Sähköalan osaajapulaan ei ole nopeaa ratkaisua – ”Alalle tarvitaan enemmän naisia”
Yhteiskuntamme on siirtymässä ennakoitua nopeammin kohti päästöttömällä sähköllä toimivaa tulevaisuutta. Työvoimapulaan ei ole tarjolla helppoja ratkaisuja.
Sähköurakoitsijajärjestö Europe Onin pääsihteeri Julie Beaufils vieraili huhtikuussa Hyvinvointia sähköllä 2040 -visiotapahtumassa. Hän korosti puheenvuorossaan sähköalan työvoiman tulevaisuuden tarpeita sekä työvoiman ja osaamisen keskeistä roolia Euroopan energiamurroksen toteutuksessa. Hyvinvointia sähköllä 2040 -vision taustalla on tavoite päästöttömästä ja sähköön perustuvasta energiajärjestelmästä.
– Työvoiman saatavuus on jo nyt haastavaa koko Euroopassa, ja tilannetta vaikeuttaa väestön ikääntyminen sekä teknisen koulutuksen heikko vetovoima ja miesvaltaisuus. Euroopan kattava yhteistyö ja keskustelu ovat tärkeitä, koska eri mailla on sekä yhteisiä haasteita ja että mahdollisuuksia.
Energiamurros ulottuu rakennetun ympäristön ja liikenteen sektoreille ja tarjoaa hyötyjä ihmisille niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin.
– Jo tällä hetkellä on selvää, että sähköistämisen myötä tarvitaan huomattavasti enemmän osaajia moninaisiin tehtäviin. Esimerkiksi aurinkosähkön asennukseen, akkuteknologiaan ja sähköautojen latausasemien pystyttämiseen liittyvissä töissä tullaan tarvitsemaan 400 000 uutta ammattilaista Euroopassa tämän vuosikymmenen aikana, Beaufils sanoo.
Osaajia entistä vähemmän
Teknologia ja energiasiirtymä luovat uusia tarpeita, mutta osaajia on yhä vähemmän.
– On tärkeää, että sekä yritykset että poliitikot kiinnittävät tähän huomiota.
Beaufils mainitsi, että työvoiman saatavuuteen vaikuttaa myös teknologioiden kehittyminen. Energiamurroksessa tarvittavat teknologiat ovat monimutkaisia ja poikkitieteellisiä.
– Usein ratkaisuksi esitetään uudelleen- tai lisäkoulutusta, mutta ne ovat vain väliaikaisia ratkaisuja, eivätkä yksin riitä ratkaisemaan tätä haastetta. Tärkeämpää on houkutella uusia osaajia alalle. Suomi ei ole yksin tämän ongelman edessä; se koskee koko Eurooppaa.
Beaufils kehotti jäsenvaltiotaan vertailemaan käytäntöjään ja ottamaan oppia hyväksi todetuista käytännöistä.
– Tietoisuuden lisääminen sähköalasta varhaisessa vaiheessa, aikaisemmin kuin yläkouluun siirryttäessä, ja aikuisten uranvaihtajien houkutteleminen ovat mielestäni kaksi tärkeää tekijää, joita haluan korostaa.
Beaufils korosti myös aikuisopiskelun merkitystä ja mainitsi, että alalle tarvitaan enemmän naisia, jotta työvoiman täyttä potentiaalia voidaan hyödyntää. Hän mainitsi esimerkkimaina Hollannin ja Ruotsin, joissa on saatu hyviä tuloksia aikuiskoulutusohjelmien kehittämisestä.
– Näissä maissa on pantu merkille, että ala on houkutteleva erityisesti naisille, jotka ovat kiinnostuneet uranvaihdosta. On syytä mainita tässä yhteydessä, että vaikka Suomessa tasa-arvoasiat ovat paremmalla tolalla kuin monessa muussa maassa, niin naiset arvostavat usein miehiä enemmän esimerkiksi kodin ja työelämän välistä tasapainoa. Siihen on syytä kiinnittää huomiota entistä enemmän myös Suomessa.
Aikuiskoulutustuki lakkautettiin, mitä tilalle?
Suomessa hallitus päätti viime vuonna, että aikuiskoulutustuki lakkautetaan. Päätöstä on kritisoitu voimakkaasti. Helsingin Sanomien (11.5.2024) mukaan hallitus on perustellut aikuiskoulutustuen lakkauttamista muun muassa sillä, että se kohdentui jo valmiiksi hyväosaiselle väestölle.
Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen on arvioitu tuovan 175 miljoonaa euroa säästöä julkisista menoista vuodessa. Hallitus on päättänyt kehysriihessään osoittaa ”työelämässä olevien täydennyskoulutukseen” 10 miljoonaa euroa. Helsingin Sanomien mukaan rahat halutaan osoittaa ennen kaikkea erityisopettajien ja sairaanhoitajien kouluttamiseen.
Työtä ja taloutta tutkivan Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen arvioi Helsingin Sanomissa, että Suomessa alan vaihtaminen on hallituksen päätösten mukaan todennäköisesti jossain määrin vaikeampaa.
– Suurin osa tuen käyttäjistä on kuitenkin ollut korkeasti koulutettuja. Tuen edellytyksenä on aika pitkä työhistoria, voidaan ajatella, että tällaisilla henkilöillä voi olla muitakin vaihtoehtoja rahoittaa opintonsa, kommentoi Suhonen HS:n artikkelissa.
Aikuiskoulutustuki ei ole tarkoitettu työttömille. Se myönnetään työntekijälle tai yrittäjälle ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin.
– Jos haluamme tukea nimenomaan heikommassa asemassa olevien mahdollisuuksia uudelleenkouluttautumiseen, niin tämä tuki ei ole kohdentunut siihen ryhmään, Suhonen muistutti HS:n artikkelissa.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime vuonna työryhmän, jonka tehtävänä oli kehittää työuran aikana tapahtuvaa oppimista aikuiskoulutustuen päättyessä 1.8.2024. Työryhmän laatima loppuraportti on valmis, mutta toimenpiteistä ei ole vielä päätetty.
Panostusta some-viestintään
Beaufils mainitsi, että Suomessa sähköalan kattojärjestöt ovat panostaneet sosiaalisen median viestintään, jonka kohderyhmänä ovat nuoret. Näkymätön voima -kampanja on sähköalan kattojärjestöjen monivuotinen viestintäkampanja sähköalan koulutus- ja työmahdollisuuksista.
– Näkymätön voima -viestintäkampanja välittää tietoa alasta nuorille sosiaalisen median kanavissa, eli siellä, missä he viettävät aikaa. Kampanja on ollut toimiva ja tehokas; siihen rekrytoitiin tänä keväänä uudet kasvot kertomaan alan mahdollisuuksista.
Kampanjan avulla halutaan myös kannustaa yrityksiä tarjoamaan nuorille työharjoittelupaikkoja.