Kiinteistön kokonaissähkö- ja paloturvallisuudesta vastaa haltija – Huomioi tämä, kun tilaat aurinkopaneeleja

Energiamurros tuo kiinteistöihin uudenlaisen tilanteen. Kun olemassa oleviin pientaloihin asennetaan aurinkopaneeleja, sähköauton latausjärjestelmiä, lämpöpumppuja ja akkuja, kokonaisuuden sähkösuunnittelu voi jäädä tekemättä. 

Puutteita kaapeloinneissa. Vikapisteitä turvakytkimissä. Sulamista ja ylilämpöä, kun eri valmistajien liittimiä on yhdistetty toisiinsa standardia noudattamatta. Laiminlyöntejä toteutuksissa, väärin tehtyjä ja laittomia asennuksia, suunnittelemattomuutta. Ylikuormitus- ja palovaarallisia tilanteita. Puutteellisia tai heikolla ammattitaidolla tehtyjä käyttöönottotarkastuksia – jotka välillä ovat jääneet kokonaan tekemättä.

Muun muassa tällaisia ongelmia löytyy aurinkosähköjärjestelmistä. Näin kertoo Omatuotannon vaikutus pienkiinteistön sähköverkkoon -tutkimusraportin kirjoittanut tutkimusryhmä. Tutkimuksessa Marko Ylinen, Aki Kortetmäki ja Juho Ylipaino keräsivät tietoa havainnoimalla, sosiaalisesta mediasta sekä alan urakoitsijoille tehdyllä anonyymillä kyselyllä. 

Tutkimusraportti tarkastelee pienkiinteistön sähköverkon kokonaiskuvan muutoksia tilanteessa, jossa kiinteistöihin lisätään esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmiä, lämpöpumppuja, sähköautojen latausjärjestelmiä ja akkuja. Tutkimus tarkasteli aurinkosähköjärjestelmien liittämistä kiinteistön sähköverkkoon sekä järjestelmien yhteisvaikutuksen potentiaalisia riskejä.

Anonyymissä kyselyssä ilmeni, että standardien tulkitsemiseen kaivattiin kentällä opastusta, mutta niiden tuntemus sinänsä on hyvällä tasolla. Huolestuttavaa oli, että kyselyn vastaajista 19 prosenttia jättää käyttöönottotarkastuksen tekemättä, sillä he eivät luovuta asiakkaalle käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa. Jos prosentuaalinen osuus vastaa todellisuutta kentällä, on määrä Tampereen ammattikorkeakoulussa rakennetun ympäristön ja biotalouden lehtorina työskentelevän Ylipainon mielestä merkittävä. 

– Kyselyyn vastanneista noin 25 prosentilla oli puutteita aurinkosähköjärjestelmien standardinmukaisten DC-puolen käyttöönottotarkastusmittausten tekemisessä, Ylipaino sanoo. 

Ylipaino muistuttaa, että Sähköturvallisuuslaki (1135/2016) velvoittaa sähköurakoitsijaa tekemään sähkölaitteistosta käyttöönottotarkastuksen ja laatimaan siitä kiinteistön haltijalle käyttöönottotarkastuspöytäkirjan.

Haltijalla vastuu

Marko Ylinen työskentelee Satakunnan ammattikorkeakoulussa teknologiaosaston lehtorina ja sähkötöiden johtajana. Hän muistuttaa, että kiinteistön sähköverkon kokonaisuudesta ja kiinteistön kokonaissähkö- ja paloturvallisuudesta on vastuussa kiinteistön haltija. Isomman kokoluokan kiinteistöistä löytyy sähkölaitteiston käytönjohtajia, mutta omakotitaloissa sähkölaitteiston käytönjohtaja on haltija itse. Maallikko kuitenkin harvoin ymmärtää sähköverkon toimintaa. 

– Jos vaikka omakotitalon sähköurakassa haetaan halpaa hintaa ja pyydetään järjestelmä niin sanotusti yhteen kaapeliin, urakoitsija toimittaa mitä pyydetään. Jos tilaat eri paikoista lämpöpumpun, aurinkosähköjärjestelmän ja sähköauton latauspisteen, kukaan ei katso riittääkö kiinteistön keskus tai muu sähkönjakelu kokonaisuuteen, hän sanoo. 

