Tiina Koppinen: ”Tekoäly ei tule koskaan korvaamaan asentajaa”

On tehtävä töitä sen eteen, että talotekniikka-alalle saadaan lisää ajantasaista opetusmateriaalia ja opiskelupaikkoja. Näin korosti Talotekniikka 2030 -hankkeen syyskuisessa tulosseminaarissa Piia Sormunen. Teollisuusprofessorina Tampereen yliopistossa sekä kehitysjohtajana Granlund oy:llä työskentelevä Sormunen kertoi seminaarissa myös alustavana tietona Tampereen yliopiston valmistelevan talotekniikan maisteriohjelman käynnistämistä. Myöhemmin hän kertoi Talotekniikka Next -tapahtumassa, että Tampereen yliopisto aloittaa talotekniikan maisterikoulutuksen syksyllä 2025. 

Mutta takaisin Talotekniikka 2030 -hankkeen tulosseminaariin. Siellä osaamisen tarpeesta puhui myös Tiina Koppinen. 

– Olin viime syksynä Nordic Business Forumissa, jossa oli vahvasti teemana tekoäly. Siellä tuli oivallus, että tekoäly voi joissain tapauksissa korvata kyllä lakimiehen tai päätöksentekijän. Mutta se ei tule korvaamaan rakentajia, asentajia tai hoitajia, jotka tekevät kentällä fyysistä tehtävää. Sitä varten tarvitsemme jatkossakin ammattitaitoisia osaavia ihmisiä, Koppinen sanoi. 

Tekoäly voi Koppisen mukaan kyllä tukea tekijöitä kentällä esimerkiksi järjestelmien ohjeistuksissa ja vikojen löytämisessä.

– Mutta varsinaista työntekijää tekoäly ei koskaan korvaa. Siinä meillä on haaste, että löydämme osaavat tekijät tulevaisuuteenkin tekemään näitä kaikkia vastuullisia, älykkäitä ja kestäviä rakennuksia ja yhteiskuntaa.

Talotekniikka 2030 -hankkeen mittaustulosten mukaan talotekniikka-alan hakijamäärät ovat sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa pysyneet melko tasaisina. Sähköalalla ensisijaisten hakijoiden määrät ovat ammattikorkeakouluissa nousseet – tosin tutkinnoissa on mukana muutkin kuin sähköisen talotekniikan tutkinnot. 

Kohti maailman vastuullisimpia rakennuksia

Talotekniikka 2030 -hankkeen visiona on tehdä maailman vastuullisimmat rakennukset. Visioon sisältyy vastuu päästöttömistä energiaratkaisuista ja vihreän siirtymän veturina oleminen sekä käyttäjien viihtyisyyden, terveellisyyden ja turvallisuuden takaaminen. Visioon kuuluu myös rakentamisen liiketoimintamallien uudistaminen, vastuun ottaminen koko elinkaaresta sekä arvostettujen huippuosaajien kehittäminen tulevaisuuden vetovoimaiselle alalle. 

Visiota on ollut kehittämässä toimitusjohtajaryhmä. Ryhmä laati myös mittarit sille, miten visio eri osa-alueillaan edistyy. 

– Vision mittaus toteutettiin kyselyllä, joka lähetettiin kaikille konsortion jäsenille. Konsortiossa on tällä hetkellä 16 toimijaa, yrityksiä ja muita alan toimijoita, Sormunen kertoi. 

– Urakointi oli kyselyssä vahvasti mukana. Kohteita saatiin mukaan monipuolisesti, oli majoitusliike-, opetus-, toimisto- ja liikerakennuksia sekä sairaalaa. Asuinkerrostaloja oli muutama. Suurin osa rakennusten valmistumisesta sijoittui vuosille 2024–2025, vision mittausta koordinoimassa ollut Anni Luoto sanoi.

