Pekka Metsi haluaa nostaa talotekniikka-alan profiilia

Helsingin Siltasairaalan sillalla elokuinen lämpö pysyy seinien ulkopuolella. Tapaamme paikan päällä Granlundin toimitusjohtajan Pekka Metsin. Siltasairaalan talotekniikan ja kiinteiden sairaalalaitteiden suunnittelusta sekä energiakonsultoinnista vastasi konsulttiryhmä Granlund–Ramboll.

Haastattelun alussa Metsi hieman harmittelee, etteivät superhelteet tänä kesänä saapuneet pohjoiseen.

– Kun tulee jotain extremeä, muistetaan, että talotekniikkahan onkin aika tärkeä juttu. Se on sellainen näpäytys, hän sanoo. 

Metsi haluaa olla mukana nostamassa talotekniikka-alan profiilia rakentamisen ketjussa. Ala tarvitsee hänen mielestään uutta osaamista: ”oman leiviskän hoitamisen” lisäksi vastuunottoa projektien johtamisesta, työmaakokonaisuuksien hoitamisesta ja koko talotekniikkatyömaatoiminnan organisoinnista.

– Pitää ryhtyä alistetusta ja sivuroolista pääurakoitsijaksi ja pääsuunnittelijaksi. Talotekniikka ei ole siinä roolissa hirveästi ollut, joten valmiudet eivät ole niin hyviä. Meidän porukkamme ovat enemmän teknologiaihmisiä.

Energiamurroksen keskellä pelkkä talo-osaaminen ei Metsin mukaan enää myöskään riitä. Nyt tarvitaan lisäksi ymmärrystä energiajärjestelmistä ja -markkinoista.

Omissa poteroissaan

Asentajien ja suunnittelijoiden väliset yhteistyöhaasteet puhuttavat alalla. Sen parantamiseksi tehdään töitä esimerkiksi Talotekniikka 2030 -ohjelmassa, jossa Metsi on mukana. Hän on huomannut urakoinnissa sukupolvenvaihdoksen, minkä hän arvelee hyväksi hetkeksi raja-aitojen murtamiselle. Asentajien ja suunnittelijoiden yhteistyötä on yritetty parantaa Granlundin sisälläkin.

– Olemme luvanneet tulla vaikka ilmaiseksi työmaalle opastamaan tietomallin hyödyntämisessä. Mutta jotenkin yhteistyötä ei ole vain saatu kuntoon. Vieläkin tuntuu, että suunnittelijat ja urakoitsijat ovat omissa poteroissaan. Että ihan emme ymmärrä toisiamme.

Päivittäisen tai viikoittaisenkin operatiivisen yhteistoiminnan aikaansaaminen tuntuu Metsin mielestä olevan perushanketyypeissä vaikeaa.

– Perustapauksessa emme ole hirveästi työmaalla. Suunnittelijan edustaja on mahdollisesti paikalla työmaakokouksissa, mutta esimerkiksi roolia työmaan laadunvalvonnassa suunnittelijoilla ei juurikaan ole.  

Metsin mukaan Granlundilla on myös tiiviimpi suhde pääurakoitsijoihin kuin talotekniikkaurakoitsijoihin – osin siksi, että pääurakoitsijat ovat Granlundin asiakkaita.

Suunnittelijoita Metsi haluaa herätellä käyttämään prosesseissa täyttä potentiaaliaan: esimerkiksi jalkautumaan työmaalle. Suunnittelijat ovat Metsin mielestä vähän liian nöyriä ”oman laatikkonsa hoitajia back-officessa”.

– Suunnittelijat ovat koulutustasoltaan ylivoimaisia alan muihin segmentteihin verrattuna. Suunnittelutoimistoissa on senioriteettia ja hyvää nuorta talenttia jengiä. Se pitäisi ehdottomasti murtaa, että pidättäydytään vain toimistolla tekemässä digitaalisesti eteenpäin lähteviä suunnitelmia. Että rohkeutta vaan suunnittelijoille. Sitä ehkä penäisin.

Katsotaan kokonaisuutta

Mitä ammattimaisempi tilaaja ja vaativampi hanke, sitä paremmin ne loppupeleissä menevät, kiteyttää Metsi.

– Kun yritetään halvalla, helpolla ja nopeasti, törmätään usein ongelmiin. Silloin kun ajatellaan, että tämä on bulkkia ja asioiden pitäisi onnistua tuosta noin vain, ei se ihan niin menekään, hän sanoo.

Talotekniikka 2030 -ohjelman tutkimushankkeen mukaan suunnittelutunnit loppuvat hankkeissa usein kesken ja lisälaskutettavista tunneista on joskus hankala saada yhteisymmärrystä. Kiinteähintaiset palkkiot koetaan siksi haastaviksi. Pitäisikö alan sopimustekniikkaa kehittää?

– Ei sitä nyt ihan ole jätetty kehittämättäkään, Metsi vastaa. – Meillä on allianssimalleja, eivätkä suunnittelijat läheskään aina ihan kiinteähintaisilla palkkioilla toimi. Niissä on myös tavoitteita, kattoja ja välissä leikkureita.

Metsi katsoisi yksittäisten suunnittelutuntien tai urakoinnin hintojen sijaan talotekniikkakokonaisuutta: miettisi, miten esimerkiksi hyvään suunnitteluun satsaaminen tukee hankintoja ja työmaata. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Siltasairaalan tapainen hanke on jatkuvaa muutosten hallintaa. Matkan varrella tulee vastaan lisäyksiä, tilaajien ja käyttäjien muuttuvia mielipiteitä sekä tilanteita, joissa ”rahat meinaavat loppua”.

