Sähkön hinnassa rajuja vaihteluita – ”Tulevat viikot tuulesta kiinni”
Tyynen sään lisäksi ydinvoimaloiden huoltotyöt ja vikatilanteen ja huolto- ja rakennustyöt siirtoyhteyksissä Suomen ja Ruotsin välillä ovat nostaneet sähkön hintaa syyskuussa. Näemmekö ensi talvena samanlaisia hintapiikkejä kuin viime talvena?
Kuva: Shutterstock
Sähkön hinta on vaihdellut voimakkaasti syyskuussa. Pohjois-Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia on jouduttu rajoittamaan syyskuussa kantaverkon huoltotöiden vuoksi, ja samanaikaisesti ydinvoiman saatavuus on heikentynyt. Olkiluoto 2:n tuotanto on keskeytetty vian vuoksi ja Loviisa 1:ssä tehdään huoltotöitä, mikä vähentää sähköntuotantoa 1 400 megawatin verran. Tuulivoiman teho voi vaihdella satojen megawattien ja jopa 7 000 megawatin välillä. Olkiluoto 3:n valmistumisen myötä ydinvoiman osuus on kasvanut 47 prosenttiin.
Perimmäiset syyt voimakkaalle hintavaihtelulle ovat irtautuminen Venäjän tuonnista ja tuulivoiman lisääntyminen. Tuulivoima on riippuvainen sääolosuhteista, kun taas ydinvoima tuottaa tasaisemmin energiaa. Tuulivoiman tuotannon vaihtelut tekevät Suomesta kuitenkin edelleen riippuvaisen siirtoyhteyksistä naapurimaihin, kuten Ruotsiin ja Norjaan, jotka auttavat tasapainottamaan markkinoita.
Sähkön hinta voi vaihdella voimakkaasti syyskuun jälkeenkin, kunnes ydinvoimalat palaavat normaalitasolle ja siirtokapasiteetin huoltotyöt valmistuvat. Olkiluoto 2:n odotetaan palaavan tuotantoon lokakuun 6. päivä alkuperäisen suunnitelman sijaan. Fingrid arvioi siirtorajoitteiden jatkuvan Pohjois-Ruotsissa lokakuun puoliväliin asti.
Lokakuun puoleen väliin asti olemme siis tuulen armoilla, vahvistaa Energiateollisuus ry:n johtaja Pekka Salomaa.
– Jos tarkastellaan sähkön hintaa seuraavien viikkojen osalta, niin tuuli tulee määrittelemään hinnan. Tuulivoiman määrä vaihtelee nyt rajusti.
Myös tulevan talven osalta on odotettavissa hintavaihteluja. Fingridin mukaan talvella 2024–2025 sähkön riittävyys Suomessa näyttää vakaalta, mikäli sähkön tuonti toimii normaalisti ja merkittävät tuotantolaitosten vikaantumiset vältetään. Jos vikoja ilmenee samanaikaisesti useampia, lyhytkestoisten niukkuustilanteiden todennäköisyys kasvaa.
Näemmekö ensi talvena saman kaltaisia hintapiikkejä kuin viime talvena, jolloin kilowattitunnin hinta huiteli korkeimmillaan kahden euron tuntumassa?
– Mielestäni on syytä olettaa, että tällaista ei tule ensi talvena tapahtumaan, Salomaa sanoo.
Syitä Salomaan arvioon on useita.
– Ensinnäkin, pakkasjakso oli poikkeuksellinen. Tilastojen mukaan vastaava pakkasjakso esiintyy kerran 30 vuodessa. Toki se on mahdollista, että se toistuu ensi talvena, mutta epätodennäköistä. Lisäksi tuulivoimaa on tulossa lisää.
Tuulivoimayhdistyksen mukaan uutta tuulivoimaa rakennetaan Suomeen noin 1 000 megawattia vuodessa; tänä ja viime vuonna tuulivoiman lisäys on yhteensä noin 2 120 megawattia.
Salomaa jatkaa, että viime talvena polttamalla energiaa tuottavissa laitoksissa oli häiriötä samanaikaisesti.
– Näidenkin häiriöiden taustalla oli poikkeuksellinen pakkasjakso. Uskoisin, että vastaaviin häiriöihin on varauduttu paremmin; tuottajat haluavat välttää tilanteet, missä he joutuvat ostamaan tuontisähköä korkealla hinnalla taatakseen palvelunsa asiakkailleen.
Salomaa lisää, että yllättävää viime tammikuisessa hintapiikissä oli se, kuinka paljon kuluttajat vähensivät sähkön käyttöä.
– Jos se olisi osattu ennustaa, hinta ei olisi noussut niin korkeaksi. Kotitaloudet pystyivät yllättävän hyvin sopeuttamaan kulutustaan pois kalliilta tunneilta.
Tänä vuonna pörssisähkön keskimääräinen hinta on ollut 5,91 senttiä/kWh. Määräaikaisten, kiinteähintaisten sähkösopimusten hinta on syyskuussa ollut 8–9 sentin paikkeilla kilowattituntia kohden.
Suuria hintavaihteluja pyritään hillitsemään monin keinoin. Yksi näistä keinoista on Aurora Line eli vuoden 2026 alussa Pohjois-Suomeen valmistuva siirtoyhteys. Se tulee kasvattamaan sähkön siirtokapasiteettia Pohjois-Ruotsin ja Suomen välillä ja vähentämään molemmissa maissa sähkön hintavaihtelua.
– Pidemmällä aikavälillä myös kulutuspuolen jousto kehittyy. Tällä hetkellä jo esimerkiksi Outokummun terästehdas pystyy pudottamaan tuotantoaan sähkön hinnan noustessa korkealle, Salomaa sanoo.
Lue myös:
