Toimari ja tavarantarkastaja Juuso Pelkonen: ”Tunnen syvää kiitollisuutta uravalinnastani lvi-alalle”

Lämpöhuolto Group oy:n toimitusjohtaja Juuso Pelkonen sanoo tuntevansa syvää kiitollisuutta uravalinnastaan lvi-alalle. Yrittäjäuraa hän lähti aikanaan rakentamaan hullunrohkeudella, ”kreisillä” itseluottamuksella ja pakkomielteisellä periksiantamattomuudella.

Hän odottelee minua huhtikuisena aamuna toimistonsa sohvalla läppäri sylissään Vantaalla.

– Mennäänkö heti vai jutellaanko hetki, hän kysyy. 

Olemme sopineet, että hyppään auton kyytiin, kun Pelkonen lähtee Helsinkiin työmaakäynnille ja katselmoimaan kohteen, josta on juuri tullut tarjouspyyntö.

Päätämme jutella hetken. Pelkonen kertoo, että hän perusti Lämpöhuolto Group oy:n 11 vuotta sitten.

– Olin tehnyt huomion, että Suomessa ei oikein ollut valtakunnallista yritystä, joka olisi keskittynyt kaukolämpöalaan. Ala oli pirstaloitunut ja kilpailijat olivat melko pientä kokoluokkaa. Lähdimme tekemään urakointia laajasti ympäri Suomea: Kotkaan, Rovaniemelle, Helsinkiin, Turkuun. Alkuun teimmekin ainoastaan kaukolämpöurakointia.

Vuosien varrella palveluvalikoimaan on lisätty patteriverkoston perussäätö ja lämpöpumppuasennukset.

– Kaikkiin näihin on omat tiimit. Työntekijöitä on tällä hetkellä 18 itseni lisäksi. Olen yrittäjänä pyrkinyt etsimään lvi-alalta liiketoiminta-alueita, jotka ovat mahdollisimman luvanvaraisia ja siten kilpailua on ehkä vähemmän. Olen lvi-asentajan koulutuksen jälkeen käynyt kurssit KVV-työnjohtajaksi, IV-työnjohtajaksi, KKL-työnjohtajaksi, hankkinut kylmälaiteluvat ja viimeisimpänä koulutuksena lvi-alan hyväksytty tavarantarkastaja Kauppakamarin listoilla.

Suuntaamme ensimmäisenä Helsingin Vuosaareen, mihin asumisoikeusyhtiö on tilannut kaukolämpölaitteiden vaihdon. Yrityksessä työskentelevä Matias Pelkonen lähtee mukaan. 

Matkalla Juuso Pelkonen kertoo, että kiinteistönomistaja on tilannut asumisoikeusyhtiöihin eri puolille Suomea toistakymmentä kaukolämpölaitetta, sekä Helsinkiin että kaukaisempiin kohteisiin.

– Samassa urakkasopimuksessa oli patteriverkoston perussäätö Siilinjärvellä, Oulussa ja Kuopiossa. Meille tämän kaltaiset urakat sopivat hyvin. Teemme asennuksia laajasti ympäri Suomea, omilla asentajilla.

Pelkonen kertoo, että kaukolämpölaitteen uusiminen on yhden päivän työrupeama. Patteriventtiilien uusiminen ja tasapainotus vievät kahdesta päivästä kahteen viikkoon.

– Asennuspäivä alkaa aina tasan kello 8. Siitä ei voi myöhästyä hetkeäkään, muuten päivä on pielessä.

Pelkonen kertoo, että kyseiseen kohteeseen, kuten kaikkiin muihinkin kohteisiin, uusi laitteisto on tuotu jo edellisenä päivänä.

– Lupaamme asiakkaalle, että klo 12 on vesi päällä ja klo 16 on lämpö päällä. Tämän kaltaiset ns. peruskohteet ovat meille mieluisia.  Me pystymme tekemään tehokkaasti vaihdot, sillä meillä on prosessit kunnossa. Jos kokemattomampi yritys lähtee tämän kaltaista urakkaa suorittamaan, niin äkkiä vesikatko venyy iltaan tai seuraavaan päivään. 

Kaukolämpöurakointi ja laitteiden uusiminen on luvanvaraista toimintaa.

