Sähkömarkkina varttimittaukseen – Mitä muutos tarkoittaa?

Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Riina Heinimäki kuvaa muutosta, joka koskettaa koko sähköjärjestelmää, vuosia valmistelluksi askeleeksi kohti tarkempaa sähköjärjestelmän hallintaa. Muutos astuu voimaan 1.10.2025.

– Tunnin mittainen kaupankäyntijakso ei enää vastaa nykyisen sähköjärjestelmän tarpeisiin. Uusiutuvan energian tuotanto, erityisesti tuuli- ja aurinkovoima, voi vaihdella merkittävästi jo vartin sisällä, ja kulutuksessa voi syntyä nopeita piikkejä esimerkiksi aamuisin ja alkuillasta. Varttimittaus mahdollistaa nopeamman reagoinnin muutoksiin ja tekee markkinasta joustavamman, mikä puolestaan parantaa toimitusvarmuutta ja pitää kustannukset kurissa. Varttimuutos kannustaa kaikkia markkinaosapuolia osallistumaan tasapainon ylläpitoon.

Muutos perustuu EU:n sähkömarkkinalainsäädäntöön, ja se on viimeinen vaihe usean vuoden prosessissa, jossa markkinapaikkojen kaupankäyntijaksoja on lyhennetty ensin reservimarkkinoilla. Kiinteähintaisia sähkösopimuksia muutos ei koske, mutta noin kolmannes suomalaisista kuluttajista ostaa sähkönsä pörssisidonnaisilla tuotteilla.

– Pitkällä aikavälillä muutos todennäköisesti vauhdittaa automaattisten ohjausratkaisujen yleistymistä, mutta arki sujuu myös nykyisillä tavoilla. Kenenkään ei tarvitse alkaa seuramaan sähkön hintaa vartin välein, Heinimäki sanoo.

Mittarit uusitaan joka tapauksessa

Suomessa siirryttiin 2010-luvun alussa laajasti etäluettaviin tuntimittareihin. Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Iina Lehto huomauttaa, että ensimmäisen sukupolven älymittarit ovat nyt tulossa käyttöikänsä päähän.

– Älymittarin pitoaika on noin 15 vuotta. Suuri osa laitteista vaihdettiin jo 2010-luvun alussa, joten ne olisi uusittu joka tapauksessa tämän vuosikymmenen aikana. Uudet mittarit ovat kyvykkäitä varttimittaukseen, ja niiden käyttöönotto etenee vaiheittain. Kaikkien mittareiden tulee olla varttitasolla viimeistään heinäkuussa 2029. Keväällä 2025 jo yli puolella kuluttajista oli varttimittaus.

Varttimittaus on vain yksi uudistuksista, jonta uudet älymittarit tuovat tullessaan. Niihin sisältyy myös useita ominaisuuksia, jotka tekevät sähkönkulutuksen hallinnasta aiempaa tarkempaa ja turvallisempaa.

– Mittari tarjoaa reaaliaikaisen liitännän, jonka avulla kuluttaja voi hyödyntää kotiautomaatiojärjestelmiä tai optimoida esimerkiksi sähköauton latausta. Lisäksi mittarit mittaavat kulutuksen kaksisuuntaisesti, mikä mahdollistaa aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön myymisen verkkoon entistä joustavammin, kertoo Lehto.

Turvallisuutta lisää nollavian tunnistus, joka havaitsee vakavat vikatilanteet aiempaa nopeammin. Etäkatkaisun ja -kytkennän avulla verkkoyhtiöt puolestaan voivat hoitaa sähkön katkaisut ja kytkennät ilman asentajakäyntejä, mikä tehostaa toimintaa ja pienentää kustannuksia.

– Lisäksi omakotitaloihin ja paritaloihin asennettaviin mittareihin tulee kuormanohjausrele, jonka avulla voidaan toteuttaa kulutusjoustoa. Asiakas voi sen avulla esimerkiksi ajoittaa kodin suurten laitteiden käyttöä edullisempiin hetkiin, Lehto sanoo.

Mitä mittarit maksavat – ja kuka maksaa?

Mittarin uusiminen ei näy asiakkaan laskussa erillisenä veloituksena, sillä se sisältyy sähkön siirron toteuttavan yhtiön palvelumaksuun.

– Mittarin elinkaarikustannus on asennnuksiin noin 200 euroa ja käyttöikä 15 vuotta, eli se tarkoittaa keskimäärin yhden euron kustannusta kuukaudessa per asiakas, Lehto sanoo.

Siirtymäkaudella tulee syntymään tilanteita, joissa asiakkaalla on varttihinnoittelu mutta käytössä vielä tuntimittari.

– Tällöin tuntiarvo jaetaan neljäksi yhtä suureksi vartiksi. Kulutuksen hienosäätö yksittäisen vartin sisällä ei siis vielä näy laskussa ennen kuin mittaus on varttitasolla.