73 prosenttia kyselyn vastaajista ei osannut kertoa edustamansa kohteen energiatehokkuutta. Kysymykseen talotekniikan hiilijalanjäljen ohjauksesta kohteessa suurin osa vastasi kieltävästi. Ympäristöluokituksen oli jättänyt tyhjäksi 82 prosenttia vastaajista, lopuista vastaajien edustamista kohteista löytyi ekokompasseja, joutsenmerkkejä, Leediä ja RTS:ää.

Viihtyisyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta

Viihtyisyys, terveellisyys ja turvallisuus -osiossa vastaajilta kysyttiin, monitoroidaanko kohteessa jatkuvasti lämpötilaolosuhteita ja ilmanlaatua. 86 prosenttia vastasi myöntävästi. Well-sertifikaattiin 64 prosenttia vastasi kieltävästi.

Kysymykseen siitä, seurataanko kohteessa käyttäjätyytyväisyyttä, 59 prosenttia vastasi, ettei osaa sanoa. 36 prosenttia vastasi kyllä. Vastaajilta kysyttiin myös, onko kohteessa huomioitu talotekniikkajärjestelmien kyberturvallisuus. Esimerkkinä oli annettu Rakennusten digitaalinen turvallisuus -RT-kortti. Peräti 82 prosenttia vastasi, ettei osannut sanoa. Loput 18 prosenttia jakautuivat puoliksi: toisessa puolessa kyberturvallisuus oli varmistettu, toisessa sitä ei ollut huomioitu.

Yhtenä mittarina kyselyssä oli uudistuvat liiketoimintamallit. Vastaajilta kysyttiin toiminnanvarmistusprosessin käyttämisestä hankkeen eri vaiheissa. 45 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa. 

– Mutta esimerkiksi rakentamisessa, ylläpidossa, suunnitteluvaiheessa ja käyttöönotossa on ollut toiminnanvarmistusprosessia vastauksissa, Luoto avasi. 

Vastaajilta kysyttiin myös, onko talotekniikka toteutettu palveluna. Tähän yli 60 prosenttia vastasi kieltävästi. Myöntävistä vastauksista löytyi laajennettua takuuta, elinkaarivastuuta sekä ”palvelu+tuote”-ratkaisua. 

Kohti vuotta 2025

Vision mittaustuloksissa ”en osaa sanoa” -vastausten osuus oli melko suuri. Seminaariyleisökysymyksenä pohdittiinkin, löytyisikö hankkeella keinoja löytää ne ihmiset, jotka osaavat vastata – jotta tuloksetkaan eivät vääristy. 

– Toisaalta se kertoo myös siitä, että mittari ei ole tunnettu. Mutta tulemme kiinnittämään tähän huomiota. Otamme jokaisesta yrityksestä vastuuhenkilön keräämään vastaukset firman sisällä, jotta saamme vielä enemmän mitattua tätä aihetta, Luoto vastasi yleisökysymykseen. 

– Iso osa vastaajista oli urakoitsijataustaisia. Voi olla, että se esimerkiksi energiatehokkuusluokassa ja ympäristöluokituksessa peilautui, Sormunen jatkoi.

Luoto kuvaili mittausta ”hyväksi harjoitusvuodeksi”. Hankkeessa katse onkin suunnattu jo eteenpäin. Tulosseminaarissa esiteltiin aihe-ehdotuksia hankkeeseen vuodelle 2025. 

Aiheiksi oli ehdotettu esimerkiksi keskisyvien maalämpökaivojen toimintaa, IMS-järjestelmien toiminnan varmistamista erillisellä dataloggerilla, talotekniikan suunnitteluohjausta sekä taloteknisen datan virtautusta tekoälyn ja seuraavan sukupolven prosessiautomaation avulla. Aihe-ehdotuslistalta löytyi myös lämpöpumppujärjestelmän uudet kytkentätavat LKV- kiertovesivaatimuksien toteutuksessa, ionisaattorien ja UV-valon käyttö huoneilman puhdistuksessa, modulaarinen talotekniikka – sekä paljon muuta. 

1.11. päivitetty maisterikoulutuksen tilanne ja sen julkistaminen Talotekniikka Nextissä.