– Yrityksessä pitää olla kaukolämpötyön pätevyys ja kyseisen energialaitoksen hyväksytty urakoitsija. Sillä varmistetaan, että asennukset tehdään tietyllä tavalla ja aina oikein.

Räätälintyönä

Kaukolämmön jakokeskus rakennetaan aina räätälin työnä jokaiseen kohteeseen tietyillä tehoilla. Samalla katsotaan, missä kunnossa huone on, onko tarvetta maalata lattiaa, uusia valaistusta tai vesipisteitä.

– Teho ja laitteen varustelu määräytyy useimmiten suunnittelijan määrittelyn mukaan, ja me hyväksytämme suunnitelmat vielä energialaitoksella. Kun asentajat ovat saaneet työn valmiiksi, tilataan energialaitokselta tarkastus.

Pelkonen tekee itse lopputarkastuksia energialaitoksen kanssa.

– Lopputarkastuksessa katsotaan muun muassa, että laitteisto oikein asennettu ja putket oikein kannakoitu, tarkastetaan säätöarvotaulukot ja virityspöytäkirjat.

Pelkonen kertoo, että Suomessa on noin 200 energialaitosta ja kaukolämpöverkostoa.

– Lämpöhuolto on toiminut jo yli sadan energialaitoksen alueella. Meillä ei ole mitään paikkakuntasidonnaisuutta. Pääkaupunkiseutu, Pirkanmaa ja suuret teollisuuspaikkakunnat ovat meille hyviä, esimerkiksi Kuusankoski ja Raisio. Olemme tehneet esimerkiksi Kuusankoskelle enemmän asennuksia kuin Espooseen. Kyseisissä kunnissa on isoja tehtaita ja siksi myös omakotitaloja on liitetty aikanaan paljon kaukolämpöverkkoon.

– Teemme kaukolämpöurakointia myös leasing-palveluna eli omistamme itse laitteiston ja asiakas maksaa sen käyttämisestä palvelumaksua. Omia laitteita meillä on tällä hetkellä 46 eri paikkakunnalla.

– Olemme vaihtaneet yli 3 000 kaukolämpölaitetta, niin kaupunkien eroavaisuudet ovat tulleet tutuksi. Paikkakuntakohtaisia eroja on jonkin verran, esimerkiksi Helsingin ja Vantaan välillä.

– Vantaan puolella kaukolämpöputkeen tulee asentaa kaukolämmön paine-erosäädin, kun taas Helsingin puolella sitä ei tarvita. Kaukolämpöverkot ovat hieman erityyppisiä, ja urakoitsijana pitää aktiivisesti kommunikoida lämmön myyjien kanssa. Porissa tehdään ilmauspiiskat, mutta Raumalla niitä ei viimeksi haluttu tehtävän. Pienemmillä paikkakunnilla ei ole niin tarkkaa. Itse toivon, että olisi yksi sääntökirja, mutta eihän se niin yksinkertaista ole.

Yksityiseen taloyhtiöön tehdään usein kaukolämpölaitteen uusinta, myöhemmin patteriverkon perussäätö ja kolmantena myydään vielä ilmalämpöpumput huoneistoihin.

– Ilmalämpöpumput ovat yleistyneet. Suurin osa lämpöpumpuista mitä me myymme, menee huoneistokohtaiseen viilennykseen. Pari vuotta sitten tullut lakimuutos on kasvattanut markkinaa. Prosessi taloyhtiöissä oli pitkään keskeneräinen, mutta nyt tilanne on jo se, että hanke hoituu osakkaan tekemällä muutostyöilmoituksella. 

Tavarantarkastajaksi

Pelkonen tentti itsensä Keskuskauppakamarin hyväksymäksi HTT-tavarantarkastajaksi, sillä hän ajattelee, että tavarantarkastajien tarve tulee kasvamaan.

– Kuluttajien vaatimustaso on kasvanut ja lvi-alan tekniset laitteet ovat monimutkaistuneet valtavasti. Minua motivoi se, että tavarantarkastuksen avulla voidaan saada ratkaistua riitoja, ilman käräjöintiä, teknisillä tarkastuksilla. En tietenkään tee tavarantarkastuksia meidän urakoimiin kohteisiin tai tutuille ja ystäville. Se on puolueetonta oman alan osaamisen avulla tehtävää tarkastusta. 

