Miimu Airaksinen: ”Rakennamme ihmisiä varten”

SRV:n kehitysjohtajana työskentelevä Miimu Airaksinen on kiinnostunut hyvinvoinnista: tilojen on tärkeää vastata käyttötarkoitusta ja muuntua käyttäjien tarpeiden mukaan.

Muuttuvassa ilmastossa ja lisääntyvissä ääriolosuhteissa talotekniikka-ala kohtaa entistä enemmän muuttujia. Samalla muuttuvat ihmisten tarpeet ja rakennusten käyttötarkoitukset.

– Talotekniikan täytyy vastata niihin ja olla muuntuva, ettei aina tarvitsisi tehdä raskaita remontteja. Erityisen tärkeässä roolissa talotekniikka on kulutuksen joustossa, kun verkkoon tulee vaihtelevaa uusiutuvaa energiaa. Kulutuksen jousto on merkittävä asia resurssien käytön kannalta ja järjestelmämme stabiilisuudelle, sanoo Miimu Airaksinen.

Hän korostaa, että muuttuvassa ilmastossa ja ympäristössä tarvitsemme lisää tietoa olosuhteista, joissa ihmiset viihtyvät. Silloin laitteita pystytään säätämään ja mitoittamaan entistä paremmin.

Airaksista kiehtovat olosuhteet, joilla kaupunkien viihtyvyyttä parannetaan esimerkiksi valaistuksella, ilman kosteudella ja ilmamäärillä. Hän muistuttaa, ettei ihminen ole standardi. Henkilökohtaisiin preferensseihin voidaan tulevaisuuden tiloissa vastata entistä paremmin.

Euroopassa ja varsinkin Pohjoismaissa talotekniikassa ja sisäilman laadussa ollaan edistyksellisiä.

– Työpaikat ovat kaupungeissa, ja ihmisten väliset kohtaamiset ovat innovaatioiden kehittämisen kannalta keskeisiä. Kun ihmiset vaihtavat alaa ja siirtyvät toiselle työpaikalle, alojen välinen tiedonsiirto tapahtuu yleensä kaupungeissa. On kriittistä, että kaupungeista suunnitellaan vetovoimaisia. Sellaisia, että ihmiset viihtyvät ja sisäolosuhteet ovat sellaiset, että kotona, toimitiloissa ja kouluissa on miellyttävää olla.

Datan hyödyntäminen tärkeää

Airaksinen painottaa digitalisaation merkitystä. Se tukee vihreää siirtymää: kertoo, milloin energiaa tarvitaan ja sitä voi optimoida. Talotekniset järjestelmät keräävät tietoa, mittaavat ja monitoroivat esimerkiksi ilman laatua ja sitä, miten rakennusta käytetään. Kun vaikkapa neuvotteluhuoneiden käyttöastetta seurataan, taloja osataan suunnitella entistä paremmin tietylle käyttötarkoitukselle. Digitalisaatio kertoo myös esimerkiksi kaupalle tai liikenteelle, milloin ihmiset liikkuvat.

– Dataa on paljon, mutta sen entistä parempi hyödyntäminen on tärkeää. Myös tekoälyn mahdollisuudet ovat huimat. Talotekniikka on käyttänyt pitkään algoritmejä ja muuta älykkyyttä. Siinä mielessä talotekniikka on yksi edelläkävijöistä, Airaksinen sanoo.

Suomalainen talotekniikka on Airaksisen mielestä hyvä hyödyntämään dataa, algoritmia, tekoälyä – ylipäätään automatisaatiota. Siinä suomalaisilla on paljon annettavaa.

– Automatisaatio on yksi mahdollistaja siinä, että vihreä siirtymä saavutetaan helposti ja tehokkaasti. Myös hyvinvointi linkittyy siihen. Suomalaiset ovat edelläkävijöitä kulutuksen joustossa, ja meillä on myös koodaripuolella vahvaa osaamista, jota pystytään yhdistämään LVI-tekniikkaan. Digitaalisella ja tekoälyn muutoksella päästään tuomaan uusia tuotteita ja palveluita.

Airaksinen muistuttaa, että Suomessa on vaativat olosuhteet. Olemme lähtökohtaisesti tottuneet siihen, että energiaa ei tuhlata ja resurssit käytetään tehokkaasti.

– Olemme edelläkävijöitä myös valmistusprosesseissa. Monet valmistajat käyttävät mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi kaiken, eikä tule hukkaa. Samoin suomalaiset ilmanvaihtojärjestelmät ovat erittäin energiatehokkaista.

Airaksisen mukaan suomalaiset ovat myös hyviä vedenkulutuksen pienentämisessä ja tehokkaissa vesijärjestelmissä, kuten vettä säästävissä kalusteissa.

– Se korostuu, kun tulee kuivuutta ja rankkasateita. Olemme myös tehokkaita ennustamaan kaupunkimalleista tulvia, etteivät esimerkiksi viemärijärjestelmät tulvi.