– Sellaiset ovat tyypillisesti suunnittelijan märkiä unia, että ihan rauhassa suunnitellaan, sitten haetaan urakoitsija ja sitten rakennetaan valmiilla suunnitelmilla. Nyt kustannussyistä suunnittelu ja toteutus menevät aina päällekkäin.

Rakennusalalla muutokset ovat vaikeita

Metsi nostaa esiin haasteen siitä, että talotekniikka on ollut monessa projektissa mukana eri pelisäännöillä kuin pääurakka: pääurakka projektinjohtourakkana, talotekniikka kiinteähintaisena urakkana. Siitä on seurannut aikataulusyistä puutteellisilla lähtötiedoilla tehdyt suunnitelmat, jotka ovat matkan varrella muuttuneet paljon.

– Se johtaa hirvittävään rumbaan. Suunnittelubudjetti paisuu ja kiinteän hinnan antanut urakoitsijakin poloinen joutuu tappelemaan, että saisi jotenkin järkevästi pysyttyä budjetissa. Muutamassa sairaalaprojektissa on toimittu näin, ei kylläkään Siltasairaalassa. Mutta siitä on ehkä opittu, hän pohtii.

Metsin mukaan laitteiden ja järjestelmien hankintaprosessia tulisi kehittää.

– Joskus urakoitsijalla tulee into shopata halvin laite, joka saadaan juuri ja juuri hyväksytettyä. Asetettu laatukriteeri täyttyy näennäisesti, mutta ei ehkä todellisuudessa. Tämä on joissain asioissa ihan ok. Käyttökustannusten, energiatalouden tai sisäolosuhteiden kannalta kriittisissä laitteissa ja järjestelmissä olisi kuitenkin järkevää tehdä valinnat jo suunnittelun alkuvaiheessa, jolloin osaoptimoinnin sijaan päästäisiin paremmin kokonaisuuden optimointiin.

Talotekniikka 2030 -kesäseminaarissa Metsi nosti esiin myös sen, ettei esivalmistuksesta ole vielä tullut omaa liiketoiminnan alaansa. Hän arvelee, etteivät talotekniikkaurakoitsijat ole nähneet siinä bisnesmahdollisuutta.

– Rakennusalalla muutokset ovat myös vaikeita. Ketjut ja toimintamallit ovat vakiintuneita ja toimijat pysyneet pitkälti samoina.

Metsi pohtii, kasvaisiko esivalmistustoiminnan ammattimaisuus ja volyymi siirtämällä tuotanto

sivubisneksestä pääbisnekseksi. Teollisuutena esivalmistus on kuitenkin erilaista kuin rakentaminen.

Datan hyödyntäminen hakee paikkaansa

Jatkuva tuskatila. Sellaiseksi Metsi kuvaa jo vuosikymmeniä jatkunutta tilannetta, jossa talotekniikkasuunnittelun data ”ei ole oikein hirveästi kiinnostanut ketään”. Siitä huolimatta, että talotekniikassa digitalisaatio jatkuu rakennuksen koko elinkaaren ajan.

– Talotekniikka on siitä erityinen osa kiinteistöä, että siinä data hyrrää myös käytön ja ylläpidon aikana. Ei se betonista ja teräksestä niin hirveästi hyrrää, hän sanoo.

Metsi toivoo, että alan työtä suunniteltaisiin vahvemmin datan avulla: hyödynnettäisiin dataa esimerkiksi kustannusarvioihin, aikatauluihin ja urakoitsijoiden hankintatyöhön. Hän muistuttaa, että rakentamisen tuottavuusloikkaa ei ilman datan virtaamista tapahdu. Datan hyödyntäminen hakee kuitenkin vielä paikkaansa.

Metsi uskoo, että rakentamisen ja kiinteistöbisneksen digitalisoituminen on pelkästään aikataulukysymys – joskin aikataulu voi venyä yli kymmeneksikin vuodeksi.

– Täällä on niin paljon pientä, paikallista ja Hiace-peräkärry-tyyppistä toimijaa mukana, joiden osalta muutos kestää pidempään. Mutta isommissa ammattimaisemmissa kuvioissa digitaalisuus tulee varmasti prosesseihin nopeammassa aikataulussa.

Tulevaisuudessa digitaalisuus voisi myös vapauttaa suunnittelijoiden resursseja rutiinityöstä. Tekoäly voisi generoida suunnitelman perusratkaisun, jolloin suunnittelijalle vapautuisi aikaa äly-, asiakkuus- ja luovaan työhön. Tämä auttaisi myös tulevaisuuden resurssipulaan.

– Automaation lisäämisestä ei kannata olla peloissaan, päinvastoin.

__________________________________________________________________________________________

TYÖN VASTAPAINONA

• Hiihtää talvella, golfaa kesällä ja käy kuntosalilla.
• Pitää Quentin Tarantinon elokuvista ja Q-teatterin näytelmistä.
• Vaimo ja viisi lasta, joista yksi asuu vielä kotona.
• Haluaisi lukea enemmän, mutta on joutunut ”teinienkin kärsimään somekoukkuun”.

Kuvateksti 3: Pekka Metsi on Granlundilla töissä nyt toista kertaa. Ensimmäinen kierros kesti 10 vuotta ja välissä kului 13 vuotta Pöyryllä kiinteistökonsultoinnin parissa.

Kuvateksti 4: Pekka Metsi on urallaan toiminut myös vaihtoinsinöörinä Texasin Dallasissa. ”Suomi ja Pohjoismaat alkoivat näyttää siellä entistä fiksummilta ja houkuttelevimmilta.”

Kuvateksti 5: Alun perin Metsi kokee hieman ajautuneensa talotekniikka-alalle kavereiden perässä. ”Pätkääkään en ole katunut.”