Pelkonen kertoo, että tarkastus voi kohdistua tavaraan, palveluun tai urakkaan.

– Jos esimerkiksi kotona on laite, joka ei toimi kuten pitäisi ja se vie vaikkapa sähköä liikaa, ja urakoitsija ei vastaa huutoon, niin asiakas voi tilata tavarantarkastuksen. Kun tilaaja saa asiantuntijalausunnon puolueettomalta taholta, niin neuvottelu voi urakoitsijan kanssa saada uuden suunnan. 

Pelkonen sanoo, että energiansäästöstä on tullut trendikästä.

– Se on houkutellut alalle myös epäpätevää toimintaa. Kaukolämpöalalla on tietty laatutaso varmistettu energialaitosten taholta, mutta monien muiden lämmitysmuotojen kohdalla on markkina villimpi. Näiden asioiden pohjalta ajattelen, että tavarantarkastajia tarvitaan tulevaisuudessa enemmän.

Pelkonen kertoo tuntevansa kiitollisuutta uravalinnastaan lvi-alalle.

– Työpäiviäni toimitusjohtajana pyrin pitämään sellaisena, että kalenteri olisi mahdollisimman tyhjä. En mielellään varaile kalenteriini palavereja, paitsi ihan pakolliset kokoukset ja tapaamiset. Tapaan ihmisiä mielummin lämmönjakohuoneessa kuin Teamsissa. Vahvuuteni on, että otan haasteet vastaan ja ratkaisen ongelmat. Olen myös tarvittaessa työmaalla haalarit päällä. Toimitusjohtajana olen pyrkinyt tekemään vuositasolla viikon kaukolämpöasennuksia, viikon patteriverkon perussäätöjä ja viikon verran lämpöpumppuasennuksia.

Pelkonen sanoo, että alalla on fiksua porukkaa, mutta hän haluaisi parannuksen yhteen kokonaisuuteen: palveluasenteeseen ja reklamaatiotilanteiden hoitoon. 

– Liian usein kuulee vieläkin että ”putkimies ei enää vastannut puhelimeen”. Samaa on ollut havaittavissa silloin, kun on maahantuotu epäkuranttia tavaraa, ja ongelmien koittaessa ne on vedetty vähin äänin pois markkinoilta.

– Reklamaatiotilanteessa tärkeintä ei ole rahallinen hyvitys, vaan olla empaattinen ja korjaus asiallisesti. Yrittämisessä kaiken keskiössä on se, että kumppanit on kunnossa, ja kumppanien kesken jaetaan samanlainen arvomaailma. Silloin ei syyttä suotta osoitella toisiamme, vaan kannetaan vastuu vaikka yhdessä. 

Toisaalta tilaajille Pelkonen esittää toiveen, että urakoitsijavalinnassa olisi muitakin merkitseviä valintakriteereitä kuin hinta. 

– Ehkä se jo varhaisessa vaiheessa ohjaisi toimintaa oikeaan suuntaan ja vältettäisiin suurimmat epäselvyydet. 

Työn alla

Pelkosen työ on pitkälti ihmisten johtamista. Hän pyrkii olemaan mahdollisimman paljon läsnä käytännön työssä, tiiminrakentajana.  ”Olen vahvasti myös myynnissä mukana ja vastaan projekteista, jotka itse myyn. Haluan olla toiminnan keskiössä, asiakkaiden ja henkilöstön parissa.”

Parasta työssä

Saa tehdä työtä, mitä itse haluaa. ”Olen kutsumusammatissani. Suurinta onnistumisen tunnetta tunnen siitä, että olen oppinut luottamaan omaan intuitioon. Sen avulla olen onnistunut palkkaamaan yritykseeni myös alan ulkopuolelta loistavia tekijöitä ja pystynyt boostaamaan heitä parhaisiin suorituksiin.”

Vapaa-ajalla

Saunoo paljon, puuhastelee kodin tai taloyhtiön asioita, pelaa tennistä kerran viikossa ja viettää aikaa läheistensä kanssa. ”Yrittäjä on jollain tapaa töissä 24/7. Pidän myös tavarantarkastusta ja perustamani Lvi alan ammattilaiset -Facebook-ryhmän moderointia harrastuksinani. Koen, että ryhmällä on suuri merkitys alan asioiden edistämisen kannalta.”