Ylipaino pitää suunnittelemattomuutta ongelmana ja uskoo sen johtuvan siitä, että suunnitteleminen maksaisi loppukäyttäjälle enemmän. 

Tampereen ammattikorkeakoulun sähköisen talotekniikan lehtorina työskentelevä Kortetmäki painottaa, että kun alkuperäisen sähköjärjestelmän rinnalle liitetään uusi tuotantojärjestelmä, syntyy riski kaapeleiden ja keskusten ylikuormitukselle. Kiinteistön sähköverkkoon kun ei rinnakkaista tuotantoa ole alun perin suunniteltu. Ylikuormituksen riski pahenee ainakin teoreettisesti vanhemmissa kiinteistöissä, joissa on vanhoja liitoksia ja kaapelointeja.

– Rakenteissa kulkevan kaapelin ylikuormittuminen on paloturvallisuusriski. Ja kenties keskusten sisään on tullut vuosien varrella roskaa tai luonnosta tullutta palokuormaa, mikä heikentää jäähtymistä ja lisää syttymisen riskiä. Ylikuormitus voi tulla sitä kautta, hän sanoo.

Vähän harmaalla alueella

Kortetmäki muistuttaa, että perinteisessä kiinteistösähköasennuksessa vaihtosähkön puolelta löytyy ylikuormitus- ja oikosulkusuojaus. Silloin syöttävää kaapelia ei voi ylikuormittaa ja vikatilanteissa sähkönsyöttö katkeaa. Aurinkosähköjärjestelmissä paneelit syöttävät tehoa. Jos ne asennetaan väärin tai heikolla laadulla, voi syntyä turvallisuusriski.

– Jos siinä tulee matkan varrella kahden johdon eli plus- ja miinusnavan välillä oikosulku, mikään ei estä valokaarta jatkumasta niin kauan, kunnes yhteys katkeaa. Tällaisessa vikatilanteessa ei ole suojalaitetta, joka virtapiirin katkaisee, vaan suojaus perustuu johtojen eristykseen, Kortetmäki sanoo. 

Ylinen kertoo kentältä tapauksen, jossa käyttöönottotarkastus oli järjestelmän rakentamisen jälkeen puutteellinen ja tasasähköjärjestelmä mittaamatta. Invertteri oli sijoitettu melkein maahan kiinni, kaapeleita oli puristuksissa ja tasasähköjärjestelmä asennettu väärin. Urakoitsija korjasi tasasähköpiirin asennuksen, mutta lähti tontilta pimeässä kahdeltatoista yöllä.

– Pimeässä käyttöönottotarkastusta ei ollut voitu tehdä. Asiakas kertoi minulle, että vaihtosähköpuolen turvakytkin oli auki. Järjestelmää ei ollut kytketty edes verkkoon, Ylinen kertoo.

Ylinen on törmännyt myös ”vähän harmaalla alueella” tehtyjen asennusten takia kokonaan palaneeseen taloon, väärien mitoitusten takia palaneisiin yksittäisiin komponentteihin sekä heikkolaatuisiin komponentteihin.

– Kun energian hinta nousi, ihmiset halusivat säästöjä. Aurinkopaneelien menekki kasvoi eksponentiaalisesti ja markkinoille tuli komponentteja, jotka eivät täytä laatuvaatimuksia, hän sanoo.

Ymmärrystä kuluttajille

Yksi osa tutkimusta oli sosiaalisen median kuluttajaseuranta, jossa Ylinen seurasi useita viikkoja keskusteluja, kommentoi ja teki keskustelualoituksia. Seurannassa nousi käyttöönottotarkastuksen puutteiden sekä asennusvirheiden rinnalla esiin myös markkinointi. Kuluttajille on myyty järjestelmiä väärillä argumenteilla ja ”puolittaisella pakkomyynnillä”. Ylinen kertoo esimerkin puiden varjostamasta katosta, joka oli myyty täyteen paneeleja perustelemalla, että paneelit tuottavat varjossakin. 

