Tarpeenmukaisia ilmanvaihtojärjestelmiä on tehty iät ja ajat – Ja silti ne eivät aina toimi
Hyvän kokonaisuuden saavuttaminen alkaa arkkitehtien, insinöörien sekä LVI- ja muiden suunnittelijoiden yhteistyönä. ”Ei ole tarkoituksenmukaista, että talotekniikalla korjataan arkkitehtuurin virheitä.” Kuva: Christian Hallivuori.
”Jos koulu- ja toimistorakennuksissa halutaan Euroopan laajuisesti siirtyä tarpeenmukaisiin ilmanvaihtojärjestelmiin, on talotekniikka-alalla kehittämistä siinä, että järjestelmät olisivat niin sanotusti idioottivarmoja”, sanoo professori Jarek Kurnitski.
Euroopassa uusitaan nyt rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä. Sen pääpaino on korjausrakentamisessa, minkä Tallinnan teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston professori Jarek Kurnitski näkee Suomelle melko suurena haasteena. Pienen, mutta merkittävän muutoksen tuo myös direktiiviin tulossa oleva vaatimus siitä, että muissa kuin asuinrakennuksissa on jatkossa oltava ilman laadun mukainen ohjaus. Käytännössä se Kurnitskin mukaan tarkoittaa sitä, että tarpeenmukainen ilmanvaihto tulee muihin kuin asuinrakennuksiin pakolliseksi.
– Tarpeenmukaisia ilmanvaihtojärjestelmiä on tehty iät ja ajat, mutta niiden kanssa on ollut paljon ongelmia. Ne eivät aina toimi. Ja jos ne saadaan vastaanottokokeissa toimimaan, mutta huolto ei ole riittävän hyvä, voivat ne käytön aikana vikaantua, hän sanoo.
Hän muistuttaa, että meillä on kyllä hienoja järjestelmiä. Mutta kun rakennuksessa on satoja tai jopa yli tuhat huonetta, valtavat määrät säätöpeltejä ja antureita tekevät kokonaisuuden hallinnasta haastavaa.
– Pitäisi saada seuranta ja toiminnan varmistaminen täysin automaattiseksi. Yritystä siihen suuntaan jo on.
Kurnitski uskookin, että tarpeenmukaiseen ilmanvaihtoon siirtyminen hoituu Pohjoismaissa hyvin: toimintavarmuuteen varmasti satsataan, ja yritykset kehittävät asennuksen ja huollon kannalta yksinkertaisia ratkaisuja. Keski-Euroopassa tilanne on toinen. Siellä kaikkialta ei löydy edes kunnollista koneellista vakioilmanvaihtoa.
– Keski-Euroopassa haasteet ovat pitkälti koulutuksessa. Euroopassa talotekniikka-alan yliopistotason koulutusta löytyy Pohjoismaista ja entisistä Itä-Euroopan maista. Keski-Euroopan maissa sitä ei juurikaan ole, vaan talotekniikka-alan järjestöt itse hoitavat sitä täydennyskoulutuksena. Se voi olla käytännönläheistä ja hoitaa tehtävänsä. Mutta ei se yliopistotasoista ole.
Kehitysero on Kurnitskin mukaan näkyvissä.
– Jos Keski-Euroopassa keskustellaan jossain tilaisuudessa ilmanvaihdosta, toiset puhuvat ikkunatuuletuksesta ja toiset tarpeenmukaisesta ilmanvaihdosta. Voidaan olla aika eri planeetoilta.
