudistukset tuovat mukanaan mittavia muutoksia, joiden vaikutukset ulottuvat suunnittelupöydältä käytäntöön.
Tuleva talvi näyttää, kuinka keskiössä energiatehokkuus rakennuksen ominaisuutena säilyy vai ajaako päästöttömyys ohi ja yli. Molemmat ovat tärkeitä, eikä kumpaakaan ominaisuutta saa parantaa toista heikentämällä.
Kolumnin kirjoittaja Jani Kemppainen työskentelee päällikkönä Talonrakennusteollisuus ry:ssä vastuullaan tekniset määräykset ja lainsäädäntö sekä laatu.
