Kohusta energiatehokkuuteen
Olin työskennellyt toimittajana Talotekniikka-lehdessä muutaman kuukauden, kun pääsin tekemään juttua kohun keskelle. Sisäilmayhdistys julkaisi vuonna 2019 kuntien tekemään työhön perustuvan Hyvä sisäilma -suosituksen, joka ohjeisti julkisissa rakennuksissa käytönmukaiseen ilmanvaihtoon. Syntyi kohu.
Suosituksen laati Kuntien sisäilmaverkoston työryhmä ja sen perustelumuistion lvi-tekniikan diplomi-insinööri Marianna Tuomainen. Kävin tuolloin haastattelemassa Tuomaista ja kirjoitin jutussa muun muassa perustelumuistion esimerkkikohteesta: Helsinkiläisessä vuonna 1997 rakennetussa alakoulussa verrattiin jatkuvaa ja käytönmukaista ilmanvaihtoa. Käytönmukaisella ilmanvaihdolla lämpöenergian kulutus väheni 42 prosenttia ja sähköenergian kulutus 31 prosenttia. Hiilidioksidipäästöt vähenivät 38 prosenttia.
Muutkin mediat tarttuivat aiheeseen, osa hieman kriittisellä kulmalla. Esimerkiksi Iltasanomat siteerasi jutussaan Peabin toimitusjohtaja Mika Katajistoa, jonka mielestä ilmastoinnin sulkeminen kuulosti arveluttavalta. Myös Rakennusteollisuus RT otti asiaan kantaa tiedotteellaan, jossa ilmanvaihdon sulkemista pidettiin riskialttiina keinona energian säästämiseen.
Muistelimme kohua, kun tapasin Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtajan Mervi Aholan nyt vuosien päästä haastattelun merkeissä. ”Suurin ennakkokäsitys oli, että ilmanvaihdon sulkeminen on aiheuttanut Suomen koulujen homeongelmat. Kysehän ei ole siitä, vaan enemmän rakenteellisesta kosteudesta”, hän sanoi. Ahola muistutti, että 1970–1980-luvuilla rakennettiin paljon koulurakennuksia, joiden silloiset rakennustekniikat tunnetaan nykyään riskirakenteina. Esimerkiksi maakosteutta ei aina ehkä osattu huomioida. Korjausvelkaakin kouluissa on.
Nyt kohu on jo laantunut, kunnissa on panostettu uudis- ja korjausrakentamiseen, ja energiakriisi sai monet pohtimaan energiansäästöä myös ilmanvaihdossa. Hyvä sisäilma -suosituksen tarkoitus on ohjeistaa ilmanvaihdon suunnitteluun, ja perustelumuistiossa käydään läpi mahdollisia ilmanvaihdon pysäyttämiseen liittyviä huolia. Asiaa on sittemmin tutkittu myös Aalto-yliopistolla ja Tampereen yliopistolla.
Voit lukea Aholan haastattelun uusimman Talotekniikka-lehden Henkilö-palstalta. Lehden teemoina ovat ilmanvaihto ja sisäilmasto, joita käsittelemme monelta kantilta: Vierailimme Ets Nordin ja Kojan tehtailla, Sisäilmastoseminaarissa ja taidemuseo Chappessa. Esittelemme myös väitöskirjan, joka käsittelee asuinkerrostalojen ilmanvaihtojärjestelmien toimintaa pohjoismaisessa ilmastossa. Hengitä siis syvään (toivottavasti!) raikasta ilmaa ja uppoudu sisäilmaston syövereihin.