– Osalle kuluttajista perusasioidenkin ymmärtäminen on haastavaa. Ei ymmärretä esimerkiksi sitä, ettei aurinkopaneeli tuota pimeässä, hän sanoo.

Kortetmäen mielestä kuluttajalle pitäisi tuoda läpinäkyvästi esiin myös se, että tuotettua aurinkosähköenergiaa tarkastellaan sähköverkkoyhtiön näkökulmasta joka tunti. Jos jonain tuntina tuottaa viisi kilowattituntia ja kuluttaa kolme, kaksi kilowattituntia päätyy myyntiin. Lisäksi 22.5.2023 alkaen tarkastelussa siirryttiin varttitaseeseen eli 15 minuutin tarkastelujaksoihin, jolloin tuotannon ja kulutuksen kohtaaminen on ajallisesti vielä tarkempaa.

– Monesti verrataan vuoden tai kuukauden kulutusta arvioituun tuotantoon ja saadaan näyttämään se siltä kuin kaikki menisi omaan käyttöön. Jos kulutus on yöllä ja tuotanto päivällä, se ei todellakaan mene omaan käyttöön, Kortetmäki sanoo.

Ylinen pohtii, voisiko Motivan ylläpitämän aurinkosähköasentajasertifikaatin muuttaminen pakolliseksi lisätä asennusurakoitsijoiden osaamista mitoittaa tarpeen mukaan. Hänen mielestään alalle kannattaisi myös luoda selkeämpi konsepti kentälle siihen, mitä ennen aurinkosähköjärjestelmäkokonaisuuden rakentamista on tehtävä. 

– Jotkut urakoitsijat eivät toimi niin hyvällä tavalla. Ja toki eurolla saa euron tavaraa. Kuluttajinakin meidän pitäisi ehkä miettiä, haluammeko halvimman tarjouksen.

Neljä tapauskohdetta

Tutkimukseen valittiin neljä tapauskohdetta. Yksi kohteista oli Kangasalalla sijaitseva kaksikerroksinen uudisrakennus, jonka katon aurinkopaneeleista näet kuvan tämän lehden kannessa. Rakennukseen asennettiin maalämpöpumppu, sähköauton latausjärjestelmä sekä katolle aurinkopaneelijärjestelmät. Asennukset tehtiin oikein.

Toinen kohde oli olemassa oleva saneerauskohde, jossa säilytettiin osa vanhoista järjestelmistä. Tekniikkaa ja rakenteet sisällä uusittiin. Kohteessa siirryttiin maalämpöpumppuun, minkä lisäksi suunniteltiin kahden sähköauton latausjärjestelmä. Tulevaisuudessa kiinnostusta oli myös aurinkopaneelijärjestelmään. 

Porin seudulla oli kaksi kohdetta. Toinen oli 2000-luvun vaihteessa valmistunut paritalokolmio. Kohteessa on suora sähkölämmitys, vuolukivitakka, ilmalämpöpumppu ja noin seitsemän kilowattipiikin aurinkosähköjärjestelmä akustoineen. Ilmanvaihdosta huolehtii poistoilmapuhallin. Kohteessa tarkasteltiin aurinkosähköjärjestelmiä sekä kokonaissähkönjakelun huomioimista järjestelmien lisäämisen rinnalla. Kokonaissähkönjakelua ei ollut täysin huomioitu, jakelu oli tehty osin väärin. Kohteessa tehtiin muutaman keskuksen jakelussa keskuksen paikkamuutos jakelun suhteen ja keskuksia sisältä käsin uusiksi.

Toinen porilaiskohde oli 400-neliöinen sähköverkoltaan laaja omakotitalo. Sijaintinsa vuoksi kohteessa oli vuoden aikana jopa 80 sähkökatkosta. Asiakas halusi turvata talon sähkönjakelun ja kohteeseen tehtiin iso UPS-järjestelmä (Uninterrupted Power Supply – Keskeytymätön virransyötön järjestelmä). UPS antoi sähkökatkoksen aikana kiinteistölle energiaa Teslan akusta. 

Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulu, STEK ja Satakunnan ammattikorkeakoulu.