Kestävää kehitystä

Airaksinen vastaa SRV:llä elinkaariviisauden strategisesta ohjelmasta – siitä, miten yritys rakentaa mahdollisimman kestävän kehityksen mukaisesti. Rakennuksissa kiinnitetään huomiota pitkäikäisyyteen, vähähiilisyyteen, sijaintiin sekä muuntautumiskykyyn tulevaisuuden käyttötarkoituksia varten. Niin, että rakennukset ovat kunnossa vielä 50 ja 100 vuoden kuluttua.

– Mietimme energiaratkaisuja ja -järjestelmiä, sitä miten tuomme rakennukseen vähäpäästöisiä energianlähteitä ja uusiutuvaa energiaa. Sekä sitä, miten hyödynnämme hukkalämpöjä ja käytämme rakennusta energiatehokkaasti. Entistä enemmän mietimme myös kierrätettyjä ja vähäpäästöisiä materiaaleja, kuten puuta ja vähäpäästöistä betonia, Airaksinen kertoo.

Euroopassa ja varsinkin Pohjoismaissa talotekniikassa ja sisäilman laadussa ollaan edistyksellisiä.

Rakentamisen ja talotekniikan mahdollisuudet vaikuttaa kaupungistumiseen, digitalisaatioon, ilmastoon ja hyvinvointiin konkretisoituvat Airaksisen mielestä siinä, miten käytämme mahdollisimman vähän energiaa ja ylipäätään resursseja: miten mitoitamme esimerkiksi kanavat niin, ettei turhia kanavametrejä tule.

– Sillä on valtava merkitys, jos jokaisen rakennuksen taloteknisten järjestelmien energiankäytössä pystytään säästämään esimerkiksi 10 prosenttia.

Aiemmin Airaksinen työskenteli Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä. Työ oli kansainvälistä esimerkiksi Kiinassa sekä globaalia yhteistyötä eurooppalaisten ja amerikkalaisten kanssa. Hän näki, miten eri asiat talotekniikka-alalla painottuivat maiden välillä. Osa eroista liittyi ilmastoon, kuten jäähdytyksen ja kosteuden poiston korostumiseen Aasian maissa.

Eurooppaa Airaksinen pitää teknologisesti kehittyneenä.

– Euroopassa ja varsinkin Pohjoismaissa talotekniikassa ja sisäilman laadussa ollaan edistyksellisiä. Sisäilmaluokitus on lähtenyt Suomesta, olemme edelläkävijöitä siinä, ja tietoisuus hyvästä sisäilmasta on meille vahvuus. Etelä-Euroopassa saattaa olla pelkästään ikkunatuuletusta, eikä lämmön talteenotto ole kaikissa maissa itsestään selvää.

Monipuolisella alalla

Diplomityössään Airaksinen tutki laivojen ilmanvaihtoa, väitöskirjassaan hän tarttui talojen alustoissa sijaitsevien ryömintätilojen kosteus- ja homeongelmiin. Molemmista tutkimusaiheista on ollut työelämässä hyötyä.

– Laivojen ilmanvaihdossa tila on hyvin rajoitettu, eikä ylimääräistä energiaa haluta käyttää, koska kaikki laivan kantama polttoaine on ylimääräistä kuormaa. Se oppi sopii myös tiiviiseen kaupunkirakentamiseen. Asioiden optimointiin ja siihen, miten tekniikka saadaan sijoitettua mahdollisimman napakasti niin, ettei käytetä turhaan energiaa – ei esimerkiksi viedä ilmaa liian voimakkaalla paineella, Airaksinen sanoo.

Airaksinen on Suomen ensimmäinen LVI-alan naispuolinen tohtori.

Millaista on ollut työskennellä naisena perinteisesti miesvaltaisella alalla?

– Naisia on alalla niin vähän, että kaikki naiset tuntevat toisensa. Tietyllä tavalla siitä on hyötyä. Ne ihmiset jäävät helpommin mieleen, joita on vähemmän. Nykyisin ero miesten ja naisten välillä on alalla kaventunut. Enää ei ole niin poikkeuksellista, että nainen tekee perinteisesti miehistä alaa.

Miten saisimme talotekniikka-alalle lisää naisia?

– Jakamalla tietoa alan monipuolisista mahdollisuuksista. Voi miettiä energia-, sisäilma- tai vesipuolen asioita. Tämä ala on myös yksi keskeisistä vihreän siirtymän onnistumisessa. Alan työllä on iso vaikuttavuus.

_____________________________________________________________________________________________

Työn vastapainona, Miimu Airaksinen

• Purjehtii, lenkkeilee ja kuskaa murrosikäistä poikaansa harrastuksiin.
• Aloitti keväällä Unicef Suomen puheenjohtajana. ”On ihanaa pystyä antamaan jotain takaisin ihmisille, jotka sitä tarvitsevat. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. On tärkeää tuoda heille hyvä lapsuus ja hyvät olosuhteet. Se jos joku on kestävää kehitystä.”